Hyppää sisältöön

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän asiakasmäärä moninkertaistui

Migri
Julkaisuajankohta 2.2.2017 9.33 | Julkaistu suomeksi 30.11.2017 klo 13.21
Tiedote

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään tuli vuonna 2016 lähes 2,5-kertainen määrä hakemuksia edellisvuoteen verrattuna. Auttamisjärjestelmään hyväksyttiin 130 uutta asiakasta, joista alaikäisiä oli 21. Vuotta aiemmin uusia asiakkaita tuli 52 – kaikki täysi-ikäisiä.

Suurin osa, 89, auttamisjärjestelmän uusista asiakkaista oli saapunut Suomeen turvapaikanhakijana. Tämä on seurausta paitsi turvapaikanhakijoiden määrän rajusta kasvusta syksyllä 2015, myös siitä, että viranomaiset tunnistavat ihmiskaupan uhreiksi joutuneita aiempaa paremmin ja ohjaavat heitä avun piiriin. Auttamisjärjestelmä panosti viime vuonna erityisesti viranomaisten kouluttamiseen ja ohjeistamiseen.

Vuoden lopussa auttamisjärjestelmässä oli 233 henkilöä. Heistä 167 oli varsinaisia asiakkaita ja 66 heidän lapsiaan, jotka ovat usein myös avun tarpeessa.

Tiedot käyvät ilmi ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän julkaisemasta tilannekatsauksestaReadSpeakerpdf, 904,8 kB.

Alaikäiset uhriutuneet kotimaassa tai matkalla Suomeen

Kaikki auttamisjärjestelmään ohjautuneet alaikäiset asiakkaat olivat joutuneet ihmiskaupan uhreiksi Suomen ulkopuolella. Osaa heistä on käytetty hyväksi kotimaassa, osa on paennut kotimaansa oloja ulkomaille ja joutunut hyväksikäytetyksi siellä. Joukossa on sekä seksuaaliselle että työvoiman hyväksikäytölle altistuneita.

Erityisesti ilman huoltajaa kotimaastaan pakenevat alaikäiset ovat altistuneet myös ihmissalakuljettajien hyväksikäytölle. Joitakin alaikäisiä on pakotettu avioliittoon tai rikollisuuteen. Auttamisjärjestelmään on tullut useita poikia, jotka ovat joutuneet niin sanotun Bacha Bazi -ilmiön kohteeksi. Keski-Aasiassa esiintyvässä ilmiössä aikuiset miehet käyttävät alaikäisiä poikia seksuaalisesti hyväkseen.

Lähes puolet joutui hyväksikäytetyksi työssään

Lähes puolet (47 prosenttia) auttamisjärjestelmän uusista asiakkaista oli joutunut hyväksikäytetyksi työssään. Seuraavaksi yleisin (35 prosenttia) uhriutumisen peruste oli seksuaalinen hyväksikäyttö.

Naiset ja tytöt, joita oli 66 prosenttia kaikista uusista asiakkaista, olivat joutuneet useimmiten seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi. Sen sijaan miehet ja pojat olivat altistuneet huomattavasti useammin työvoiman hyväksikäytölle. Työvoiman hyväksikäyttö lisääntyi kuitenkin merkittävästi myös naisten kohdalla.

Myös muita ihmiskaupan muotoja esiintyi viime vuonna aiempaa enemmän. Uusista asiakkaista lähes viidennes oli joutunut esimerkiksi pakkoavioliiton, rikollisuuteen pakottamisen tai lapsisotilaaksi värväämisen uhriksi. Auttamisjärjestelmään ohjautui ensimmäistä kertaa sen 10-vuotisen historian aikana myös henkilöitä, joiden epäillään joutuneen elinkaupan yrityksen uhriksi. Suomen sisällä tapahtuvaa elinkauppaa ei ole toistaiseksi havaittu.

Suomessa uhriutuneita aiempaa enemmän

Suurin osa (67 prosenttia) uusista auttamisjärjestelmän asiakkaista oli uhriutunut ulkomailla, ennen Suomeen tuloaan. Suomessa ihmiskaupalle altistuneiden määrä kuitenkin kasvoi viime vuonna selvästi. Yhteensä 43 henkilön epäillään joutuneen ihmiskaupan uhriksi Suomessa vuoden 2016 aikana – vuotta aiemmin luku oli 32.

Suomessa tapahtunut hyväksikäyttö on tapahtunut lähes aina työssä, tyypillisimmin ravintola- ja marjanpoiminta-alalla tai yksityisten henkilöiden kotona siivous- ja lastenhoitotyössä. Suomessa tapahtuvaa, seksuaaliseen hyväksikäyttöön perustuvaa ihmiskauppaa tunnistetaan edelleen vain vähän eikä sen uhreiksi joutuneita juuri ohjaudu auttamisjärjestelmään.

Luvut kertovat vain tunnistetuista ihmiskaupan uhreista

Tilannekatsauksen luvut koskevat auttamisjärjestelmän tietoon tulleita tapauksia. Ne eivät kerro koko totuutta ihmiskauppailmiön laajuudesta Suomessa. On mahdollista, että uhrimäärät ovat jonkin verran korkeammat kuin mitä tilastot osoittavat.

Lisätietoja medialle

johtaja Jari Kähkönen, Joutsenon vastaanottokeskus, Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, puh. 0295 463 210, etunimi.sukunimi@migri.fi

ylitarkastaja Katri Lyijynen, Joutsenon vastaanottokeskus, Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, puh. 0295 463 223, etunimi.sukunimi@migri.fi

 

Fakta: Mitä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä tekee?

  • Ihmiskaupan auttamisjärjestelmän asiakkaalle tarjotaan neuvontaa ja ohjausta, sosiaalipalveluita, terveydenhuoltopalveluita, vastaanottorahaa tai toimeentulotukea, turvallinen majoitus sekä tulkki- ja käännöspalveluita.
  • Jos asiakas haluaa palata kotimaahansa, hän saa tukea vapaaehtoiseen kotiinpaluuseen.
  • Lisäksi asiakas saa lainmukaista oikeusapua sekä oikeudellista neuvontaa.
  • Auttamisjärjestelmä toimii Joutsenon vastaanottokeskuksen yhteydessä. Joutsenon vastaanottokeskus liittyi Maahanmuuttovirastoon 1.1.2017 alkaen.

 

Lehdistötiedote