Jos luet turvapaikkapäätöksen, kannattaa lukea se kokonaan

Kielteiset turvapaikkapäätökset ovat olleet viime aikoina paljon esillä julkisuudessa ja niitä on luettu ääneen erilaisissa tilaisuuksissa.

Päätökset ovat viranomaisen puolelta salassa pidettäviä. Maahanmuuttovirasto ei voi kommentoida eikä julkistaa päätöksiä kuten hakijat itse voivat. Salassapidolla pyritään suojelemaan hakijan yksityisyyttä. Jos käytät turvapaikanhakijan päätöstekstiä julkisuudessa, varmistathan, että hakija tietää, missä yhteydessä hänen henkilökohtaiset tietonsa julkaistaan ja että kerran netissä julkaistu teksti jää sinne.

Turvapaikkapäätöksen rakenne

Kaikissa hallintopäätöksissä on tietty selkeä rakenne. Turvapaikkapäätös ei ole tästä poikkeus. Turvapaikkapäätöksessä käydään läpi hakijan tilanne ja päätöksen oikeudellinen arviointi:

1. Ensin päätöksessä kerrataan, mitä hakija on itse kertonut tilanteestaan turvapaikkapuhuttelussa. Tämä osa päätöksestä sisältää usein julmia ja raskaita asioita.
2. Päätöksen laajin osa on se, missä arvioidaan hakijan kertomuksen uskottavuutta. Lisäksi arvioidaan, onko se, mitä hakija on kertonut tilanteestaan, uskottavaa sen valossa, mitä maan tilanteesta tiedetään. Hakijan oikeusturvan kannalta on keskeistä se, että hän tietää mitkä ovat ne tosiseikat, joiden perusteella oikeudellinen arviointi on päätöksessä tehty.
3. Sen jälkeen käydään yksitellen läpi kaikki kansainvälisen suojelun kriteerit sekä se, täyttyvätkö ne hakijan kohdalla. Kansainvälisen suojelun kriteerit tulevat laista. Lisäksi arvioidaan, uhkaako hakijaa vaino tulevaisuudessa, kaikkialla hänen kotimaassaan.

Miksi päätös voi tuntua ristiriitaiselta?

Päätöksessä perustellaan aina, miksi tiettyyn lopputulokseen on päädytty. Siksi päätöstä lukiessa kannattaa lukea myös perustelut. Jos julkaistussa päätöksessä lopputulos vaikuttaa epäloogiselta, julkaisija on voinut jättää tekstistä pois jotain olennaista.

Paljon lainataan lausetta, jossa todetaan, että hakijan pelko on tai ei ole ollut objektiivisesti perusteltua. On ymmärrettävää, että ihminen voi pelätä monia asioita, mutta kansainvälisen suojelun saamiseksi pelolla täytyy olla muitakin perusteita kuin hakijan oma tunne.

Epäselvyyttä on aiheuttanut myös se, miten on mahdollista saada kielteinen päätös, vaikka on kokenut vainoa tai kidutusta. Lain mukaan tehtävämme on arvioida, uhkaako vastaava vaino hakijaa myös jos hän palaisi kotimaahansa. Voi olla, että vainoava taho on poistunut tai se ei uhkaa hakijaa toisella alueella.

Päätös voi tuntua ristiriitaiselta myös, jos siinä sovelletaan niin sanottua sisäistä pakoa. Tällöin katsotaan, että hakija on tosiaan vainon vaarassa kotialueellaan, mutta hän voi saada suojelua toisella alueella kotimaassaan. Sisäisen paon mahdollisuus arvioidaan aina jokaisen hakijan kohdalla erikseen. Ensisijainen vaihtoehto on aina se, että hakija saa suojelua omasta maastaan.

Rakennetta kehitetty viime aikoina

Päätöstekstien rakennetta ja pohjaa on kehitetty vuonna 2015 alkaneen ruuhkan aikana, koska Maahanmuuttoviraston on pitänyt tehdä ennätysmäärä päätöksiä. Tehostaminen ei tarkoita, etää päätöksiä tehtäisiin liukuhihnalla. Jokainen päätös kirjoitetaan juuri kyseiselle turvapaikanhakijalle ja siinä selvitetään juuri hänen mahdollisuutensa saada kansainvälistä suojelua.

Virastolla on paljon maatietoa käytettävissä. Eri hakijoiden päätöksiin voidaan liittää osia samasta maatietolähteestä, jos hakijoiden tilanne on samankaltainen. Päätös tehdään silti aina kunkin hakijan tilanteen mukaan. Päätökset ovat laadukkaita ja aidosti tasapuolisia, jos samantyyppisille hakijoille käytetään myös samaa maatietoa. Lisäksi maatiedon jakaminen säästää päätöksentekijän aikaa, sillä päätöksentekijä voi keskittää kaiken mahdollisen aikansa hakijan tilanteen arvioitiin.

Lisätietoja medialle:

Maahanmuuttoviraston viestintä, puh. 0295 433 037, media@migri.fi