Maatietoraportit päivitetty − Maahanmuuttovirasto tarkentunut päätöskäytäntöään pitkin syksyä

Maahanmuuttovirasto on päivittänyt Afganistanin, Irakin ja Somalian turvallisuustilannetta koskevat maatietoraportit, jotka ovat puolivuosittain koottavia katsauksia turvapaikanhakijoiden lähtömaiden turvallisuus- ja ihmisoikeustilanteeseen. Raportit eivät anna aihetta muuttaa nykyistä turvapaikka-asioiden ratkaisukäytäntöä, jonka yksityiskohdat ovat jo hioutuneet edellisten raporttien julkaisun jälkeen.

Maahanmuuttovirasto ratkaisee turvapaikkahakemukset ajantasaisen, ratkaisuhetken mukaisen maatiedon perusteella. Jos lähtömaiden tilanne muuttuu, muuttuu myös Maahanmuuttoviraston ratkaisukäytäntö. Esimerkiksi Irakin Mosulin turvallisuustilanteen huonontumiseen reagoitiin jo syksyllä, minkä jälkeen sinne ei ole käännytetty.

Samaan tapaan Maahanmuuttovirasto muuttaa päätöksentekoaan, jos hallintotuomioistuimet tekevät uusia, linjaavia ratkaisuja. Vallitsevan oikeuskäytännön mukaan turvapaikanhakijoina Suomeen tulleita afganistanilaisia, irakilaisia ja somalialaisia voidaan palauttaa kotimaihinsa, ellei heillä ole yksilöllisiä perusteita kansainvälisen suojelun saamiselle. Suurin osa Maahanmuuttoviraston tekemistä kielteisistä päätöksistä, joista on valitettu, on pysynyt muuttumattomina hallintotuomioistuimissa.

Se, että turvapaikanhakija ilmoittaa olevansa kotoisin joltakin tietyltä alueelta, ei riitä kansainvälisen suojelun saamiseen. Jokaisen kohdalla selvitetään, uhkaako juuri tätä henkilöä vaino tai vakava vaara, ja jos uhkaa, onko hänen mahdollista saada suojelua siirtymällä toiselle alueelle omassa kotimaassaan (sisäinen pako, UlkL 88 e §).

HaO:ssa päätökset valtaosin pysyneet ­­− KHO:n linjauksia odotetaan

Helsingin hallinto-oikeus kumosi noin 23,7 prosenttia Maahanmuuttoviraston päätöksistä vuonna 2016. Suurimmassa osassa syynä oli muuttunut tilanne: esimerkiksi vasta valitusvaiheessa esitetyt uudet perusteet, muuttunut tilanne kotimaassa tai hallintotuomioistuinten uusi linjaus. Maahanmuuttoviraston laintulkinta- tai menettelytapavirheen takia hallinto-oikeus kumosi 3,6 prosenttia päätöksistä.

Korkeimmalta hallinto-oikeudelta (KHO) on vielä tulossa oikeuskäytäntöä linjaavia päätöksiä. Sen takia turvapaikkahakemusten ratkaisukäytäntöön voi tulla muutoksia vuoden 2017 aikana.

Afganistanilaisten osalta oikeuskäytäntö odottaa KHO:n linjaa

Afganistanin yleisessä tilanteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia keväästä 2016. Maan turvallisuustilanne vaihtelee voimakkaasti alueittain ja jopa vuodenajoittain. Etelä-Afganistan on ollut jo vuosia turvallisuusvälikohtausten sekä siviiliuhrien määrässä Afganistanin konfliktista eniten kärsineitä alueita. Tilanne on tällä hetkellä vaikein Helmandin maakunnassa, jossa taisteluilla on ollut laajimmat vaikutukset paikallisväestön oloihin, kun tarkastellaan selkkausten ja siirtymään joutuneiden henkilöiden määrää.

Maahanmuuttovirasto ja Helsingin hallinto-oikeus ovat olleet yksimielisiä siitä, että Kabuliin voi palata ja sisäinen pako sinne on yleisesti mahdollista. Sen sijaan Helsingin hallinto-oikeus on arvioinut, toisin kuin Maahanmuuttovirasto, että osaan Afganistanin maakunnista ei voida käännyttää. Maahanmuuttovirasto on saattanut asian KHO:n arvioitavaksi.

KHO:n ratkaistavana on myös kysymys siitä, ovatko tietyn matkareitin olosuhteet peruste myöntää toissijaista suojelua silloin, kun henkilön kotialueen olosuhteet eivät sitä ole.

Irakissa muutoksia etenkin Mosulissa

Irakin turvallisuustilanne vaihtelee eri puolilla maata. Vaikein tilanne on Mosulissa, jota Irakin hallituksen joukot ovat pyrkineet valtaamaan Isisin hallusta. Keväästä 2016 lähtien Irakin kehityskulkua on leimannut turvallisuusjoukkojen eteneminen Anbarin läänissä ja Nineven läänissä sekä usean kaupungin valtaaminen Isisiltä. Paluumuutto näille vapautetuille alueille on ollut merkittävää. Toisaalta humanitaarinen tilanne on edelleen vaikea, ja Isis on jatkanut iskujaan Bagdadissa sekä aikaisemmin hallitsemillaan alueilla. Isisiltä vapautetuilla alueilla on tapahtunut myös vakavia oikeudenloukkauksia siviilejä kohtaan aseellisten ryhmien taholta.

Bagdadin turvallisuustilanne on heikentynyt, mutta väkivalta ei yllä äärimmäisen korkealle tasolle, joka on edellytyksenä kansainvälisen suojelun saamiselle pelkästään kotipaikan olosuhteiden perusteella. Myös KHO on todennut, että Bagdadiin voidaan palauttaa.

Mosulin katsotaan olevan toissijaisen suojelun aluetta eikä sinne palauteta ketään aktiivisten taisteluiden vuoksi. Mosuliin ei aiemminkaan palautettu, koska sieltä tulevien katsottiin olevan Isisin vainon vaarassa. Sisäistä pakoa Bagdadiin ei sovelleta Isis-alueilta lähteneiden sunnien kohdalla, jos he ovat vaarassa joutua shiiamilitioiden oikeudenloukkausten kohteeksi eivätkä saa viranomaissuojelua.

Sisäinen pako Bagdadiin on kuitenkin edelleen mahdollista muilta alueilta kotoisin oleville sunneille. Lisäksi shiiojen voidaan edellyttää siirtyvän sisäisesti Bagdadiin ja Etelä-Irakiin.

Somaliassa Mogadishuun voi palata

Somalian turvallisuustilanteessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta kevään 2016 jälkeen. Merkittävin epävakautta aiheuttava tekijä on edelleen al-Shabaab-järjestö, joka on jatkanut Somalian hallinnon vastaista taistelua ja toteuttanut eri puolilla maata sotilasoperaatioita Somalian armeijaa ja AMISOM-joukkoja vastaan. Somalian hallintoa tukevat joukot kontrolloivat tärkeimpiä kaupunkeja maan etelä- ja keskiosissa. Kaupunkien väliset maaseutualueet ovat pitkälti al-Shabaabin vaikutuspiirissä.

Sekä Maahanmuuttovirasto että Helsingin hallinto-oikeus ovat katsoneet, että esimerkiksi Mogadishuun voi palata. Etelä- ja Keski-Somalian osalta Helsingin hallinto-oikeus on edellyttänyt, että Maahanmuuttovirasto selvittää tarkemmin yksittäisten hakijoiden paluuta ja olosuhteita matkareitillä.

Lisätietoja medialle

oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Hanna Helinko, puh. 0295 430 431, s-posti: etunimi.sukunimi@migri.fi

Tarkennettu 19.1.2017 kohtaa Mosulista ja Bagdadin sisäisestä paosta.