EU uudistaa turvapaikkajärjestelmää – muutoksia myös vastaanottopalveluihin ja maastapoistamiseen 12.6.2026

EU:n uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen soveltaminen alkaa Suomessa 12.6.2026. Muutoksia on tullut myös ulkomaalaislakiin ja vastaanottolakiin.

Uutta muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta aletaan soveltamaan kaikissa EU:n jäsenmaissa samaan aikaan.

– Sopimuksella EU tehostaa ulkorajojensa valvontaa sekä tavoittelee yhdenmukaisia, tehokkaita ja oikeudenmukaisia menettelyitä kaikissa jäsenvaltiossa. Muutoksilla on tarkoitus ehkäistä edelleen liikkumista valtiosta toiseen ja parantaa EU:n valmiuksia kohdata tulevaisuuden haasteita. Jatkossa EU:n säädökset määrittelevät turvapaikkajärjestelmän kehityksen suuret linjat, kansainvälisen suojelun osaston johtaja Antti Lehtinen kertoo.

Samaan aikaan voimaan astuu myös lakimuutoksia, jotka vaikuttavat maastapoistamiseen, maahantulokieltoon sekä oleskeluluvan raukeamiseen ja voimassaolon kestoon.

Muutoksia kansainvälisen suojelun hakemisen vaiheisiin ja tiukennuksia määrä- ja käsittelyaikoihin

Turvapaikan eli kansainvälisen suojelun hakemiseen ja hakemuksen käsittelyyn tulee muutoksia 12.6.2026 alkaen. Jatkossa hakijan pitää käydä läpi kolme vaihetta, jotta Maahanmuuttovirasto voi ottaa hakemuksen käsittelyyn. Nämä vaiheet ovat hakemuksen tekeminen, hakemuksen rekisteröinti ja hakemuksen jättäminen. Aikaisemmin hakemus on tehty kokonaisuudessaan poliisille tai rajanviranomaiselle ja Maahanmuuttovirasto on vastannut asiasta käsittelystä eteenpäin. Hakemuksen rekisteröinnistä vastaa yhä poliisi tai rajaviranomainen. Hakemus jätetään nyt kuitenkin aina Maahanmuuttovirastolle.

Suomessa jo käytössä olleesta rajamenettelystä tulee EU:n uuden sopimuksen myötä pakollista jäsenmaille. Rajamenettelyssä pyritään siihen, että perusteettomat hakemukset käsitellään heti rajalla, mikä estää edelleen liikkumista ja tehostaa tutkintaa.

Kansainvälisen suojelun hakemisen eri vaiheissa on tiukat määräajat ja hakijan vastuu kasvaa. Hakija saa tietoa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan esimerkiksi uuden Maahanmuuttoviraston tarjoaman maksuttoman oikeudellisen neuvonnan kautta sekä EUAA:n tarjoamista esitteistä, jotka ovat yhteneväiset kaikissa jäsenmaissa.

Määräajat velvoittavat myös viranomaisia. Eri turvapaikkamenettelyissä on jatkossa tiukemmat käsittelyajat. Esimerkiksi rajamenettelyyn ohjautuneiden hakemusten käsittelyaika on 12 viikkoa mukaan lukien hallinto-oikeuden käsittelyn, nopeutettuun menettelyihin ohjautuneiden kolme kuukautta ja normaalin menettelyn kuusi kuukautta.

– Yhä useampi hakemus tulee ohjautumaan nopeutettuun menettelyyn, sillä nopeutettuun menettelyyn ohjautumisen perusteita on merkittävästi laajennettu EU-asetuksissa. Nopeutettuun menettelyyn ohjautuu esimerkiksi sellaisten maiden hakijoiden hakemukset, joissa hakemusten hyväksymisprosentti on EU-tasolla alle 20 % tai jotka ovat määritelty EU- ja kansallisella tasolla turvalliseksi maaksi. Jatkossa myös esimerkiksi myöhemmissä hakemuksissa, eli entisissä uusintahakemuksissa, huomioidaan muissa EU-maissa tehdyt hakemukset, Lehtinen kertoo.

Vastaanottokeskusten asiakkaille uusia velvollisuuksia

EU-säädöksistä yksi on vastaanottodirektiivi, jonka toimeenpano toteutetaan Suomessa osana vastaanottolain muutoksia. Vastaanottodirektiivillä EU haluaa yhdenmukaistaa vastaanotto-olosuhteita EU:ssa sekä ehkäistä edelleen liikkumista. Vastaanottolain muutokset vaikuttavat asiakkaille tarjottaviin palveluihin ja toimintatapoihin sekä vastaanottopalveluiden kestoon.

Kaikkia vastaanottokeskusten asiakkaita koskevia uusia velvollisuuksia ovat säännöllinen tunnistautuminen, järjestyssäännön noudattaminen ja suomalaisen yhteiskunnan kurssin suorittaminen. Jos asiakas ei noudata näitä velvollisuuksia, hänen vastaanottorahaansa voidaan alentaa 20 prosentilla. Tietyissä tapauksissa vastaanottopalvelut voidaan peruuttaa, jos asiakas jatkaa esimerkiksi järjestyssäännön rikkomista vielä vastaanottorahan alentamisen jälkeen.

Yksi merkittävä muutos on vastaanottopalveluiden keston rajaaminen. Jatkossa vastaanottopalvelut päättyvät viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun henkilöllä on oleskelulupa ja hän on oikeutettu hakemaan kotikuntaa.

– Vastaanottopalveluiden päättymisen myötä kuntaan tulee siirtymään syksyllä 2026 erityisesti ukrainalaisia, joilla aikaraja jo täyttyy. Vastaanottopalveluiden kestoa ja saatavuutta voidaan rajata myös sellaisilta kansainvälistä suojelua hakeneilta, jotka ovat EU-kansalaisia, ovat tehneet myöhemmän hakemuksen tai eivät ole oikeutettu jäämään Suomen alueelle. Tämän myötä vastaanottokeskuksia ei myöskään tulla tarvitsemaan enää yhtä paljon kuin ennen, vastaanottopalveluiden johtaja Elina Nurmi kertoo.

Muutoksia maastapoistamiseen ja maahantulokieltoon

Lakia uudistetaan niin, että karkottamispäätöksen täytäntöönpano nopeutuu. Jatkossa myös muusta kuin rikosperusteisesta karkottamispäätöksestä valittaminen ei enää automaattisesti estä päätöksen täytäntöönpanoa, eli päätös voidaan panna täytäntöön 30 päivän kuluttua siitä, kun se on annettu hakijalle tiedoksi. Hallinto-oikeus tekee päätöksen, kieltääkö se karkottamispäätöksen täytäntöönpanon, jos hakija on valittanut päätöksestä.

Jatkossa voidaan useammissa tilanteissa määrätä Suomessa oleskeluluvalla oleskelleelle ulkomaalaiselle erillinen maahantulokielto ilman siihen liittyvää maastapoistamispäätöstä. Suomen ulkopuolella olevalle ulkomaalaiselle puolestaan voidaan jatkossa määrätä myös ennakollinen maahantulokielto koko Schengen ja EU-alueelle, vaikka henkilöllä ei olisi aiempaa lupahistoriaa Suomessa. Maahantulokiellosta päättää poliisi joko muiden turvallisuusviranomaisten esityksestä tai omasta aloitteestaan.

Lakimuutoksella myös täsmennetään ajankohtaa, jolloin oleskelulupa raukeaa tai sen voimassaolo päättyy. Lain mukaan oleskelulupa raukeaa heti, kun Maahanmuuttovirasto on päättänyt henkilön maasta karkottamisesta, hän saa Suomen kansalaisuuden tai oleskelun tarkoitus on muuttunut ja luvan haltijalle myönnetään uusi oleskelulupa tai oleskeluoikeus.

Tällä muutoksella on vaikutuksia erityisesti ukrainalaisiin tilapäistä suojelua saaviin. Tilapäisen suojelua saavalla voi jatkossa olla voimassa vain yksi oleskelulupa tai muu oikeus oleskella Suomessa. Jatkossa tilapäisen suojelun oleskelulupa raukeaa, kun oleskelun tarkoitus muuttuu ja henkilölle on myönnetty uusi oleskelulupa.

– Käytännössä, jos henkilöllä on tällä hetkellä oleskelulupa esimerkiksi työnteon perusteella ja tilapäisen suojelun oleskelulupa taustalla, jälkimmäinen raukeaa automaattisesti. Tilapäisen suojelun asiakkaalla voi jatkossa olla voimassa vain yksi oleskelulupa tai muu oikeus oleskella Suomessa, valvontaosaston prosessinomistaja Olli Koskipirtti kertoo.

Lisätietoa medialle

• EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimus ja vaikutuksen kansainvälisen suojelun hakemiseen: kansainvälisen suojelun osaston johtaja Antti Lehtinen, s-posti: etunimi.sukunimi@migri.fi, p. 0295 433 037 (Maahanmuuttoviraston puhelinnumero median edustajille)
• Muutokset vastaanottopalveluihin: vastaanottopalveluiden osaston johtaja Elina Nurmi, s-posti: etunimi.sukunimi@migri.fi, p. 0295 433 037 (Maahanmuuttoviraston puhelinnumero median edustajille)
• Maasta poistaminen, maahantulokielto ja oleskeluluvan raukeaminen ja voimassaolon päättyminen: valvontaosaston maastapoistamisen prosessinomistaja Olli Koskipirtti, s-posti: etunimi.sukunimi@migri.fi, p. 0295 433 037 (Maahanmuuttoviraston puhelinnumero median edustajille)
• Sisäministeriön tiedote 9.6.2026: EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta ryhdytään soveltamaan kesäkuussa - Sisäministeriö