Hyppää sisältöön

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä auttaa vuosittain satoja ihmiskaupan uhreja

11.11.2021 12.05
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä auttaa vuosittain satoja ihmiskaupan uhreja

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä aloitti toimintansa reilut 15 vuotta sitten. Yli 1250 ihmiskaupan uhriksi joutunutta henkilöä on saanut apua auttamisjärjestelmältä. Vuosien varrella auttamisjärjestelmä on kasvanut pienestä toimijasta kansalliseksi osaamiskeskukseksi.

Vuonna 2006 Suomeen perustettiin Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, jonka tehtävänä on auttaa ihmiskaupan uhriksi joutuneita henkilöitä, heidän alaikäisiä lapsiaan ja ihmiskaupparikoksen tutkinnassa avustavia henkilöitä. Aluksi auttamisjärjestelmällä oli vain yksi palkattu työntekijä ja ensimmäisenä vuonna asiakkaitakin oli vain 9. Tällä hetkellä auttamisjärjestelmällä on työntekijöitä 14, ja pelkästään vuoden 2020 aikana uusia asiakkaita tuli järjestelmän piiriin 247.

Auttamisjärjestelmä on vuodesta 2017 lähtien ollut osa Maahanmuuttovirastoa, mutta apua annetaan yhdenvertaisesti sekä suomalaisille että ulkomaalaisille ihmiskaupan uhreille. Auttamisjärjestelmän päätoimipiste sijaitsee Joutsenon vastaanottokeskuksessa ja sivutoimipisteet Oulussa, Tampereella ja Helsingissä. Auttamisjärjestelmä toimii kuitenkin koko Suomessa ja palvelut tuodaan usein sinne, missä asiakas on.

Ihmiskaupan uhrien määrä kasvussa

Ihmiskaupparikoksien määrä Suomessa on ollut viime vuosina jatkuvassa kasvussa ja vuonna 2020 auttamisjärjestelmään ohjautui ennätysmäärä henkilöitä. Ihmiskaupalla on monia erilaisia ilmenemismuotoja, kuten pakkotyö, seksuaalinen hyväksikäyttö ja pakkoavioliitto.  Pakkotyön ja muun työvoiman hyväksikäytön riskialoja ovat ravintola- ja siivousala, mutta hyväksikäyttötapauksia havaitaan myös muilla aloilla.

Mahdollinen ihmiskaupan uhri voi hakeutua auttamisjärjestelmän asiakkaaksi joko itse tai hänet voidaan ohjata järjestelmän piiriin viranomaisen tai kolmannen sektorin toimijan esityksestä. 

– Viime vuosina tyypillinen uusi asiakas on Suomessa työvoiman hyväksikäytön uhriksi joutunut henkilö, joka on hakeutunut meille joko itse tai Rikosuhripäivystyksen ohjaamana. Vastaanottokeskuksista, Migristä ja turvakodeista taas ohjautuu meille pakkoavioliittoon joutuneita naisia. Mutta erilaisia asiakkaita ja kohtaloita on vuosittain monia, laidasta laitaan, kertoo Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ylitarkastaja Terhi Tafari.

Auttamisjärjestelmän toiminnan keskiössä on aina autettava mahdollisen ihmiskaupan uhri. Kaikki uhrille tarjottavat palvelut ovat vapaaehtoisia, eikä uhrin ole pakko ottaa vastaan mitään palvelua, jota hän ei itse halua. Auttamisjärjestelmä ei myöskään ilmoita asiakkaaksi ottamistaan henkilöistä poliisille ilman asiakkaan suostumusta.

– Joskus asiakkuus saattaa kestää vain pari viikkoa, jos asiakas haluaa vain palata kotimaahansa mahdollisimman nopeasti. Usein asiakkuus kuitenkin kestää yli vuoden, joskus useitakin vuosia, sillä ihmiskaupasta toipuminen voi viedä kauan, Tafari kertoo. 

Suomessa oleskelevalla ulkomaalaiselle ihmiskaupan uhrilla on myös oikeus vapaaehtoiseen, tuettuun ja turvalliseen kotiinpaluuseen. Sen tarkoituksena auttaa uhria aloittamaan turvallinen elämä kotimaassaan ja ehkäistä henkilön joutumista uudestaan ihmiskaupan uhriksi. Tilanteesta riippuen vapaaehtoisen paluun järjestää joko auttamisjärjestelmä tai uhrin kotikunta. Jos ihmiskaupan uhri on Suomessa ilman laillista oleskeluoikeutta, auttamisjärjestelmä tai esitutkintaviranomainen voivat antaa uhrille harkinta-ajan, joka laillistaa oleskelun maksimissaan kuudeksi kuukaudeksi. 

Ihmiskaupan uhrien tunnistaminen haastavaa

Yksi suurimmista ihmiskaupan vastaisen toiminnan haasteista on ihmiskaupan uhrien tunnistaminen. Ihmiskauppa on piilorikollisuutta, jossa sekä tekijät että uhrit pyrkivät pysyttelemään näkymättömissä. Avun hakemisen kynnys on usein korkealla, sillä uhrit eivät ainoastaan pelkää rikoksentekijöitä, vaan saattavat suhtautua epäilevästi myös viranomaisiin. Onkin hyvin todennäköistä, että viranomaisten tietoon tulee vain pieni osa koko ihmiskauppailmiöstä. 

– Tunnistamista hankaloittaa myös se, että ihmiskaupan uhria hallitaan useimmiten keinoilla, jotka eivät näy ulospäin. Heitä ei kahlita patteriin, eikä heillä välttämättä ole näkyviä ruhjeita. Kontrolli on yleensä hienovaraisempaa ja perustuu uhrin haavoittuvan aseman hyväksikäyttöön, huijaamiseen, kiristykseen ja uhkailuun, kertoo Tafari.

Valtaosa auttamisjärjestelmään otetuista asiakkaista on ulkomaan kansalaisia, joista suuri osa on joutunut ihmiskaupan uhriksi Suomen ulkopuolella. Kuitenkin sekä tekijä että uhri voivat olla myös suomalaisia. Esimerkiksi vuonna 2020 auttamisjärjestelmän asiakkaaksi otettiin ennätysmäärä juuri Suomessa mahdollisesti ihmiskaupan uhriksi joutuneita henkilöitä.

Ihmiskaupan vastainen työ on yhteistyötä

Jotta ihmiskaupan vastainen työ olisi mahdollisimman tehokasta, eri toimijoiden välisen yhteistyön pitää olla toimivaa ja luottamuksellista. Auttamisjärjestelmä kouluttaa viranomaisia ja muita ihmiskaupan vastaiseen työhön osallistuvia tahoja ihmiskaupasta sekä uhrien tunnistamisesta ja auttamisesta. Monet eri toimijat, kuten esitutkintaviranomaiset, Maahanmuuttovirasto, sosiaalitoimi sekä järjestöt, kuten Rikosuhripäivystys, tekevät tärkeää työtä ihmiskaupan uhrien auttamiseksi ja ihmiskaupparikollisuuden estämiseksi. 

Ihmiskaupan tunnistaminen ja ehkäiseminen ei ole kuitenkaan vain viranomaisten ja järjestöjen harteilla, vaan jokainen voi olla mukana ehkäisemässä ja tunnistamassa ihmiskauppaa. Kun kasvatamme tietoamme ihmiskaupasta, tulee ihmiskauppaan viittaavien tunnusmerkkien huomaamisesta helpompaa. 

– Olemme saaneet auttamisjärjestelmässä ikään kuin näköalapaikalta tarkkailla sitä, miten yleinen tietoisuus ihmiskaupasta on lisääntynyt ja kuinka paljon se on vaikuttanut esimerkiksi tunnistettujen uhrien ja rikostutkintojen määrään. Jos yhteiskunnan kiinnostus ilmiötä kohtaan jatkuu ja kasvaa edelleen, ihmiskauppaa vastaan pystytään taistelemaan entistä vahvemmin, Tafari sanoo.

Fakta: Mitä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä tekee?

  • Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tehtävä on auttaa ihmiskaupan uhriksi joutuneita henkilöitä, heidän alaikäisiä lapsiaan sekä ihmiskaupparikoksen tutkinnassa avustavia henkilöitä. Se auttaa yhdenvertaisesti sekä suomalaisia että ulkomaalaisia ihmiskaupan uhreja.
  • Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on viranomainen, joka tarjoaa asiakkaalleen neuvontaa ja ohjausta, sosiaalipalveluita, terveydenhuoltopalveluita, vastaanottorahaa tai toimeentulotukea, turvallisen majoituksen sekä tulkki- ja käännöspalveluita.
  • Asiakas saa lainmukaista oikeusapua ja oikeudellista neuvontaa.
  • Auttamisjärjestelmä toimii Joutsenon vastaanottokeskuksen yhteydessä ja sillä on Suomessa neljä toimipistettä (Lappeenranta, Helsinki, Oulu ja Tampere). 
  • Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on toiminut vuodesta 2006. Se on osa Maahanmuuttovirastoa ja toimii sisäministeriön alaisuudessa.
  • Lisätietoa toiminnasta www.ihmiskauppa.fi
Uutishuoneen uutinen