Hyppää sisältöön

Maailman pakolaispäivä 20.6. - Suomi painottaa kiintiöpakolaisten valinnassa haavoittuvimpia ryhmiä

20.6.2022 9.30
Maailman pakolaispäivä 20.6. - Suomi painottaa kiintiöpakolaisten valinnassa haavoittuvimpia ryhmiä

Maanantaina 20. kesäkuuta vietetään maailman pakolaispäivää.

Kiintiöpakolaisilla tarkoitetaan pakolaisia, jotka valitaan Suomeen niin sanotussa pakolaiskiintiössä. Tätä ennen he ovat paenneet kotimaastaan tai pysyvästä asuinmaastaan toiseen maahan, johon he eivät kuitenkaan voi pysyvästi asettua asumaan.

Suomeen otetaan pakolaiskiintiössä henkilöitä, jotka YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on katsonut pakolaisiksi. Eduskunta päättää vuosittain, kuinka monta kiintiöpakolaista Suomi sitoutuu ottamaan. Vuonna 2022 pakolaiskiintiön määrä on 1500.

Suomi painottaa kiintiöpakolaisten valinnassa haavoittuvimpia ryhmiä. Heitä ovat esimerkiksi lapsiperheet ja vaikeassa asemassa olevat naiset, kuten yksinhuoltajat.

– Kiintiöpakolaisten vastaanotto on tapa auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia, sanoo Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Susanne Tengman.

Suurin osa Suomen viime vuosina vastaanottamista kiintiöpakolaisista on ollut syyrialaisia pakolaisia Turkista ja Libanonista. Lisäksi on vastaanotettu kongolaisia pakolaisia Sambiasta sekä UNHCR:n Libyasta Nigeriin ja Ruandaan evakuoimia erityisen haavoittuvassa asemassa olevia pakolaisia.

Pakolaiskiintiöön valitaan ensisijaisesti sellaisia ihmisiä, joiden suojelun ja uudelleensijoittamisen tarve on suurin

Maahanmuuttovirasto vastaa Suomessa kiintiöpakolaisten valinnasta ja valintamatkojen järjestelyistä. Valintaottojen järjestelyt YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kanssa alkavat joka vuosi heti, kun poliittinen päätös vuoden pakolaiskiintiöstä, eli kiintiöpakolaisten määrästä, on tehty. Matkoilla on mukana myös muita viranomaisia, kuten Suojelupoliisin ja ELY-keskuksen tai kunnan työntekijöitä.

Valintamatkoilla viranomaiset haastattelevat UNHCR:n Suomelle esittämät kiintiöpakolaiset. Haastatteluja ei aina järjestetä leireillä, sillä osa pakolaisista asuu kaupunkiolosuhteissa. 

Koronapandemian aikana pakolaiskiintiön täytäntöönpano on ollut tavallista haastavampaa. Kiintiövalintamatkoja ei ole voitu tehdä, joten valintahaastattelut on pääasiassa tehty etähaastatteluin.

Haastattelun aikana käydään läpi esimerkiksi pakolaisten henkilötietoja, perhesuhteita ja pakolaisuuden perustetta. Haastattelussa perehdytään kaikkien perheenjäsenten koulutustaustaan ja terveystilanteeseen. Tietojen avulla kunnat voivat suunnitella kotoutusta, etsiä perheelle sopivaa asuntoa ja varautua tarvittavaan akuuttiin terveydenhoitoon.

– Haastattelussa on aina läsnä koko perhe. On tärkeää antaa pakolaisille mahdollisuus kertoa tilanteestaan ja esittää myös kysymyksiä, kertoo Tengman.

Pakolaisille kerrotaan ennen haastattelua Suomesta ja suomalaisesta yhteiskunnasta. Myös sitä kysytään, haluavatko pakolaiset muuttaa Suomeen.

Maahanmuuttovirasto tekee päätöksen pakolaiskiintiöön hyväksymisestä valintamatkan jälkeen Suomessa. Suojelupoliisi selvittää sitä ennen turvallisuuteen liittyvät seikat. Pakolaiskiintiöön valitaan ensisijaisesti sellaisia ihmisiä, joiden suojelun ja uudelleensijoittamisen tarve on suurin. Lisäksi vastaanoton ja kotoutumisen edellytykset arvioidaan.

Suomi painottaa valinnoissaan haavoittuvimpia ryhmiä. Tällaisia ovat esimerkiksi lapsiperheet ja vaikeassa asemassa olevat naiset, kuten yksinhuoltajat. Lisäksi Suomen pakolaiskiintiöstä noin 10 % on varattu hätätapauksille, jotka YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on arvioinut kiireellisiksi. Kiireellisyyden perusteena on yleensä turvallisuus tai terveyteen liittyvät seikat.

Kiintiössä valittuja pakolaisia ei sijoiteta Suomessa vastaanottokeskuksiin, vaan heidät sijoitetaan suoraan kiintiöpakolaisia vastaanottaviin kuntiin. Kuntapaikkojen alueellisesta koordinoinnista ja ohjauksesta vastaa ELY-keskus.

Fakta: Pakolaiset Suomessa

  • Suomessa kiintiöpakolaisten valinnasta vastaa Maahanmuuttovirasto.
  • Suomeen saapuu pakolaisia kolmella eri tavalla: turvapaikanhakijoina, turvapaikanhakijoiden perheenjäseninä ja kiintiöpakolaisina.
  • Turvapaikkaa haetaan Suomessa, mutta kiintiöpakolaiset tavataan heidän asuinalueellaan.
  • Kiintiöpakolaisen YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on määritellyt pakolaiseksi.
  • Kiintiöpakolainen on joutunut lähtemään kotimaastaan, eikä voi jäädä asumaan maahan, johon on paennut. 

Fakta: Muutto Suomeen

  • Suomessa kiintiöpakolaisten kuntapaikkoja koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö. 
  • ELY-keskus neuvottelee ja sopii kuntien kanssa, montako pakolaista kunta ottaa vastaan.
  • Kun kiintiöpakolaisella on paikka kunnassa, Maahanmuuttovirasto hoitaa matkajärjestelyt yhdessä Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n kanssa. Suomen Punainen Risti SPR on lentoasemalla tulijoita vastassa ja ohjaa heidät sisäisille jatkoyhteyksille.
  • Suomen saapumisen jälkeen kiintiöpakolaiset pääsevät muuttamaan uuteen kotiinsa. Kunta huolehtii kotouttamisesta.
  • Tutustu vuoden 2021 kiintiöpakolaistilastoihin
  • Lue lisää kiintiöpakolaisista tietopankista.
Uutishuoneen uutinen