Hyppää sisältöön

Arviot Irakin ja Afganistanin turvallisuustilanteista on päivitetty

Julkaisuajankohta 3.7.2020 8.50

Maahanmuuttovirasto on päivittänyt Irakin ja Afganistanin turvallisuustilannetta koskevat arvionsa.

Maahanmuuttoviraston linjaukset pysyvät pääosin ennallaan. Afganistanissa turvallisuustilanne jatkuu epävakaana. Maassa katsotaan edelleen olevan useita alueita, joille ei turvallisuustilanteen takia voi edellyttää paluuta. Näitä alueita ovat tällä hetkellä:

  • Helmandin maakunta
  • Uruzganin piirikunnat Tirin Kot, Dihrawud ja Chora
  • Nangarharin maakunnassa Achin, Chaparhar, Bati Kot, Pachir wa Agam, Dih Bala, Shinwar, Shirzad, Mohmand Dara ja Khogiani
  • Kandaharin maakunnassa piirikunnat Ghorak, Khakriz, Maiwand, Nish ja Shah Wali Kot

Kun väkivalta tietyllä alueella on luokiteltu äärimmäiseksi, kaikkien alueella oleskelevien katsotaan olevan vaarassa. Tällöin henkilölle on mahdollista myöntää toissijainen suojeluasema pelkästään kotipaikkakunnan perusteella. 

Irakissa ei katsota tällä hetkellä olevan alueita, joilla aseellinen väkivalta olisi niin äärimmäistä, että kaikki alueelle palaavat olisivat vaarassa joutua aseellisen väkivallan kohteeksi. Turvapaikanhakijan kansainvälisen suojelun tarve arvioidaan aina yksilöllisesti.

Irakissa turvallisuustilanne on edelleen vaihteleva, ja maassa on useita korkean väkivallan alueita. Näitä alueita ovat esimerkiksi Nineven läänissä Mosulin ja Sinjarin piirikunnat sekä Kirkukin läänissä Hawijan ja Daquqin piirikunnat.

Lisäksi Maahanmuuttovirasto katsoo nyt, että Irakissa Diyalan läänissä turvallisuustilanne on heikentynyt, ja sen kolmessa piirikunnassa aseellisen väkivallan uhka on korkealla tasolla.

Keskeisten maiden turvallisuustilanteen kehittymistä seurataan koko ajan

Maahanmuuttovirasto on uudistanut syksyllä 2019 alkaneessa kehittämishankkeessa päätöksenteossa käytettävän lähtömaatiedon raportointia ja soveltamisohjeiden, eli maalinjausten laatimista.

- Maalinjauksia päätöksentekoa varten pystytään laatimaan entistäkin joustavammin aluekohtaisesti, kun turvallisuustilanteessa tapahtuu muutoksia, kertoo projektipäällikkö Sanna Ristimäki.

Sopu-hanke on saanut EU:n turvapaikka-, maahanmuutto-, ja kotouttamisrahaston (AMIF) tukea.
Maahanmuuttovirasto tuottaa tietoa erityisesti niistä maista, joista Suomeen tulee turvapaikanhakijoita, kiintiöpakolaisia ja muita maahanmuuttajia.

Maahanmuuttovirasto saa eri maiden tilanteesta tietoa useilla tavoilla. Tiedonhankintamatkojen lisäksi tietolähteitä ovat esimerkiksi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR, tutkimuslaitokset, muiden maiden maatietopalvelut ja niiden tutkijaverkostot.

Vuonna 2020 uusia turvapaikanhakijoita on saapunut eniten Turkista, Irakista ja Venäjältä. Kaikkiaan turvapaikkahakemuksia on jätetty tänä vuonna 1 591, joista 572 on ensimmäisiä hakemuksia (tilanne 29.6.2020).

FAKTA: Lähtömaatieto on tärkeä osa turvapaikkapäätöksentekoa

  • Turvapaikanhakijan kansainvälisen suojelun tarve arvioidaan yksilöllisesti, kun turvapaikkapäätös tehdään. Yksittäisen turvapaikanhakijan päätöksessä tarkastellaan hänen tilanteensa kannalta olennaista maatietoa.
  • Turvapaikanhakijan tilannetta ei arvioida pelkästään maatiedon pohjalta. Jokaisen hakijan kohdalla selvitetään, onko juuri hän vainon tai vakavan haitan vaarassa, jos hän palaa kotimaahansa.
  • Jos väkivallan aste tietyllä alueella on luokiteltu äärimmäiseksi, kaikkien alueella oleskelevien katsotaan olevan vaarassa. Tällöin henkilölle voidaan myöntää toissijainen suojeluasema kotipaikkakunnan perusteella.
  • Aseellisesta konfliktista johtuvan väkivallan tasoa arvioidaan aluekohtaisesti, asteikolla matalasta äärimmäisen korkeaan.
  • Arvioon vaikuttaa muun muassa siviilikuolemien ja loukkaantuneiden määrä, väkivallan ilmenemismuodot, maan sisällä pakenemaan joutuneiden määrä, konfliktin luonne ja maantieteellinen vaikutusalue sekä paikallisväestön päivittäisen elämän olosuhteet.

Lisätietoa medialle

Lehdistötiedote