Hyppää sisältöön

Vastaanottokeskusten työ- ja opintotoiminta uudistetaan – tavoite tukea turvapaikanhakijoiden omaa aktiivisuutta

Julkaisuajankohta 28.1.2019 13.06
Tiedote

Maahanmuuttovirasto uudistaa vastaanottokeskusten turvapaikanhakijoille järjestämää työ- ja opintotoimintaa. Tarkoitus on selvittää, voivatko vastaanottokeskukset järjestää enemmän esimerkiksi erilaista pajatoimintaa, tietopainotteisia tilaisuuksia ja työelämään hakeutumista edistäviä lyhyitä koulutuksia

Työ- ja opintotoiminnan järjestäminen kuuluu vastaanottokeskusten tehtäviin. Yleensä turvapaikanhakijat opiskelevat keskuksessa suomen tai ruotsin kieltä. Tämän lisäksi turvapaikanhakijat saavat tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen toiminnasta. Työtoiminta on nykyisin usein siivousta ja kunnostustöitä vastaanottokeskuksen alueella.

Tavoite on, että vastaanottokeskus osaisi jatkossa ohjata hakijan mahdollisimman hyvin hänelle sopivaan työ- ja opintotoimintaan. Kannustaa voi myös vastaanottokeskuksen ulkopuolisten aktiviteettien pariin. Kielen oppiminen ja mielekäs tekeminen ovat tärkeimpiä keinoja tukea ihmisten jaksamista ja omaa aktiivisuutta.

– Tarkoitus on rakentaa mielekäs opinto- ja työtoiminnan malli, jossa huomioidaan vastaanottokeskusten resurssit ja asiakkaiden moninaisuus, kertoo työ- ja opintotoimintaa kehittävän Osaka-hankkeen projektipäällikkö Sari Hammar.

Vastaanottokeskuksissa asuvilla on myös velvollisuus osallistua toimintaan. Kieltäytyminen voi johtaa vastaanottorahan vähentämiseen.

Osaaminen kartoitetaan jo vastaanottokeskuksessa

Turvapaikanhakijan koulutus, aiemmin hankittu työkokemus ja kiinnostuksen kohteet halutaan kartoittaa aiempaa systemaattisemmin jo vastaanottokeskuksessa asumisen aikana. Tarkoitus on dokumentoida aiempi osaaminen ja Suomeen tulon jälkeen karttuneet taidot, kuten kielen opiskelussa edistyminen. Nykyisin näitä tietoja kootaan turvapaikanhakijoilta vaihtelevasti.

Tiedoista on hyötyä TE-hallinnossa ja kunnan kotouttamispalveluissa sen jälkeen, kun myönteisen lupapäätöksen saanut turvapaikanhakija muuttaa eteenpäin kuntaan. Lisäksi hakija saa tiedot omaan käyttöönsä esimerkiksi työnhakua varten. Myös Suomesta pois lähteville jää dokumentti osaamisesta ja vastaanottoaikana karttuneista taidoista ja valmiuksista.

Turvapaikanhakijoiden elämäntilanteet ja taustat vaihtelevat

Turvapaikanhakijoiden elämäntilanteet ja taustat vaihtelevat. Esimerkiksi haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten mahdollisuudet osallistua vastaanottokeskusten ulkopuoliseen toimintaan ovat hyvin erilaisia kuin koulutettujen osaajien, jotka voivat siirtyä nopeasti työelämään.

– Vastuu aktiivisuudesta ja osallistumisesta on viime kädessä turvapaikanhakijalla itsellään. Sopiviin opintoihin ja harrastuksiin voi vapaasti hakeutua myös vastaanottokeskuksen ulkopuolelle, Hammar sanoo.

Turvapaikanhakija voi tehdä myös ansiotyötä joko kolmen tai kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun hän on hakenut turvapaikkaa Suomesta.

Osaka-hanke jatkuu syyskuun 2019 loppuun. Yhteistyötahona toimii työ- ja elinkeinoministeriö. Hanke saa rahoitusta Euroopan unionin turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF).

Lisätietoja medialle

Vastaanottoyksikkö, projektipäällikkö Sari Hammar, s-posti: etunimi.sukunimi@migri.fi, puh. 0295 430 431