Yli 35 000 hakenut tilapäistä suojelua Suomesta – vastaanottojärjestelmän piirissä enemmän asiakkaita kuin koskaan

Vastaanottojärjestelmässä on tällä hetkellä enemmän asiakkaita kuin koskaan aikaisemmin, yli 37 000 henkilöä. Ennen tätä vastaanottojärjestelmässä on ollut eniten asiakkaita vuonna 2015, jolloin Suomeen saapui yli 32 000 turvapaikanhakijaa.

Venäjän hyökkäystä Ukrainasta paenneet ovat 4.8. mennessä jättäneet 35 074 tilapäisen suojelun hakemusta.

Jokainen tilapäistä suojelua hakenut tai saava on kirjoilla jossakin vastaanottokeskuksessa, vaikka he asuisivat yksityisessä tai kunnan tarjoamassa majoituksessa. Suurin osa tilapäistä suojelua saavista tai hakeneista, noin 65%, asuu tällä hetkellä vastaanottokeskuksen ulkopuolella. 

Vastaanottokeskuksesta tilapäistä suojelua hakenut tai saava voi saada vastaanottopalveluja, joita ovat esimerkiksi terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut. Vastaanottokeskus myös antaa tietoa, ohjausta ja neuvontaa erilaisissa arjen kysymyksissä.

Vastaanottokeskuksia perustetaan ja pidetään yllä tarvetta vastaava määrä 

Tällä hetkellä toiminnassa on 77 vastaanottokeskusta, niiden sivutoimipistettä ja yksityismajoittujien palvelupistettä sekä kahdeksan alaikäisyksikköä. Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Suomessa oli 20 vastaanottokeskusta ja seitsemän alaikäisyksikköä.

– Lähtökohta on, että vastaanottokeskuksia perustetaan ja pidetään yllä tarvetta vastaava määrä. Vastaanottokeskuspaikkojen tarve kuitenkin vaihtelee useista syistä, kertoo vastaanottoyksikön tulosalueen johtaja Olli Snellman.

Vastaanottokeskuspaikkojen tarpeeseen vaikuttaa majoitusta tarvitsevien tilapäistä suojelua hakevien tai saavien henkilöiden määrä ja se, että tilapäistä suojelua saavia henkilöitä myös poistuu Suomesta tilapäisesti tai pysyvästi. Tyhjiä ja tarpeen mukaan käyttöönotettavia majoituspaikkoja on myös hyvä olla koko ajan jonkin verran sekä mahdollisuuksia laajentaa keskusten toimintaa, jotta valmiutta vastata tarpeeseen nopeasti on olemassa. Myös valmiutta perustaa aivan uusia vastaanottokeskuksia tarvitaan jatkuvasti.

– Esimerkiksi lähitulevaisuudessa kausityösesongin loppuminen voi tuoda jonkin verran tarvetta vastaanottokeskusmajoitukselle. Ensi keväästä lähtien taas on odottavissa, että nyt vastaanottojärjestelmän piirissä olevia tilapäistä suojelua saavia henkilöitä siirtyy laajemmin vastaanottojärjestelmästä pois kuntiin, Snellman kertoo.

Maahanmuuttovirasto vastaa vastaanottojärjestelmän toiminnan ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta. Maahanmuuttoviraston omat vastaanottokeskukset sijaitsevat Helsingissä, Lappeenrannassa (Joutseno) ja Oulussa. Muita vastaanottokeskuksia ylläpitävät järjestöt, kunnat ja yritykset.

Noin kolmannes Ukrainasta paenneista on lapsia

Huomattava osa tilapäistä suojelua hakevista ja saavista on lapsia äiteineen. Suomeen on tullut myös ilman huoltajaa olevia lapsia, jotka valtaosin tulevat kuitenkin sukulaisten tai perheystävien kanssa. Yhteensä noin kolmannes tulijoista on lapsia. 

- Lasten on mahdollista käydä koulua Suomessa. Omasta vastaanottokeskuksesta saa tarvittaessa apua koulupaikan hakemiseen, kertoo Snellman.

Lasten suhteellinen osuus on Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen hieman laskenut ja työikäisten tulijoiden määrä vastaavasti noussut. 

- Tilapäistä suojelua saavilla henkilöillä on oikeus saada työllistymistä ja kotoutumista edistäviä palveluita TE-toimistosta. Maahanmuuttovirasto kannustaa henkilöitä aktiivisesti hakeutumaan näihin palveluihin, Snellman kertoo.

Ukrainasta Suomeen paenneiden joukossa on myös erityisryhmiä. Suomeen on esimerkiksi saapunut joitakin kymmeniä ikääntyneitä, muistisairaita, kehitysvammaisia tai vaikeammista vammoista kärsiviä ihmisiä, jotka ovat tarvinneet vastaanottokeskusten ulkopuolisten hoivayksiköiden kautta saatavia palveluita.

Hakijamäärä pysynyt melko tasaisena

Tilapäisen suojelun päätöksiä on tehty Maahanmuuttovirastossa 33 480. Noin 95% hakijoista on saanut päätöksen hakemukseensa.

- Tilapäisen suojelun hakemusmäärissä on kesällä ollut kevättä enemmän viikoittaista vaihtelua, mutta kuukausitasolla tarkasteltuna määrät ovat kuitenkin pysyneet toukokuusta lähtien suurin piirtein samankokoisina. Viikoittaiset hakemusmäärät ovat vaihdelleet alle 700 ja 1400 hakemuksen välillä, kuukausittain hakemuksia jätetään keskimäärin noin 4500 kappaletta, kertoo turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen.

Lähes kaikki tilapäisen suojelun päätökset ovat myönteisiä (33 231). Hakemuksiin on tehty myös joitakin kielteisiä päätöksiä. Kielteisen päätöksen saaneet hakijat ovat muiden maiden kuin Ukrainan kansalaisia. Lisäksi pieni osa hakemuksista on rauennut hakijan peruutettua hakemuksensa.

Päätöksen tilapäisestä suojelusta saa tällä hetkellä noin viikossa tyypillisessä tapauksessa, jossa ei tarvita lisäselvityksiä. Työnteon voi kuitenkin aloittaa heti sen jälkeen, kun poliisi tai rajaviranomainen on rekisteröinyt tilapäisen suojelun hakemuksen. Ukrainasta paennut saa suomalaisen henkilötunnuksen, kun hänelle myönnetään tilapäistä suojelua.

Fakta: Tilapäinen suojelu Ukrainasta paenneille

• Tilapäistä suojelua haetaan Suomessa poliisilta tai rajaviranomaiselta. Tämän jälkeen Maahanmuuttovirasto tekee päätöksen tilapäisestä suojelusta.
• Tilapäistä suojelua voidaan myöntää Ukrainan kansalaisille, jotka eivät voi palata takaisin Ukrainaan Venäjän hyökkäyksen takia.
• Suojelua voidaan myöntää myös niille Venäjän hyökkäyksen takia paenneille EU:n ja Schengen-sopimuksen ulkopuolisten maiden kansalaisille ja kansalaisuudettomille, jotka ovat oleskelleet laillisesti Ukrainassa ja joiden paluu lähtömaahan turvallisesti ja pysyvästi ei ole mahdollista.
• Suojelua voidaan myöntää myös ukrainalaisten ja Ukrainassa kansainvälistä suojelua tai vastaavaa kansallista suojelua saaneiden perheenjäsenille, jos perheside on muodostettu Ukrainassa ennen Venäjän hyökkäystä.

Lisätietoja medialle

• Turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen, p. 0295 433 037, sähköposti: etunimi.sukunimi@migri.fi
• Vastaanottoyksikön tulosalueen johtaja Olli Snellman, p. 0295 433 037, sähköposti: etunimi.sukunimi@migri.fi
• Tilapäisen suojelun tilastot