Hyppää sisältöön

Afganistanin, Irakin ja Somalian tilannekatsaukset on päivitetty

Julkaisuajankohta 20.12.2018 11.22
Tiedote

Maahanmuuttovirasto on päivittänyt Afganistanin, Irakin ja Somalian turvallisuustilannetta koskevat tilannekatsaukset.

Maahanmuuttoviraston linjaukset pysyvät pääosin ennallaan. Afganistanissa ja Somaliassa turvallisuustilanne jatkuu epävakaana. Afganistanissa on edelleen useita alueita, joille ei turvallisuustilanteen takia voi edellyttää paluuta. Irakissa siviileihin kohdistuvan väkivallan taso on edelleen laskenut. Terroristijärjestö ISIS kykenee kuitenkin iskuihin ja muodostaa yhä merkittävän uhan Irakissa.

Jokaisen turvapaikanhakijan kohdalla selvitetään, uhkaako juuri häntä vaino tai vakava haitta kotimaassaan. Lisäksi arvioidaan, onko hakijan turvallista, mahdollista ja kohtuullista muuttaa kotimaassaan toiselle alueelle. Se, että hakija on Afganistanista, Irakista tai Somaliasta, ei ole automaattisesti peruste kansainväliselle suojelulle.

Jos väkivalta tietyllä alueella on luokiteltu äärimmäiseksi, kaikkien alueella oleskelevien katsotaan olevan vaarassa. Tällöin henkilölle on mahdollista myöntää toissijainen suojeluasema kotipaikkakunnan perusteella.

Maahanmuuttovirasto julkaisee maiden tilannekatsaukset puolivuosittain. Turvapaikkapäätöksentekoa varten tuotetaan kuitenkin koko ajan ajantasaista maatietoa, koska turvallisuustilanne maissa voi vaihdella nopeasti.

Afganistanissa siviiliuhrien määrä korkealla tasolla

Afganistanin turvallisuustilanne jatkuu epävakaana. Maassa on useita alueita, joilla mielivaltaisen väkivallan uhka on äärimmäisen korkea, eikä kenenkään edellytetä palaavan näille alueille. Alueita ovat:

  • Helmandin maakunta
  • Uruzganin piirikunnat Tirin Kot, Dehrawud ja Chora
  • Nangarharin maakunnan eteläiset piirikunnat Achin, Kot, Nazyan, Chaparhar, Bati Kot, Pachir wa Agam, Khogiani, Deh Bala/Haska Mina ja Rodat
  • Kandaharin maakunnassa piirikunnat Ghorak, Khakriz, Maiwand, Nish ja Shah Wali Kot.

Afganistanissa järjestettiin lokakuussa parlamenttivaalit, jota ennen Taliban-liikkeen väkivalta äänestäjiä ja vaalien järjestämisessä mukana olevia henkilöitä vastaan kiihtyi. Presidentinvaalit on määrä pitää huhtikuussa 2019. Kesän ja syksyn aikana taisteluita on käyty esimerkiksi Faryabin ja Ghaznin maakunnissa.

Afganistanin siviiliuhrien määrä on ollut edelleen vuonna 2018 korkealla tasolla. Suurin siviiliuhrien määrä on ollut Nangarharin maakunnassa.

Humanitaariset olosuhteet Afganistanissa ovat heikentyneet väkivaltaisuuksien ja kuivuuden takia. Humanitaarisen avun tarpeessa on yhä useampi afganistanilainen.

Maahanmuuttovirasto päivitti syyskuussa Afganistan-arvionsa. Virasto katsoi, että Kabulin yleiset olosuhteet sisäisen paon kannalta olivat heikentyneet (Tiedote 12.9.). Sisäistä pakoa voidaan harkita vain rajatuissa tapauksissa.

Irakissa siviileihin kohdistuva väkivalta laskenut, ISIS yhä merkittävä uhka

Irakissa ei katsota tällä hetkellä olevan alueita, joilla aseellinen väkivalta olisi niin äärimmäistä, että kaikki alueelle palaavat olisivat vaarassa joutua aseellisen väkivallan kohteeksi. Jokaisen turvapaikanhakijan kansainvälisen suojelun tarve arvioidaan yksilöllisesti, kun turvapaikkapäätös tehdään.

Irakissa siviileihin kohdistuva väkivallan taso on edelleen laskenut. YK:n avustusoperaation UNAMIn tilastoimat uhriluvut loka-marraskuussa olivat alhaisimmat sen jälkeen, kun seuranta vuonna 2012 aloitettiin.

Terroristijärjestö ISIS ei enää hallitse merkittäviä alueita Irakissa. Järjestön hallinnassa on kuitenkin joitakin syrjäisiä erämaa-alueita ja hylättyjä kyliä eri piirikunnissa. ISIS ei ole kohdistanut hyökkäyksiä laajoja joukko-osastoja vastaan, mutta tekee edelleen iskuja turvallisuusjoukkoja ja siviilejä vastaan.

Irakissa on ollut tänä vuonna toistuvia mielenosoituksia, joihin on liittynyt myös väkivaltaisuuksia. Erityisesti Etelä-Irakin kaupungeissa on osoitettu mieltä vesikriisin sekä korruption, työttömyyden ja peruspalvelujen puutteen takia.

Somaliassa vaikein tilanne maan etelä- ja keskiosissa

Somalian epävakaassa turvallisuustilanteessa ei ole tapahtunut suurta muutosta kesäkuun jälkeen. Pahin uhka turvallisuudelle on edelleen islamistinen al-Shabaab -järjestö, eikä järjestön toimintakyvyssä ole havaittu heikkenemistä sitä vastaan tehdyistä iskuista huolimatta.

Vaikein tilanne on Somalian etelä- ja keskiosissa, missä al-Shabaabin ja hallituksen väliset taistelut ovat jatkuneet.

Turvattomuutta Somalian eri osissa aiheuttavat myös klaanien väliset väkivaltaisuudet. Klaaniyhteenottoja on viime aikoina ollut esimerkiksi Hiiraanin, Galgadudin ja Sanaagin maakunnissa. Maan ihmisoikeustilanne on vaikea.

Lisätietoja medialle

  • Tilannekatsaukset löytyvät verkkosivuiltamme migri.fi/raportit.
  • Oikeus- ja maatietoyksikön ylitarkastaja Juuso Hyvärinen, puh. 0295 430 431, s-posti: etunimi.sukunimi@migri.fi

Fakta: Turvapaikkapäätösten keskeiset käsitteet

Turvapaikka (UlkL 87 § 1 mom.)

  • Turvapaikan voi saada, jos on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan.
  • Vainon syyn täytyy olla alkuperä, uskonto, kansallisuus, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuuluminen tai poliittinen mielipide.
  • Henkilö ei voi pelkonsa vuoksi turvautua kotimaan viranomaisen suojeluun.

Toissijainen suojelu (UlkL 88 § 1 mom.)

  • Toissijaista suojelua voidaan myöntää, jos edellytykset turvapaikalle eivät täyty, mutta on merkittäviä perusteita uskoa, että henkilö joutuisi palatessaan vaaraan kärsiä vakavaa haittaa.
  • Vakavalla haitalla tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilöä uhkaa kuolemanrangaistus, teloitus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu tai rangaistus.
  • Toissijainen suojelu tulee kyseeseen myös, jos henkilö ei voi palata joutumatta vakavaan henkilökohtaiseen vaaraan kotialueen aseellisesta selkkauksesta johtuvan mielivaltaisen väkivallan vuoksi.

Sisäinen pako (UlkL 88 e §)

  • Jokaisen vainon tai vakavan haitan vaarassa olevan kohdalla tutkitaan mahdollisuus sisäiseen pakoon eli se, onko hänen mahdollista asettua asumaan kotimaassaan toiselle alueelle.
  • Sisäisen paon on oltava hakijalle turvallista, mahdollista ja kohtuullista. Harkinta on yksilöllinen ja siinä otetaan huomioon hakijan henkilökohtaiset olosuhteet.

Fakta: Maatieto on osa turvapaikkapäätöksentekoa

  • Irakin, Afganistanin ja Somalian tilanteesta laaditaan puolivuosittain raportti, jonka tekevät Maahanmuuttoviraston maatietopalvelun tutkijat.
  • Aineisto perustuu useisiin eri lähteisiin. Lähteitä ovat muun muassa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR, kansainväliset ja paikalliset ihmisoikeusjärjestöt, kansalaisjärjestöt, tutkimuslaitokset ja eri maiden maahanmuuttovirastojen tutkijat.
  • Viraston oikeuspalvelu ja turvapaikkayksikkö laativat raportin pohjalta maalinjauksen, johon kuuluu arvio, millaisissa tilanteissa turvapaikanhakijalle voidaan myöntää toissijaista suojelua hänen kotipaikkansa turvallisuustilanteen perusteella.
  • Aseellisesta konfliktista johtuvan väkivallan tasoa arvioidaan aluekohtaisesti, asteikolla matalasta äärimmäisen korkeaan.
  • Arvioon vaikuttaa muun muassa siviilikuolemien ja loukkaantuneiden määrä, väkivallan ilmenemismuodot, maan sisällä pakenemaan joutuneiden määrä, konfliktin luonne ja maantieteellinen vaikutusalue sekä paikallisväestön päivittäisen elämän olosuhteet.