Milloin turvapaikanhakija käännytetään toiseen Euroopan valtioon?
Turun iskun yhteydessä on uutisoitu, että epäilty on ennen Suomeen tuloaan rekisteröity Saksassa. Julkisuudessa on herännyt kysymyksiä siitä, miksi turvapaikkahakemus on kuitenkin käsitelty Suomessa.
Suomi soveltaa yhdessä muiden EU-maiden, Norjan, Islannin, Sveitsin ja Liechtensteinin kanssa turvapaikkahakemusten käsittelyssä Dublin III -asetusta. Sen mukaan turvapaikkahakemuksen käsittelystä on vastuussa vain yksi näistä valtioista. Kun turvapaikanhakija saapuu Suomeen ja hakee turvapaikkaa, Maahanmuuttovirasto aloittaa sen selvittämisen, mikä maa on vastuussa hakemuksen käsittelystä.
Toinen Dublin-jäsenvaltio voi olla vastuussa hakemuksen käsittelystä esimerkiksi silloin, jos
- hakijalla on perhesiteitä, oleskelulupa tai viisumi kyseisessä jäsenvaltiossa
- hakijan sormenjäljet on rekisteröity Eurodac-sormenjälkitietokantaan luvattoman jäsenvaltioiden ulkorajan ylittämisen yhteydessä tai hänen hakiessaan turvapaikkaa kyseisestä maasta.
Käytössä yhteinen Eurodac-sormenjälkirekisteri
Käsittelyvastuuta määrittäessään Maahanmuuttovirasto tarkistaa yhteisistä eurooppalaisista rekistereistä, löytyykö hakijasta niistä merkintöjä. Näistä rekistereistä Eurodac-sormenjälkitietokanta on tarkoitettu nopeuttamaan vastuuvaltion määrittämistä. Kukin asetusta soveltava jäsenvaltio tallentaa sormenjäljet sinne, jos henkilö on hakenut turvapaikkaa tai ylittänyt jäsenvaltioiden ulkorajan laittomasti.
Rekisteriin on tallennettu 15.1.2003 jälkeen kaikkien turvapaikkahakemuksen tehneiden yli 14-vuotiaiden henkilöiden sormenjäljet.
Vuoden 2015 poikkeuksellisen ruuhkautuneessa tilanteessa kaikki jäsenvaltiot eivät kuitenkaan ole kyenneet hakijoiden välittömään rekisteröimiseen.
Jos hakijasta ei ole kansainvälisissä järjestelmissä tietoja, ei Suomella välttämättä ole perusteita esittää toisille jäsenvaltioille pyyntöä ottaa hakemus käsittelyyn ja käännyttää hakijaa Dublin-asetuksen nojalla.
Esimerkiksi tieto siitä, että henkilö on käynyt toisessa valtiossa tai kulkenut toisen valtion kautta, ei yksin riitä. Laiton oleskelu maassa on voitava todistaa, ja kyse on oltava yli viiden kuukauden oleskelusta.
Jos perusteita käännyttämiselle Dublin-asetuksen nojalla ei ilmene, on Suomi vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä.
Turvapaikkahakemusten käsittelijöillä ei ole pääsyä muiden maiden rikosrekistereihin
Rikoksiin syyllistyminen toisessa jäsenvaltiossa ei näy Eurodac-järjestelmässä, joka on tarkoitettu ainoastaan turvapaikka-asian käsittelyvastuun määrittämiseen.
Rikosten tekeminen jossain valtiossa ei vaikuta käsittelyvastuuseen eikä aiheuta syytä rekisteröidä henkilöä Eurodac-sormenjälkijärjestelmään, vaan tällaisessa tapauksessa henkilö kirjataan kyseisen maan kansalliseen rikosrekisteriin, joihin Suomen turvapaikkakäsittelijöillä ei ole pääsyä.
Rikoksen toisessa Euroopan valtiossa tehnyt henkilö saatetaan joissain tapauksissa kirjata Euroopan yhteiseen Schengen-tietojärjestelmään esimerkiksi maahantulokiellon tai etsintäkuulutuksen perusteella. Tällaisia tietoja ei tarkistuksissa aina löydetä, jos henkilö on esiintynyt toisessa valtiossa eri henkilötiedoilla.
Jos henkilö siis tekee rikoksia esimerkiksi Suomessa tai tavataan täällä laittomasti, eivät nämä tiedot näy hänen hakiessaan mahdollisesti turvapaikkaa toisessa Dublin-jäsenvaltiossa eikä Suomi ole automaattisesti vastuussa hänen turvapaikkahakemuksestaan.
Lisätietoja medialle
Dublin-tulosalueen johtaja Mikko Montin, puh. 0295 430 431, s-posti: etunimi.sukunimi@migri.fi
