Miten kristinuskoon kääntyminen vaikuttaa turvapaikkapäätökseen?
Julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, miten turvapaikanhakijan kristinuskoon kääntymistä tutkitaan ja miksi. Kysymys on ajankohtainen, sillä ilmiö on viime aikoina yleistynyt. Sadat turvapaikanhakijat ovat kertoneet kääntyneensä Suomessa kristinuskoon.
Kun turvapaikkahakemusta ratkaistaan, kysytään hakijalta ratkaisun kannalta oleellisista asioista. Kun hakija kertoo turvapaikan hakemisen syyksi sen, että hän on kääntynyt kristityksi ja häntä vainotaan kotimaassaan, kysytään näistä asioista lisää. Turvapaikkaa tai oleskelulupaa ei saa automaattisesti sen perusteella, että hakija on käynyt esimerkiksi kasteella.
Millä tavalla kristinuskoon kääntymistä selvitetään?
Turvapaikkapuhuttelussa ei riitä, että turvapaikanhakija ilmoittaa kääntyneensä kristityksi, vaan hänen on pystyttävä kertomaan lisätietoja asiasta. Kyseessä ei silti ole uskonopillinen kuulustelu, eikä tarkoituksena ei ole määritellä, kuka on oikeanlainen kristitty. Hakijan ei siis odoteta tuntevan kristinuskoa ja uskon harjoittamiseen liittyviä yksityiskohtia täydellisesti.
Hakijan pitäisi kuitenkin pystyä omakohtaisesti kuvailemaan esimerkiksi sitä, millainen merkitys kristinuskolla hänelle on tai miten usko näkyy hänen arjessaan. Jos hakija ei pysty kertomaan riittävästi lisätietoja aiheesta, on viranomaisella aihetta epäillä, onko kääntyminen aitoa.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on laatinut ohjeistuksen uskontoon perustuvasta suojeluntarpeesta. Kotimaasta lähdön jälkeinen kääntyminen on erityistilanne, jossa turvapaikanhakijalta odotetaan luotettavaa selvitystä siitä, että kääntyminen aito eikä turvapaikkaperusteen saamiseksi toteutettu. UNHCR:n mukaan on usein hyödyllisintä selvittää hakijan motivaatiota kääntymiseen sekä mitä vaikutuksia kääntymisellä on ollut ihmisen elämään. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, onko kääntyminen tullut turvapaikanhakijan kotimaan viranomaisten tietoon ja miten nämä suhtautuisivat kääntymiseen. Korkein hallinto-oikeus on tuoreessa päätöksessään korostanut kääntymisen huolellisen selvittämisen merkitystä, sillä vain aito kääntyminen voi olla perusteena kansainväliselle suojelulle.
Kääntymistä ei ole helppo selvittää. Maahanmuuttovirasto hankkii tietoja eri seurakunnilta näiden toimintatavoista. Keskustelukumppanina on ollut esimerkiksi Suomen Ekumeeninen Neuvosto. Asiantuntijamme ovat viime syksyn tapaamisissa saaneet tärkeitä lisätietoja muun muassa siitä, miten eri seurakunnat selvittävät henkilön kääntymistä ennen kastetta ja jäseneksi ottamista.
Saako kristitty aina turvapaikan?
Uskonto ei ole automaattisesti peruste saada turvapaikka. Turvapaikan saamisen edellytys on se, että juuri kyseinen henkilö olisi vainon vaarassa palatessaan kotimaahansa.
Kansainvälisessä oikeudessa uskonnon katsotaan olevan kiinteä osa identiteettiä eikä henkilön voida olettaa luopuvan siitä, vaikka hän siten voisi välttää vainoa.
Kuinka paljon turvapaikanhakijoissa on kristityiksi kääntyneitä?
Turvapaikanhakuperusteita ei tilastoida, joten tästä ei ole antaa tarkkaa arviota.
Viime aikoina on esiintynyt kasvavassa määrin hakemuksia, joissa hakija kertoo pelkäävänsä vainoa kotimaassaan, koska on Suomessa kääntynyt kristityksi. Tällaisia tapauksia on viime aikoina ollut useita satoja. Kristityksi kääntymistä käytetään uutena turvapaikkaperusteena turvapaikkapäätöksestä valitettaessa.
Lisätietoja medialle:
Turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä, puh. 0295 430 431, s-posti: etunimi.sukunimi@migri.fi
