Palaajien jäljillä
Kabul, Mazar-i-Sharif, Mogadishu, Hargeisa, Bagdad. Maahanmuuttoviraston hanketiedottaja Akseli Saviranta kiersi viime syksynä maailmaa ja tapasi ihmisiä, jotka olivat palanneet Suomesta vapaaehtoisen paluun tuella kotimaahan. Jokaisessa maassa näkyi toivoa ja onnistuneita uusia alkuja.
– Somaliassa tapasin henkilön, joka oli ollut Euroopassa 11 vuotta ilman oleskelulupaa. Vajaa vuosi sitten hän päätti palata Somaliaan ja perusti vapaaehtoisen paluun järjestelmästä saadulla hyödyketuella kaksi kahvilaa. Hän oli yksi iloisimmista palaajista, Akseli Saviranta kertoo.
Vapaaehtoisen tuen avulla palaavat ovat usein yhden tai useamman kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita, jotka ovat päättäneet sen jälkeen palata kotimaahansa. Saviranta tapasi ja haastatteli kaikkiaan 32 palannutta Irakissa, Afganistanissa ja Somaliassa. Hänet työllistää EU-rahoitteinen Auda-hanke, jonka tavoite on lisätä tietoutta vapaaehtoisesta paluusta. Osa palaajista kertoo kokemuksistaan myös videoilla, joita on julkaistu paluuinfo.fi-sivuilla.
Paluupäätös ei usein ole helppo, sillä moni hakija on ollut poissa kotimaastaan pitkään. Koska muuten paluu olisi monelle vaikeaa, paluuseen voi hakea tukea joko rahana tai hyödyketukena. Hyödyketuella voi esimerkiksi perustaa pienen yrityksen ja päästä näin uudelleen elämään kiinni kotimaassa. Näin oli tehnyt esimerkiksi afganistanilainen Ashraf, joka teki Savirantaan vaikutuksen yritteliäisyydellään.
– Ashraf palasi viime vuonna Afganistaniin ja oli perustanut vapaaehtoisen paluun tuella kaupan, jossa hän myi kauraa, kikherneitä, mausteita ja muita elintarvikkeita. Kaupan perustaminen Afganistaniin ei aina ole niin yksinkertaista kuin muualla maailmalla, Saviranta kertoo.
Hankkeen matkoilla työryhmä tapasi palaajien lisäksi paikallisia ihmisiä, toimittajia, viranomaisia ja kansainvälisiä järjestöjä. Näin saatiin kokemuksia eri näkökulmista siitä, miten vapaaehtoinen paluu toimii.
Afganistan, Kabul 2018.
Salakuljettajien suuret lupaukset
Palaajista monelle oli pettymys, että he eivät saaneet Suomesta oleskelulupaa. He kertoivat haastatteluissa siitä, miten salakuljettajat levittivät erityisesti pakolaiskriisin aikana vuonna 2015 virheellisiä tietoja ja suuria lupauksia. Osa palanneista kertoi, että ennen Suomeen tai Eurooppaan lähtöä heillä ei ollut tietoa turvapaikan saamisen kriteereistä.
– Ihmiset puhuivat hyvin rehellisesti kokemuksistaan. Osa halusi kertoa siitä, miten salakuljettajat olivat johtaneet heitä harhaan. Oli myös palaajia, jotka halusivat kertoa, että elämä on vaikeaa Irakissa. Kaikkia huolestutti myös oma taloudellinen tilanne. Matkoilla tavatut ihmiset olivat kuitenkin pääosin tyytyväisiä ratkaisuunsa, Saviranta kertoo.
Syitä paluulle saattoi olla monia. Osa kaipasi sukulaisiaan ja osa palasi siksi, että olot kotialueella olivat rauhoittuneet.
– Ihmisillä pitää olla mahdollisuus palata kotiin, Saviranta sanoo.
Ihmisillä pitää olla mahdollisuus palata kotiin.
Osa pystyy palaamaan ilman tukea, kuten moni teki esimerkiksi vuonna 2016 jo ennen kuin he saivat Suomesta päätöksen turvapaikkahakemukseensa. Osalle tuki on todella välttämätön, jotta kotimaahan voi palata.
Irak, Bagdad 2018.
Jokaisen palaajan tarina on omanlaisensa
Palaajien tavoittaminen ei ollut yksinkertaista. Vapaaehtoisessa paluussa varmistetaan paikallisten ja kansainvälisten järjestöjen avulla, että paluusuunnitelma on toteutettu ja uudelleenkotoutuminen on sujunut hyvin, muttei enempää. Suomen valtiolla ei ole oikeutta seurata toisen maan kansalaisen elämää oman maan rajojen ulkopuolella sen jälkeen, kun hän on palannut kotimaahan.
– Osan palaajista olin tavannut Suomessa vastaanottokeskuksissa ennen paluuta kotimaahan, osa oli palannut jo aiemmin. Saimme apua ihmisten tavoittamiseen myös viraston yhteistyökumppaneilta, Saviranta kertoo.
Kohdemaat olivat Savirannalle aiemmista kansainvälisistä työtehtävistä tuttuja ja hän puhuu muun muassa arabiaa ja daria. Maissa liikuttiin julkisilla paikoilla ja kaupungilla.
– Matkamme aikana Kabulissa kaupungin sisällä pystyi liikkumaan alueelta toiselle, jos oli tavallinen siviili, Saviranta kertoo.
Jokaisen palaajan tarina on omanlaisensa: Videoita heidän kokemuksistaan voi katsoa vapaaehtoisen paluun verkkosivuilla paluuinfo.fi.
– Vaikka monissa maissa tilanne on hyvin hauras ja kestää aikaa, että asiat muuttuvat, jokaisessa maassa näin toivoa, Saviranta sanoo.
Somalia, 2018.
Jatka keskustelua
Twitterissä: @Maahanmuuttovir tai @Voluntaryreturn
Facebookissa: fb.com/VapaaehtoinenPaluu tai fb.com/VoluntaryReturn
