Hyppää sisältöön

Selvitys: Turvapaikanhakijan epävarma elämäntilanne koettelee parisuhdetta ja vanhemmuutta

Julkaisuajankohta 13.12.2018 12.10
Tiedote

Suomen kulttuurierot, epävarmalta tuntuva tulevaisuus ja oman sukulais- ja tukiverkoston puuttuminen kuormittavat turvapaikanhakijoiden perhe-elämää. Tämä tuli esiin Maahanmuuttoviraston selvityksessä, jossa tarkasteltiin turvapaikanhakijoiden parisuhteiden ja vanhemmuuden haasteita.

Selvitykseen osallistui 23 vastaanottokeskusta. Tietoa kerättiin kyselyllä ja vastaanottokeskusten työntekijöiden haastatteluilla. Yhtenä tavoitteena oli koota auttamisen keinoja vastaanottokeskuksissa niille perheille, jotka ovat tuen tarpeessa.

– Saimme tärkeää tietoa siitä, millaisia ongelmia työntekijät kohtaavat vastaanottokeskuksissa, miten asiakkaita on autettu ja millainen auttaminen koetaan vaikuttavaksi, kertoo hankevastaava, Oulun vastaanottokeskuksen johtaja Sirpa Rönkkömäki.

Suomeen saapuminen voi muuttaa roolit perheessä

Suomessa sukupuoliroolit voivat poiketa turvapaikanhakijoiden lähtömaista. Perheen roolijaossa voi näkyä esimerkiksi vahva jako naisten ja miesten välillä. Naisen heikompi asema voi tulla esille esimerkiksi niin, että mies hoitaa vaimon asioita tai puhuu tapaamisilla vaimon puolesta.

Vastaanottokeskuksissa kerrotaan sekä naisille että miehille siitä, minkälainen maa Suomi on ja mitä oikeuksia ja velvollisuuksia itse kullakin on.

– Muutos länsimaiseen tasa-arvo-ajatteluun voi olla joillekin suuri. Asiakkaiden lähtökulttuureissa tasa-arvo voi tarkoittaa eri asioita, mutta silti he voivat kokea miesten ja naisten roolit omassa perheyhteisössään tasa-arvoisiksi, Rönkkömäki kertoo.

Selvityksen mukaan naisten tukeminen on tärkeää, mutta koko perheen auttamisen kannalta on olennaista, että myös miesten tukemiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Miehet kokevat usein asemansa muuttuvan eniten, kun perhe saapuu Suomeen.

Selvityksen mukaan myös parisuhdeväkivaltaa oli havaittu ja siihen oli puututtu lähes kaikissa vastaanottokeskuksissa.

Erilaiset tavat huomioitava tukityössä

Vastaanottokeskuksissa asuvat perheet tarvitsevat selvityksen mukaan usein tukea lasten kasvattamisessa uudessa maassa. Kasvatuksen tavoitteet ja keinot vaihtelevat kulttuureittain, eivätkä kotimaan sosiaaliset säännöt välttämättä päde Suomessa.

Vanhempien käytöksessä näkyy huoli ja tarve suojella lapsia. Aina lapset eivät esimerkiksi tiedä matkan tarkoitusta, vaan vanhemmat ovat puhuneet heille "lomasta".

Selvityksessä todetaan, että hyvään auttamistyöhön kuuluu turvapaikanhakijoiden omien käsitysten huomioiminen ja avoin keskustelu kulttuurieroista sekä vaikeiden kokemusten vaikutuksesta perheen elämään. Ongelmiin pitää puuttua nopeasti ja ymmärrettävästi.

– Auttamisen onnistumisen kannalta tärkeintä on ymmärtää kulttuurierot ja perheen elämäntilanteen kriisiluonne, Rönkkömäki sanoo.

Selvitys on luettavissa verkkosivuillamme. Selvitykseen on koottu myös auttamistyön perusohjeita ja konkreettisia työmenetelmiä parisuhde- ja perhetyöhön.

Lisätietoja medialle

Hankevastaava, Oulun vastaanottokeskuksen johtaja Sirpa Rönkkömäki, p. 0295 430 431, s-posti: etunimi.sukunimi@migri.fi