Hyppää sisältöön

Sisäisen paon arviointia turvapaikkapäätöksissä kehitetään YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n tuella

Julkaisuajankohta 11.2.2019 13.10
Tiedote

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on käynyt Maahanmuuttoviraston pyynnöstä läpi turvapaikkapäätöksiä, joissa virasto on soveltanut niin sanottua sisäistä pakoa. Sisäisellä paolla tarkoitetaan arviointia siitä, voiko kotialueeltaan paennut turvapaikanhakija asettua asumaan muualle kotimaassaan.

Yhteistyö UNHCR:n kanssa on yksi tapa kehittää turvapaikkapäätöksentekoa. Arviointi on jatkoa sisäministeriön pyynnöstä kesäkuussa 2018 tehdylle turvapaikkapäätöksentekoa ja -menettelyä koskevalle selvitykselle, jossa sisäinen pako oli yksi teemoista.

Päätöksiä läpikäytiin vuosilta 2017 ja 2018 yhteensä 53, joista 25 oli tehty irakilaisille ja 28 afganistanilaisille. Mukana oli ainoastaan päätöksiä, joissa Maahanmuuttovirasto ei ollut myöntänyt turvapaikanhakijalle kansainvälistä suojelua, koska hakijan katsottiin voivan asettua asumaan muualla kotimaassaan.

Maahanmuuttovirasto on edellyttänyt turvapaikanhakijoilta sisäistä pakoa melko harvoin. Kaikkiaan tammikuusta 2017 kesäkuuhun 2018 tehtiin sisäisen paon päätöksiä 159 afganistanilaiselle ja 65 irakilaiselle. Kaikkiaan samalla ajanjaksolla tehtiin afganistanilaisille 2 052 turvapaikkapäätöstä ja irakilaisille 5 704.

Sisäisen paon oltava hakijalle kohtuullista

Jokaisen vainon tai vakavan haitan vaarassa olevan turvapaikanhakijan kohdalla arvioidaan sisäisen paon mahdollisuus. Tämän on kuitenkin oltava hänelle turvallista, mahdollista ja kohtuullista. Näitä seikkoja myös UNHCR painottaa.

UNHCR kiinnitti huomiota muun muassa siihen, miten hakijaa itseään kuullaan sisäisestä paosta ja miten aiemmin koettu vaino vaikuttaa sisäisen paon kohtuullisuuden arviointiin. Esimerkiksi joissain tapauksissa, joissa hakijan aiemmin kokema vaino oli hyväksytty päätöksessä tosiseikkana, Maahanmuuttovirasto olisi UNHCR:n mukaan voinut perustella tarkemmin päätöksessä, miksi hakija ei enää ole tästä syystä vaarassa.

UNHCR totesi myös, että sisäisen paon arvioinnissa alueen turvallisuustilannetta on käsitelty laajasti, mutta alueen ihmisoikeustilannetta oli käsitelty päätöksissä suppeammin.

Turvapaikkapäätökset perustuvat aina yksilölliseen harkintaan. Myös sisäisen paon arvioinnissa otetaan huomioon hakijan henkilökohtaiset olosuhteet. Esimerkiksi lapsiperheiden kohdalla sisäisen paon kohtuullisuutta arvioidaan virastossa aina erityisen tarkoin, ja sisäistä pakoa on edellytetty lapsiperheiltä käytännössä harvoin.

Päätöksentekoa kehitetty jo aiemmin

Maahanmuuttovirasto tekee päätöksistä laadunvalvontaa jatkuvasti myös itse. UNHCR:n huomiot käydään virastossa tarkoin läpi.

– UNHCR:n arvio toi esiin pitkälti samoja asioita, jotka olimme aiemmin huomanneet viraston omassa valvonnassa. Hyödynnämme tuloksia edelleen, kun kehitämme turvapaikkapäätöksentekoa ja koulutamme henkilöstöä, kertoo Maahanmuuttoviraston oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Annika Lumikari.

Sisäisen paon arviointiin on vaikuttanut viime vuosina myös oikeuskäytäntö. Esimerkiksi hakijan omaa näkemystä sisäisestä paon alueesta kuullaan nykyisin entistä yksityiskohtaisemmin.

Oikeuskäytännön lisäksi arviointiin vaikuttaa turvapaikanhakijoiden lähtömaiden tilanne. Päätökset tehdään aina ajantasaisen maatiedon perusteella. Jos lähtömaiden olosuhteissa tapahtuu muutoksia, viraston päätöskäytäntöä muutetaan. Esimerkiksi viime syksynä Maahanmuuttovirasto arvioi, että Kabulin yleiset olosuhteet sisäisen paon kannalta olivat heikentyneet.

UNHCR tärkeä yhteistyökumppani

Maahanmuuttovirasto tekee tiivistä yhteistyötä UNHCR:n kanssa. Vuoden 1951 pakolaissopimuksessa UNHCR:lle annettiin tehtäväksi "valvoa pakolaisten suojelua koskevien kansainvälisten yleissopimusten soveltamista".

UNHCR:n ohjeistukset eivät yksin ohjaa viraston päätöksentekoa. Oikeuskäytäntö ja korkeimman hallinto-oikeuden linjaukset ovat aina virastoa sitovia.

Oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Annika Lumikari kertoo, että UNHCR on kommentoinut myös viraston maalinjauksia. Afganistanin, Irakin ja Somalian turvallisuustilanteesta laaditaan säännöllisesti maalinjaus, johon kuuluu arvio siitä, millaisissa tilanteissa turvapaikanhakijalle voidaan myöntää toissijaista suojelua hänen kotipaikkansa turvallisuustilanteen perusteella.

Lisäksi UNHCR kouluttaa Maahanmuuttoviraston henkilöstöä kansainväliseen suojeluun liittyvistä kysymyksistä. Tulevat koulutukset liittyvät sisäisen paon selvityksessä nousseisiin teemoihin.

UNHCR:n huomiot sisäisen paon päätöksistä voi lukea verkkosivuillamme (vain englanniksi).

Lisätietoja medialle

Oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Annika Lumikari, puh. 0295 430 431, s-posti etunimi.sukunimi@migri.fi

FAKTA: Sisäinen pako

  • Jokaisen vainon tai vakavan haitan vaarassa olevan kohdalla tutkitaan mahdollisuus sisäiseen pakoon eli se, onko hänen mahdollista asettua asumaan kotimaassaan toiselle alueelle.
  • Sisäisen paon on oltava hakijalle turvallista, mahdollista ja kohtuullista. Harkinta on yksilöllinen ja siinä otetaan huomioon hakijan henkilökohtaiset olosuhteet.
Lehdistötiedote