Hyppää sisältöön

Suomessa paljastuu myös kerjäämään pakottamista ja pakkoavioliittoja

Julkaisuajankohta 5.8.2019 8.27
Tiedote

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään on kuluvana vuonna kesäkuun loppuun mennessä otettu 115 uutta asiakasta. Tämä on yli puolet enemmän kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan, jolloin palveluiden piiriin oli otettu 76 uutta asiakasta. Uusista asiakkaista vajaan kolmanneksen on arvioitu joutuneen ihmiskauppaan viittaavan hyväksikäytön kohteeksi Suomessa.

Eniten Suomessa tunnistettiin työvoiman hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhreja (12 henkilöä) sekä pakkoavioliittoon liittyvän ihmiskaupan uhreja (12 henkilöä). Työvoiman hyväksikäyttöä havaittiin etenkin ravintola-alalla sekä maataloudessa.

Pakkoavioliitoista neljä oli solmittu Suomessa. Kahdeksassa tapauksessa liitto oli alkanut ulkomailla, tavallisesti morsiamen ollessa vielä alaikäinen. Perheen paetessa kotimaastaan Suomeen on hyväksikäyttö paljastunut perheväkivallan kautta. Turvakodit ovat olleet avainasemassa pakkoavioliiton uhrien tunnistamisessa ja palveluiden piiriin ohjaamisessa.

Tiedot käyvät ilmi Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tuoreesta puolivuotiskatsauksesta.

Kerjäämään pakottamista havaittu

Suomessa on käyty yli vuosikymmenen ajan väittelyä siitä, esiintyykö maassa kerjäämään pakottamista. Tässä ihmiskaupan muodossa alisteisessa asemassa oleva henkilö pakotetaan kerjäämään ja luovuttamaan saamansa varat hyväksikäyttäjilleen. Uhri voidaan myös pakottaa tekemään pikkurikoksia tai esimerkiksi keräämään pulloja.

Auttamisjärjestelmään on alkuvuodesta hakeutunut kaksi henkilöä, joiden on arvioitu joutuneen kerjäämään pakottamiseen liittyvän ihmiskaupan uhriksi Suomessa. Toinen näistä henkilöistä oli myös pakotettu toimimaan rikollisesti. Lisäksi asiakkuuteen hakeutui kolmas henkilö, joka yritettiin väkivalloin ja nälässä pitämällä pakottaa rikolliseen toimintaan.

Auttamisjärjestelmä ei kuitenkaan arvioi, että kerjäämiseen liittyisi Suomessa aina hyväksikäyttöä. Pääosin toiminta voi olla sitä, miltä se vaikuttaakin: kerjäämistä elannon saamiseksi. Auttamisjärjestelmä kuitenkin muistuttaa, että mahdollisuus hyväksikäyttöön ja ihmiskauppaan on olemassa lähes kaikilla aloilla, myös kerjäämisessä. Joukossa voi olla joitakin henkilöitä, joiden asema on muita kehnompi. Keskustelu aiheesta ei saisikaan liikkua mustavalkoisella joko–tai-linjalla.

Seksuaalista hyväksikäyttöä tunnistettu hälyttävän vähän

Suomessa seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhreja on alkuvuodesta tunnistettu hälyttävän vähän. Edellisvuonna prostituutioon painostettuja tai pakotettuja henkilöitä ohjautui auttamisjärjestelmän palveluihin useita etenkin poliisin paljastavan toiminnan kautta. Tänä vuonna vastaavaa ei ole tapahtunut, mihin syynä voi olla mm. resurssien vähyys poliisin rikoksia paljastavassa toiminnassa.

Ihmiskaupan uhreja tunnistetaan edelleen heikosti kunnissa ja esimerkiksi lastensuojelussa, terveydenhuollossa, sairaaloissa sekä vankiloissa. Ongelmana on auttamisjärjestelmän näkemyksen mukaan tiedon puute.

Ihmiskauppatietous pysyväksi osaksi esitutkintaviranomaisten koulutusta

Auttamisjärjestelmä on pyrkinyt lisäämään ihmiskauppatietoutta muun muassa kouluttamalla esitutkintaviranomaisia ihmiskaupan uhrien tunnistamisesta sekä ihmiskaupparikosten esitutkinnasta. IHME-hankkeen kautta toteutetuilla koulutuksilla on tähän mennessä koulutettu yli 1200 poliisia ja rajavartijaa.

Koulutukset on nähty sen verran toimiviksi, että auttamisjärjestelmän koulutusyhteistyö Raja- ja merivartiokoulun ja Poliisiammattikorkeakoulun kanssa jatkuu hankkeen jälkeen. Kaikki rajavartijaksi ja poliisiksi opiskelevat tulevat tästedes saamaan IHME-hankkessa rakennetun peruskoulutuksen ihmiskaupasta.

Auttamisjärjestelmä edustaa Suomea Itämeren valtioiden neuvoston (CBSS) ihmiskaupan vastaisessa toimielimessä, jonka kautta se on mukana tuottamassa koulutusmateriaalia ja koulutusta muun muassa kuntaviranomaisille, syyttäjille sekä median edustajille.

Auttamisjärjestelmä osallistuu myös projektiin, jonka kautta selvitetään mahdollisuuksia saattaa valtiosta toiseen siirtyvän ihmiskaupan uhri palveluiden piiriin myös vastaanottajavaltiossa. Projektiin osallistuvat Itämeren rannikkovaltioiden lisäksi myös Ukraina, Romania ja Bulgaria.

Auttamisjärjestelmään on jälleen ohjattu ennätysmäärä mahdollisia ihmiskaupan uhreja

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään on ohjattu vuonna 2019 kesäkuun loppuun mennessä yhteensä 143 henkilöä, joista 115 otettiin auttamisjärjestelmän asiakkaaksi (15 esitystä odotti ratkaisua 30.6.2019). Määrä on noussut huimasti aiemmista vuosista. Esimerkiksi vuonna 2017 asiakkaaksi otettiin samalla aikavälillä 55 henkilöä ja vuonna 2016 vain 45.

Uusista asiakkaista valtaosa oli joutunut ihmiskaupan uhriksi Suomen ulkopuolella. Useimmin kyseessä oli seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa (33 asiakasta). Myös työvoiman hyväksikäyttöä ja pakkoavioliittoja on tunnistettu runsaasti. Elinkaupan uhriksi oli joutunut kaksi henkilöä. Heidät oli kotimaassaan vangittu ja huumattu, ja heiltä oli useita viikkoja kestäneessä prosessissa viety toinen munuainen.

Auttamisjärjestelmässä oli 30.6.2019 yhteensä 458 mahdollista ihmiskaupan uhria sekä heidän 129 alaikäistä lastaan. Kaikkiaan palveluiden piirissä oli 587 henkilöä. Edellisvuonna palveluiden piirissä kesäkuun lopussa oli 379 henkilöä. Palveluiden piirissä olevien henkilöiden määrä on siis vuodessa kasvanut 55 prosenttia.

Fakta: Mitä Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä tekee?

  • Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tehtävä on auttaa ihmiskaupan uhriksi joutuneita henkilöitä, heidän alaikäisiä lapsiaan sekä ihmiskaupparikoksen tutkinnassa avustavia henkilöitä. Se auttaa yhdenvertaisesti sekä suomalaisia että ulkomaalaisia ihmiskaupan uhreja.
  • Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on viranomainen, joka tarjoaa asiakkaalleen neuvontaa ja ohjausta, sosiaalipalveluita, terveydenhuoltopalveluita, vastaanottorahaa tai toimeentulotukea, turvallisen majoituksen sekä tulkki- ja käännöspalveluita.
  • Jos asiakas haluaa palata kotimaahansa, hän saa tukea vapaaehtoiseen kotiinpaluuseen.
  • Lisäksi asiakas saa lainmukaista oikeusapua sekä oikeudellista neuvontaa.
  • Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä toimii Joutsenon vastaanottokeskuksen yhteydessä ja sillä on Suomessa kolme toimipistettä(Joutseno, Oulu ja Helsinki).
  • Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on toiminut vuodesta 2006. Se on osa Maahanmuuttovirastoa ja toimii sisäministeriön alaisuudessa.
  • Auttamisjärjestelmään pyydetään viittaamaan nimellä Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä.

Lisätietoa toiminnasta www.ihmiskauppa.fi

Lisätietoa medialle

  • Katri Lyijynen, ylitarkastaja, puh. 0295 433 037, etunimi.sukunimi@migri.fi
  • Terhi Tafari, ylitarkastaja, puh. 0295 433 037, etunimi.sukunimi@migri.fi
  • Jari Kähkönen, johtaja, puh. 0295 433 037, etunimi.sukunimi@migri.fi

Pressmeddelande