Syyrian tilannetta käsittelevä raportti on julkaistu

17.6.2019 13.56 | Julkaistu suomeksi 17.6.2019 klo 14.15
Tiedote

Maahanmuuttovirasto on päivittänyt Syyriaa käsittelevän maatietoraportin. Tilannekatsauksessa keskitytään Syyrian turvallisuustilanteessa ja humanitaarisissa olosuhteissa erityisesti vuoden 2018 jälkipuoliskolla tapahtuneisiin muutoksiin.

Syyrian sota on jatkunut jo 8 vuotta, ja arviolta 400 000–500 000 ihmistä on saanut surmansa sotaan liittyvissä väkivaltaisuuksissa. Tilannekatsaus tarkastelee Syyrian turvallisuustilannetta maakuntakohtaisesti. Vuoden 2018 jälkipuoliskolla pommituksia ja taisteluita raportoitiin lähes kaikissa Syyrian maakunnissa: Aleppossa, Idlibissä, Latakiassa, Deir al-Zourissa, Hasakassa, Homsissa, Hamassa, Rif Dimashqissa, Deraassa, Quneitrassa ja Suweidassa.

Tiedot perustuvat muun muassa YK-järjestöjen, kansainvälisten ja kansallisten kansalaisjärjestöjen, tutkimuslaitosten ja eri medioiden kokoamiin julkisiin lähteisiin. Tutkijat kävivät viime vuonna myös tiedonhankintamatkalla Damaskoksessa ja keräsivät tilannekatsausta täydentävää tietoa Syyriaan liittyvistä erityisteemoista.

Maatietopalvelu tuottaa tietoa eri maista turvapaikkapäätöksenteon tueksi. Tuore maatietoraportti ei antanut tässä vaiheessa syytä päivittää turvapaikkapäätöksentekoon liittyvää linjausta Syyriaa koskien.

Maa on yhä jakautunut, taistelut jatkuvat

Syyrian hallinto saavutti sodassa viime vuoden aikana merkittäviä voittoja. Maa on kuitenkin edelleen jakautunut hallinnon hallitsemiin alueisiin ja hallintoa vastustavien aseellisten ryhmien Pohjois- ja Itä-Syyriassa hallitsemiin kolmeen erillisalueeseen.

Hallintoa vastustavat ryhmät ovat keskittyneet terroristijärjestö Hayat Tahrir al-Shamin hallitsemalle Idlibin kapinallisalueelle Luoteis-Syyriaan, Turkin tukemien kapinallisryhmien kontrolloimiin Aleppon maakunnan pohjoisosiin ja Syyrian kurdien johtamien SDF-joukkojen hallitsemaan Koillis-Syyriaan.

Vuoden 2019 alussa taistelut jatkuivat erityisesti Syyrian luoteisosissa, Syyrian hallintoa tukevien joukkojen ja Idlibin kapinallisalueen aseellisten ryhmien välillä. Syyrian itäosissa Yhdysvaltojen johtama kansainvälinen koalitio ja sen tukemat SDF-joukot jatkoivat taisteluaan viimeisten terroristijärjestö ISISin hallitsemien alueiden valtaamiseksi.

Humanitaarinen ja ihmisoikeustilanne edelleen huono

Syyrian tulevaisuuteen vaikuttavat monet geopoliittiset seikat. Tilanteen kehittyminen on hyvin paljon sodan eri osapuolia tukevien ulkovaltojen, kuten Venäjän, Turkin ja Iranin, käsissä.

Kaikkien Syyrian sodan osapuolten on raportoitu syyllistyneen siviileihin kohdistuneisiin oikeudenloukkauksiin, kuten surmiin, laittomiin pidätyksiin ja sieppauksiin. Erityisesti Syyrian hallinto on kohdistanut vakavia oikeudenloukkauksia poliittisiksi vastustajiksi katsomiinsa henkilöihin ja käyttänyt piiritysten kaltaisia sodankäynnin keinoja oppositioalueilla elävän siviiliväestön rankaisemiseen.

Syyrian humanitaarinen tilanne on huono ja merkittävä osa maan asuntokannasta on tuhoutunut pitkäkestoisen sodan aikana. Sota on koetellut myös Syyrian pääkaupunkia Damaskosta, vaikka kaupungin keskustassa ei ole käyty sodan aikana laajamittaisia taisteluita. Vuoden 2018 aikana yli 1,5 miljoonaa siviiliä on paennut maan sisällä kodeistaan väkivaltaisuuksien takia. Maassa on myös raportoitu laajoista räjähtämättömien räjähteiden saastuttamista alueista.

Syyrian tilannetta käsittelevän raportin voi lukea kokonaisuudessaan verkkosivuillamme.

Syyrian tilannetta käsitellään myös maatietopalvelun tutkijoiden tiedonhankintamatkan raportissa (englanniksi).

Fakta: Tutkimustietoa maiden tilanteesta päätöksentekoa varten

  • Maahanmuuttoviraston maatietopalvelu laatii katsauksia erityisesti niistä maista, joista Suomeen tulee turvapaikanhakijoita ja kiintiöpakolaisia.
  • Tutkijat laativat raportteja sekä maiden turvallisuustilanteesta että muista ajankohtaisista teemoista.
  • Päätöksentekoa varten maatietoa tuotetaan ja päivitetään jatkuvasti. Tutkijat eivät osallistu päätöksentekoon.
  • Maiden tilanteesta saadaan tietoa useilla muilla tavoilla. Lähteitä ovat esimerkiksi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR, tutkimuslaitokset ja muiden maiden maatietopalvelut.

Lisätietoa medialle