Children in Migration: Toteutuuko maahantulijalasten suojelu Euroopassa?

Johanna Väänänen Julkaisupäivä 8.10.2021 9.48 Blogit

Euroopan unioniin saapuvien maahantulijoiden joukossa olevien lasten määrä on viime vuosina kasvanut huomattavasti. Reaktiona tähän Euroopan komissio julkaisi vuonna 2017 tiedonannon lasten suojelusta muuttoliikkeen yhteydessä, joka esittää useita toimia lasten suojelun vahvistamiseksi eri maahanmuuttoprosesseissa. Tiedonannossa todetaan tilastojen taustalla olevan lapsia, jotka joutuvat kohtamaan monenlaisia muuttoliikkeeseen liittyviä, usein traumaattisia tilanteita. Maahantulijalapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa ja tarvitsevat asianmukaista erityissuojelua. 

Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) maaliskuussa 2021 julkaisemassa vertailuraportissa Children in Migration: Report on the state of implementation in 2019 of the 2017 Communication on the protection of children in migration vertaillaan, miten eri EU-jäsenvaltiot sekä Norja ovat toimeenpanneet Euroopan komission tiedonannon koskien muuttoliikkeessä olevien lasten suojelua. Raportissa vertaillaan jäsenvaltioiden aihetta koskevaa lainsäädäntöä ja käytäntöjä vuodelta 2019. Lisäksi raportti nostaa esiin joitain kansalaisjärjestöjen havaitsemia haasteita liittyen komission suosittelemien toimien toteutumiseen käytännössä. Vertailuraportissa tarkastellut ryhmät ovat turvapaikanhakijalapset, jollain muulla perusteella oleskeluoikeutta hakevat yksin tulleet alaikäiset, sekä ilman oleskeluoikeutta jäsenvaltioissa olevat yksin tulleet alaikäiset. Viimeisimmäksi mainittu ryhmä on erityisen haavoittuvassa asemassa ja edustettuna monissa EU-maissa sekä Norjassa. 

Lasten oikeus asianmukaiseen majoitukseen ja koulunkäyntiin

EMN järjesti 10.3.2021 webinaarin Access to housing and education for children in migration: challenges and good practices, jonka yhteydessä Children in migration -vertailuraportti julkaistiin ja keskeiset löydökset esiteltiin. Webinaarissa keskityttiin EU-jäsenvaltioiden hyviin käytäntöihin ja haasteisiin, jotka liittyvät maahanmuuttoprosesseissa olevien lasten majoituksen ja koulunkäynnin järjestämiseen. Raportista kävi ilmi, että noin puolet jäsenmaista majoittaa muissa maahanmuuttoprosesseissa olevat yksin tulleet lapset samaan paikkaan kuin turvapaikanhakijalapset. Joissain jäsenvaltioissa, kuten Saksassa ja Ranskassa, yksin maahan tulleet lapset asuvat samoissa lastensuojeluyksiköissä, kuin muut lastensuojelun piirissä olevat lapset. Esimerkiksi Ranskassa 30 % lastensuojelun asiakkaista on maahan yksin tulleita alaikäisiä. Useimmissa jäsenmaissa kaikilla lapsilla on oikeus koulunkäyntiin, riippumatta siitä, hakevatko he turvapaikkaa vai eivät. 

Webinaarin alkupuheenvuoron pitänyt Euroopan parlamentin edustaja Javier Moreno Sanchez korosti, että EP työskentelee lasten oikeuksien ja lapsen edun turvaamiseksi. Webinaariin osallistuneet järjestöt toivat kuitenkin esille, että lasten oikeudet eivät kaikilta osin toteudu komission suositusten mukaisesti. Euroopan unionin perusoikeusvirasto FRA on huolissaan lasten majoitusolosuhteista useiden maiden kohdalla. FRA:n edustajan Monica Gutierrez Arquesin mukaan joissain maissa lapsia sijoitetaan säilöönottotiloihin, vaikka säilöönottoon ei olisi perusteita. Lasten säilöönoton tulisi aina olla viimesijainen, poikkeuksellinen toimenpide. Alaikäisiä voi joutua säilöön myös virheellisen iänmäärityksen perusteella. 

PICUM-järjestöä (Platform for International Cooperation on Undocumented Migrants) huolettavat alaikäiset ilman huoltajaa olevat sekä lapsiperheet, joilla ei ole oleskeluoikeutta EU:ssa. UNESCO ja Save the Children taas toivat tilaisuudessa esille sen, ettei kaikkien lasten kouluun pääsy käytännössä toteudu. Joillakin alueilla kouluilla ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi resursseja ottaa lisää koululaisia tai koulu sijaitsee hankalan matkan päässä lasten asuinpaikasta. Paikallisella tasolla voi myös ilmetä vastustusta maahanmuuttoprosessissa olevien lasten koulunkäynnille. 

Vertailuraportin löydöksiä esitelleen EMN Luxemburgin Adolfo Sommarribasin mukaan majoituksen asianmukaisuus ja koulunkäyntimahdollisuudet riippuvat paljolti kunkin jäsenvaltion resursseista ja hakijamääristä. Tosiasia on, että jotkut pienemmät jäsenmaat, joissa on vähemmän hakijoita, kuten esimerkiksi Suomi, voivat tarjota paremmin räätälöityjä palveluja.  Save the Children -järjestön mukaan haasteena on, että maahanmuuttoprosesseissa olevia lapsia ei aina kohdella nimenomaan lapsina. Gelly Aroni Kreikan maahanmuuttovirastosta korosti myös, että aiheesta keskusteltaessa tulee muistaa, että puhutaan lapsista, joilla on nimi, ei pelkistä numeroista. 

Komission suositusten toteutuminen Suomessa

Suomessa ei viranomaistietojen mukaan juurikaan oleskele alaikäisiä ilman huoltajaa olevia kolmansien maiden kansalaisia ilman oleskeluoikeutta. Suomen osalta raportissa tarkasteltiinkin toimia, jotka koskevat huoltajan kanssa tai ilman huoltajaa tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita sekä ilman huoltajaa Suomessa olevia alaikäisiä kolmansien maiden kansalaisia, jotka ovat hakeneet oleskelulupaa tai jotka ovat ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän piirissä. Raportin löydösten perusteella turvapaikanhakijalasten sekä auttamisjärjestelmään otettujen lasten kohdalla useimmat komission suosittelemat toimet toteutuvat. Näille lapsille järjestyy asianmukainen majoitus, koulunkäynti, perusterveydenhoito sekä muu vastaanottokeskusten tai järjestöjen tarjoama tuki. Ilman huoltajaa oleville lapsille määrätään edustaja, joka toimii lapsen apuna ja hoitaa hänen puolestaan asioita viranomaisten kanssa. 

Suomen osalta ilmeni, että yksi hakijaryhmä on eräänlainen väliinputoaja. Suomessa on vuosittain jonkin verran alaikäisiä oleskeluluvanhakijoita, jotka ovat tulleet Suomeen ilman virallista huoltajaa. Useimmiten lapset hakevat oleskelulupaa perhesiteen perusteella ja majoittuvat huoltajakseen ilmoittamansa henkilön luona. Suhteessa turvapaikanhakijalapsiin näille lapsille on tarjolla vähemmän tukitoimia viranomaisten taholta. Oleskelulupaa hakevilla lapsilla on prosessin aikana oikeus vain akuuttiin sairaanhoitoon, eikä heille esimerkiksi tehdä samanlaista haavoittuvuuden arviointia, kuin yksin tulleille turvapaikanhakijalapsille. Maahanmuuttovirasto pyytää yleensä asuinkunnan sosiaalityöntekijää tekemään hakemuksen edunvalvojan määräämisestä. Edunvalvoja voi olla läsnä lapsen haastattelussa ja toimia lapsen apuna viranomaisten kanssa, kunnes lapsen huoltajuus ja oleskelulupahakemus on ratkaistu. Edunvalvojan tai edustajan määräämisestä näille lapsille ei kuitenkaan säädetä laissa. Vastaanottolaissa (Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta) säädetään edustajan määräämisestä ainoastaan ilman huoltajaa olevalle kansainvälistä suojelua hakevalle, tilapäistä suojelua saavalle tai ihmiskaupan uhriksi joutuneelle lapselle. Oleskelulupaa hakevat lapset, joilla ei ole virallista huoltajaa Suomessa, saattavat siten jäädä vaille tarvittavaa tukea ja suojelua.

Vertailuraportista on tehty tiivistelmä EMN Informin muodossa sekä EMN Flash, joka kokoaa keskeiset löydökset yhdelle sivulle. Raportin tiivistelmä suomeksi: Lasten suojelu muuttoliikkeen yhteydessä EU-jäsenvaltioissa ja Norjassa

 

Johanna Väänänen

Erityisasiantuntija, joka työskentelee Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) Suomen toimipisteessä Maahanmuuttovirastossa.

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.