Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen vaatii turvapaikkapuhuttelijalta monipuolista osaamista

Salla Anttila Julkaisupäivä 16.2.2022 15.56 Blogit

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän julkaiseman vuosikatsauksen mukaan Maahanmuuttovirasto oli vuonna 2021 eniten ihmiskaupan uhreja tunnistanut ja auttamisjärjestelmään ohjannut taho. Vuonna 2021 auttamisjärjestelmään otetuista uusista asiakkaista yli puolet oli saapunut Suomeen turvapaikanhakijana. Moni uhri havaitaan ensimmäistä kertaa turvapaikkaprosessin aikana. 

Ihmiskaupan tunnistaminen on lähtökohta ihmiskaupan torjunnalle ja uhrien auttamiselle. Turvapaikkaprosessissa tunnistaminen on erityisen tärkeää, jotta uhri voidaan ohjata avun piiriin, mutta myös siksi, että ihmiskaupan uhriksi joutuminen ja uhrin haavoittuva asema tulevat huomioiduksi turvapaikkamenettelyssä ja päätöksenteossa. Henkilöstön koulutusta kehittämällä tähdätään siihen, että uhrin havaitseminen tapahtuisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Miten ihmiskaupan uhri havaitaan turvapaikkaprosessin aikana?

Yleensä mahdollisen ihmiskaupan uhrin tunnistaminen tapahtuu turvapaikkapuhuttelussa, jossa Maahanmuuttoviraston työntekijä tapaa turvapaikanhakijan henkilökohtaisesti ja hakijalla on tilaisuus kertoa matkastaan Suomeen sekä syistä, joiden vuoksi hän hakee turvapaikkaa. Joissain tapauksissa turvapaikanhakija tietää oma-aloitteisesti kertoa joutuneensa ihmiskaupan uhriksi. Usein tunnistaminen on kuitenkin kiinni puhuttelijan kyvystä havaita, että hakijan kertomissa teoissa tai olosuhteissa voisi olla kyse ihmiskaupasta, ja esittää olennaisia lisäkysymyksiä.

Maahanmuuttovirasto ei suinkaan ole ainoa taho, joka tunnistaa ihmiskaupan uhreja. Joskus viitteet ihmiskaupasta tulevat ilmi jo silloin, kun hakija jättää turvapaikkahakemuksensa poliisille tai rajavartiolaitokselle. Myös vastaanottokeskuksilla ja oikeusavustajilla on usein tärkeä rooli siinä, että mahdolliset ihmiskaupan uhrit tunnistetaan turvapaikkaprosessissa.

Kun turvapaikanhakijan epäillään joutuneen ihmiskaupan uhriksi, ohjataan hänet avun piiriin, eli häntä esitetään hänen suostumuksellaan ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän asiakkaaksi. Päätöksen asiakkaaksi ottamisesta tekee auttamisjärjestelmä. Asiakkaaksi voidaan ottaa henkilö, jonka arvioidaan olevan mahdollinen ihmiskaupan uhri ja joka on siksi avun tarpeessa. Lisätietoa ihmiskaupasta ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toiminnasta voit lukea auttamisjärjestelmän sivuilta

Miten turvapaikanhakijan joutuminen ihmiskaupan uhriksi huomioidaan päätösharkinnassa?

Ihmiskauppaviitteelliseksi merkittyihin turvapaikkahakemuksiin vuonna 2021 tehdyistä päätöksistä lähes puolessa hakijalle myönnettiin kansainvälistä suojelua. Ihmiskaupan uhriksi joutuminen ei ole kuitenkaan monessa tapauksessa ensisijainen syy, jonka vuoksi turvapaikanhakija on joutunut jättämään kotimaansa. Ihmiskaupan uhriksi joutuminen on voinut tapahtua vasta kotimaasta lähdön jälkeen, esimerkiksi matkalla Eurooppaan, toisessa Euroopan valtiossa tai vasta Suomessa. Vaikka ihmiskaupan uhriksi joutuminen ei olisi ensisijainen peruste turvapaikan myöntämiselle, voi uhrin monesti hyvin haavoittuvalla asemalla usein olla vaikutusta kansainvälistä suojelua koskevassa kokonaisharkinnassa. 

Ihmiskaupan uhriksi joutuminen ja sen seuraukset voivat muodostaa kansainvälisen suojelun perusteen myös yksinään. Uhria voi kotimaassa uhata esimerkiksi vaara joutua uudelleen ihmiskaupan uhriksi, ihmiskauppaa harjoittavan rikollisjärjestön kostotoimenpiteet, tai vaara joutua yhteisössään hyljeksityksi. Kansainvälistä suojelua voidaan myöntää silloin, kun uhri ei voi saada riittävää apua ja suojelua kotimaansa viranomaisilta. 

Kun Maahanmuuttovirasto katsoo turvapaikanhakijan olevan ihmiskaupan uhri, mutta edellytykset kansainvälisen suojelun myöntämiselle eivät täyty, arvioidaan, onko hakijan kohdalla perusteita myöntää joko tilapäinen tai jatkuva ihmiskaupan uhrin oleskelulupa. Hakijalle voidaan myöntää oleskelulupa myös yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella. Jos edellytyksiä kansainvälisen suojelun tai muun oleskeluluvan myöntämiselle ei katsota olevan, voi päätös olla myös kielteinen. 

Kansainvälinen suojeluasema on yksilön kannalta muuta jatkuvaa oleskelulupaa vahvempi. Siksi se on ihmiskaupan uhria koskevan erityissäännöksen soveltamiseen nähden ensisijainen. Ihmiskaupan uhrille myönnetään siis ensisijaisesti kansainvälistä suojelua niissäkin tapauksissa, joissa suojeluperuste ei suoraan liity ihmiskaupan uhriksi joutumiseen. Myös tällöin uhri ohjataan Suomessa avun piiriin. 

Puhuttelijat koulutetaan tunnistamaan ja kohtaamaan ihmiskaupan uhrit

Ihmiskaupan uhrien havaitsemiseen ja tunnistamiseen liittyy paljon haasteita. Ihmiskauppa on usein luonteeltaan piilorikollisuutta, ja uhrien kynnys kertoa heihin kohdistuneista rikoksista voi olla korkea esimerkiksi siksi, että uhri pelkää edelleen rikoksentekijöitä tai suhtautuu epäluuloisesti viranomaisiin. Uhri ei välttämättä itse tiedä häneen kohdistuneiden tekojen olevan ihmiskauppaa eikä tunne oikeuksiaan. Ihmiskaupan uhri on lisäksi usein haavoittuvassa asemassa, ja kokemuksista kertominen voi olla niiden traumaattisuuden vuoksi vaikeaa. 

Puhuttelijalta vaaditaan sekä tietoa ihmiskaupan ilmenemismuodoista että kykyä rakentaa turvapaikkapuhuttelussa luottamuksellinen ilmapiiri, jossa uhri uskaltaa ja kykenee kertomaan kokemuksistaan. Asian tarkempi selvittäminen vaatii myös koulutusta haavoittuvassa asemassa olevien ja traumatisoituneiden henkilöiden kohtaamisesta.

Turvapaikkayksikössä perustiedot ihmiskaupan ilmenemismuodoista, ihmiskauppaviitteiden tunnistamisesta ja uhrien ohjaamisesta avun piiriin kuuluvat alkuperehdytykseen. Tällä pyritään siihen, että jokaisella turvapaikkahakemuksia käsittelevällä ja puhutteluita pitävällä ylitarkastajalla olisi alusta alkaen valmius havaita viitteitä ihmiskaupasta ja ohjata uhri avun piirin. Myöhemmässä vaiheessa ylitarkastajat saavat syventävää koulutusta muun muassa ihmiskaupan uhrin asian käsittelystä sekä haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden puhuttelemisesta. Kun hakijan tausta on tiedossa, varaamme haavoittuvassa asemassa olevien ihmiskaupan uhrien turvapaikkapuhutteluihin syventävän koulutuksen käyneen puhuttelijan.

Turvapaikkayksikössä hakemuksia käsittelevät ylitarkastajat kehittävät osaamistaan ja valmiuksiaan arvioida ihmiskaupan uhrin edellytyksiä saada kansainvälistä suojelua muun muassa osallistumalla EU:n turvapaikkaviraston (EUAA) ihmiskauppaa koskevaan koulutuskokonaisuuteen. Aiheeseen kiinnitetään erityistä huomiota myös turvapaikkayksikön omassa perehdytyksessä. 

Lisää aiheesta: Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän vuosikatsaus 2021

 

 

Salla Anttila

Erityistehtävässä toimiva ylitarkastaja, joka ohjeistaa, tukee ja perehdyttää turvapaikkayksikön ylitarkastajia ihmiskaupan tunnistamisessa ja mahdollisen ihmiskaupan uhrin asian käsittelyyn liittyvissä kysymyksissä.

 

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.