Mahdollisuus viettää perhe-elämää on keskeinen perus- ja ihmisoikeus

Kaj Swanljung Julkaisupäivä 29.3.2021 14.10 Blogit

Perheiden oleskelulupa-asiat nousevat julkiseen keskusteluun useimmiten yksittäisten asiakkaiden kokemusten kautta. Tyypillisimmin julkisuudessa olevissa tapauksissa olemme antaneet kielteisen oleskelulupapäätöksen, jonka asiakas, ja toisinaan ihmiset myös tätä laajemmin, kokevat epäoikeudenmukaiseksi.

Vaikka se ei kielteisen päätöksen saaneen pettymystä tai epäoikeudenmukaisuuden tunnetta poista, toivon kuitenkin, että yleisessä keskustelussa muistettaisiin, että ylivoimainen enemmistö perhesiteen perusteella oleskelulupaa hakevista saa myönteisen päätöksen. Vuonna 2020 ensimmäistä perhesidelupaa koskevista päätöksistä yli neljä viidesosaa (83%) oli myönteisiä. Samana vuonna perhesideperusteista jatkolupaa koskevista päätöksistä puolestaan lähes 97 % oli myönteisiä.

Pakolaisneuvonta julkaisi perjantaina 26.3.2021 selvityksen kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämisistä. Tämä tuore selvitys, kuten myös kaikki aiemmatkin, on erittäin tervetullut. Selvitykset antavat niin viranomaisille kuin poliittisille päättäjillekin aineistoa perheasioita koskevan lainsäädännön ja päätös- ja oikeuskäytännön kriittiseen tarkasteluun. Ne myös tukevat kehittämistarpeiden arviointia. 

Perhe-elämän viettäminen, perhe-elämän suoja sekä lapsen edun huomioiminen ovat keskeisiä perus- ja ihmisoikeuksia. 

Aihe on tärkeä. Perhe-elämän viettäminen, perhe-elämän suoja sekä lapsen edun huomioiminen ovat keskeisiä perus- ja ihmisoikeuksia. 

Valtiot voivat kuitenkin asettaa ulkomaalaisten oleskelulle ja myös perhe-elämän viettämiselle alueellaan erinäisiä lakiin perustuvia edellytyksiä ja rajoituksia. Tällaisia on asettanut myös Suomi. Edellytyksistä säädetään ulkomaalaislaissa ja ne liittyvät esimerkiksi maahanmuuton hallintaan, Suomessa vallitsevaan perhekäsitykseen, yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen sekä valtiontalouteen liittyviin näkökohtiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että perhesiteen perusteella Suomeen muuttavan pitää yleensä hakea oleskelulupaa jo ennen Suomeen tuloa, ja hänen pitää näyttää täyttävänsä hakemansa oleskeluluvan edellytykset selvityksillä esimerkiksi henkilöllisyydestään, perhesiteistään ja perhe-elämän viettämisestä sekä toimeentulostaan.

Maahanmuuttoviraston päätöksenteko perustuu aina voimassa olevaan lakiin ja siinä asetettuihin edellytyksiin. Arvioimme jokaisen perhesideoleskelulupahakemuksen yksilöllisesti. Asiakkaan oikeusturvan takaa muutoksenhaku: hän voi valittaa päätöksestä ja riippumattomat oikeusasteet käsittelevät hänen asiansa. 

Laintulkinta ja oikeuskäytäntö perhesideasioissa on varsin vakiintunutta.

Lain tulkintaa ohjaakin vahvasti oikeuskäytäntö: kansallisten hallintotuomioistuinten, erityisesti Korkeimman hallinto-oikeuden, ja myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sekä esimerkiksi Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisut ohjaavat meidän päätöksentekoamme. Seuraamme ratkaisuja jatkuvasti ja muokkaamme käytäntöjämme aina tarvittaessa oikeusasteiden päätösten edellyttämällä tavalla. Laintulkinta ja oikeuskäytäntö perhesideasioissa on kuitenkin varsin vakiintunutta. Maahanmuuttoviraston päätöksiä perhesideasioissa kumoutuu selkeiden virheiden vuoksi varsin vähän; perhesidepäätöksiä koskevista valituksista palautui virastolle käsittelyyn vuonna 2020 menettely- tai laintulkintavirheen vuoksi ainoastaan 1,1 %. 

Pakolaisneuvonnan tuoreessa selvityksessä kritisoidaan varsin voimakkaasti perhesideasioissa vallitsevaa lainsäädäntöä ja päätös- ja oikeuskäytäntöä. Maahanmuuttoviraston näkökulmasta katsottuna emme voi lakia soveltavana päätöksentekoviranomaisena oma-aloitteisesti olennaisesti muuttaa vakiintuneen laintulkinnan ja oikeuskäytännön mukaista päätöskäytäntöä. Onkin tärkeää, että erilaisista kriittisistä selvityksistä käydään julkista keskustelua. Jos katsotaan, että laki ja laintulkinta eivät riittävällä tavalla turvaa perhe-elämän suojaa ja lapsen edun toteutumista, pitää muutokset tehdä poliittisen järjestelmän kautta lainsäädäntömuutoksin.

Meidän täytyy edelleen kehittää prosessiemme sujuvuutta ja asiakaslähtöisyyttä. 

Edellä todettu ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettenkö näkisi tarvetta myös oma-aloitteisesti kehittää edelleen perhesideperusteisten hakemusten käsittelyä ja ratkaisemista. Konkreettinen esimerkki viime aikaisista ja käynnissä olevista kehittämistoimista perhesideasioiden saralla on esimerkiksi panostus etukäteiseen laadunvarmistukseen, jossa haastavampia asioita tuodaan matalalla kynnyksellä laajemman asiantuntijakokoonpanon keskusteltavaksi. Toinen hyvä esimerkki on panostus lapsen edun entistä tarkempaa huomioimista tukevaan ohjeistukseen ja koulutukseen. Edellä todettujen lisäksi meidän täytyy edelleen kehittää myös prosessiemme sujuvuutta ja asiakaslähtöisyyttä. 

Perhesiteisiin ja lapsen etuun liittyvät kysymykset edellyttävät monesti vaativaa kokonaisharkintaa, johon kuuluu haastavaa intressipunnintaa erilaisten asiaan vaikuttavien seikkojen välillä. Jotta tapauskohtaisessa päätösharkinnassa onnistuttaisiin mahdollisimman hyvin, on henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen ja laadukasta päätöksentekoa tukevien rakenteiden ylläpitäminen keskeisessä roolissa. Kestävät tulokset ja asiakkaan oikeusturvan takaavat prosessit vaativat siis myös riittäviä ja vakaita resursseja.

 

Kaj Swanljung

Lupa- ja kansalaisuusyksikön vastuualueen johtaja, joka johtaa perhesidehakemusten käsittelyä.

1 Kommentti

Syötä kommenttisi tähän.