Turvapaikkaprosessia on kehitetty paljon vuoden 2015 kokemusten pohjalta

Antti Lehtinen Julkaisupäivä 8.12.2020 16.05 Blogit

Helsingin Sanomat julkaisi 5.12.2020 laajan jutun siitä, missä vuonna 2015 Suomeen tulleet turvapaikanhakijat ovat nyt. Kuukausiliitteen artikkeli antaa hyvin kuvaa myös siitä, miten moninaista Maahanmuuttovirastossa tehtävä työ on.

Turvapaikkajärjestelmä on olemassa, jotta vainon vaarassa olevat saavat suojelua. Kyse on perus- ja ihmisoikeuksista, joihin Suomi on sitoutunut. Suomi antaa siis kansainvälistä suojelua heille, joilla on siihen oikeus. Turvapaikka myönnetään ihmiselle, jolla on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi hänen alkuperänsä, uskontonsa, kansallisuutensa, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. 

Vuoden 2015 hakijoista kansainvälistä suojelua on annettu noin 29 prosentille (päätöksistä turvapaikkoja on noin 21 prosenttia ja toissijaisia suojeluasemia 8 prosenttia). Lisäksi osa hakijoista on saanut esimerkiksi oleskeluluvan työnteon tai perheen perusteella. Tuhannet poistuivat maasta jo ennen kuin saivat päätöksen, ja noin 37 prosenttia vuoden 2015 hakijoille tehdyistä päätöksistä ovat kielteisiä. 

Olen työskennellyt vuodesta 2019 turvapaikkayksikön johtajana. Maahanmuuttovirastossa olen ollut töissä turvapaikka-asioiden parissa 15 vuotta ja nähnyt läheltä myös vuoden 2015 poikkeuksellisen tilanteen, josta Migri usein edelleen muistetaan. Vuonna 2015 turvapaikanhakijamäärä kymmenkertaistui nopeasti aiempiin vuosiin verrattuna. Käsiteltävien asioiden yhtäkkinen moninkertaistuminen olisi mille tahansa organisaatiolle suuri haaste. Vuosi 2015 toi Maahanmuuttovirastollekin esille monta todellista haastetta ja kehittämiskohdetta, joihin kokemusten pohjalta tartuimme. Viime vuosina turvapaikka-asioissa on tehty valtavasti kehittämistyötä. 

Olemme panostaneet esimerkiksi vastaanottokeskusten antamaan yleiseen oikeudelliseen neuvontaan, ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen ja tulkkauksen laadunvalvontaan.

Käytännössä turvapaikkaprosessin alkuvaiheeseen on panostettu kehittämällä yleistä oikeudellista neuvontaa vastaanottokeskuksissa. Tavoite on tukea turvapaikanhakijaa puhutteluun valmistautumisessa mahdollisimman hyvin.

Olemme luoneet uuden mallin turvapaikkapuhuttelujen tulkkauksien laadun seurannalle. Kun turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi, yksi isoimpia haasteita oli tulkkien saatavuus. Puhutteluja tehdään meillä vuodessa noin 130 kielellä.

Lisäksi turvapaikkahakemuksia käsittelevien ylitarkastajien tukena on erilaisiin teemoihin perehtyneitä asiantuntijoita (esimerkiksi ihmiskaupan uhrien tunnistaminen, lähtömaat ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt) ja henkilöstön koulutuksessa hyödynnetään laajasti Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston koulutuskokonaisuuksia. 

Mutta millainen on turvapaikanhakijatilanne tänään, yli viisi vuotta myöhemmin? 

Tällä hetkellä Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on alhainen. Myös turvapaikanhakijoiden yleisimmät lähtömaat ovat muuttuneet, sillä viime vuosina eniten uusia hakijoita on saapunut Venäjältä ja Turkista. Uudet hakemukset on pystytty käsittelemään yleensä puolessa vuodessa. Vaikka selvästi suurin osa 2015 hakeneista sai meiltä päätöksen 2016 ja viimeisimmätkin ensimmäisen päätöksen 2018, osalla asian käsittely on kestänyt liian kauan. Meillä on käsittelyssä edelleen noin 800 vuonna 2015 turvapaikkaa hakeneen hakemusta, jotka hallinto-oikeus on sittemmin palauttanut Maahanmuuttovirastolle uudelleen ratkaistavaksi. Yleisin syy päätöksen palautukselle on uusi, ensimmäistä kertaa hallinto-oikeudessa esitetty hakuperuste. Olemme aiempaa vahvemmin priorisoineet edellä mainittujen pitkään odottaneiden hakemusten käsittelyn. Selkeä tavoitteemme on, että ratkaisemme ensi vuoden aikana meille valituksen jälkeen hallinto-oikeudesta 2018-2020 palautetut hakemukset.

Suomen voi sanoa olevan aiempaa paremmin varautunut turvapaikanhakijamäärien nopeisiinkin vaihteluihin. On hienoa, että myös YK:n pakolaisjärjestö UNHCR arvioi viime vuonna, että Suomessa on hyvin toimiva turvapaikkajärjestelmä, joka takaa turvapaikanhakijalle yksilöllisen ja oikeudenmukaisen käsittelyn.

Turvapaikkayksikössä vastaamme myös kiintiöpakolaisten valinnasta, eduskunnan päätöksen mukaisesti. Suurin osa maailman pakolaisista oleskelee konfliktialueiden lähettyvillä ja vain pieni osa pääsee muuttamaan pois oleskelumaastaan. Kiintiöpakolaisten vastaanottaminen on tärkeä tapa auttaa kaikista hädänalaisempia pakolaisia. 

 

Antti Lehtinen

Turvapaikkayksikön johtaja

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.