Sisäministeriön konsernistrategian tavoitteena on huolehtia siitä, että maahanmuutto on hallittua ja yhteiskunnallisesti kestävää. Turvapaikkamenettelyssä Maahanmuuttoviraston tehtävä on varmistaa kansainvälisen suojelun hakemisen oikeudenmukaisuus ja sujuvuus.
Turvapaikkaprosessista on keskusteltu viime viikkoina paljon. Suomi sai marraskuussa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta langettavan ratkaisun vuonna 2016 tehdyn turvapaikanhakijan päätöksestä. Suhtaudumme ratkaisuun erittäin vakavasti. Olemme aloittaneet toimenpiteet, joilla haluamme varmistaa, että mahdolliset vastaavat tapaukset on tunnistettu.
Turvapaikanhakijatilanne vuoden 2020 lähestyessä on erilainen kuin neljä vuotta sitten. Uusien hakijoiden määrä tulee olemaan tänä vuonna jopa poikkeuksellisen pieni. Myös lähtömaissa on tapahtunut muutoksia. Uusia hakijoita tulee eniten Turkista, Venäjältä ja Irakista.
Turvapaikkaprosessissa olemme tehneet viime vuosina paljon kehittämistyötä. Työtämme on arvioitu myös tutkimuksin, joista viimeisin Owal Groupin selvitys julkaistiin viime kesänä. Virastolle suunnatut suositukset olivat suurelta osin aiemmin tunnistamiamme, ja niihin on jo tartuttu.
Olemme panostaneet turvapaikkaprosessin alussa annettavaan yleiseen oikeudelliseen neuvontaan vastaanottokeskuksissa. Se on tärkeää, koska alkuvaihe vaikuttaa hakijan koko prosessin sujuvuuteen. Tavoite on tukea hakijaa mahdollisimman hyvin puhutteluun valmistautumisessa. Esimerkiksi turvapaikkapuhuttelun asiakasohjeita on uudistettu, ja turvapaikkayksikön työntekijät käyvät keskuksissa pitämässä infoja hakijoille.
Tulkkausten laadunvalvonnalle ollaan luomassa uutta toimintamallia. Tulkkien käyttö puhutteluissa on meille välttämätöntä. Vuonna 2016 suurin ongelma oli ammattitaitoisten tulkkien riittävyys, mikä pidensi myös monen odotusaikaa. Olemme palkanneet virastoon omia oikeustulkkeja, jotka tekevät laadunvalvontaa tulkkauksiin muun muassa arabiaksi ja dariksi.
Turvapaikkapäätöksenteon laadunvalvontaa varten perustimme vuonna 2017 erillisen laadunvalvontatiimin. Valvontaa voi kuvata sekä ennakoivaksi, mikä tarkoittaa esimerkiksi koulutuksia ja ohjeistuksia, että jälkikäteiseksi puhutteluihin ja päätöksiin.
Turvapaikkapäätöksenteossa työskentelee erittäin osaava ammattilaisten joukko. Puhutteluja tekevillä ylitarkastajilla on entistä enemmän eri lähtömaihin ja hakijaryhmiin liittyviä erityistehtäviä, joista heillä on koulutuksen ja kokemuksen tuoma syvällinen osaaminen.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on todennut, että Suomessa on turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmä, joka takaa mahdollisuuden hakea turvapaikkaa sekä saada yksilöllisen käsittelyn oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti.
Vuosi 2016 jää historiaan Maahanmuuttoviraston haastavimpana ajanjaksona. Teimme ennätykselliset 28 000 turvapaikkapäätöstä. Vaikka aikaa on kulunut jo neljä vuotta, suuri turvapaikanhakijoiden määrä vaikuttaa yhä viraston työhön. Lähes kaikki kielteisen päätöksen saaneet ovat valittaneet päätöksestä. Monen hakijan tilanteen käsittely jatkuu sen seurauksena virastossa, oikeusasteissa tai uusintahakemuksina.
Kehittämistyö jatkuu maahanmuuton kaikilla osa-alueilla. Kuten sisäministeriön konsernistrategiassa todetaan, maahanmuutto vaikuttaa yhteiskuntaamme monin eri tavoin. Maahanmuutosta yhä suurempi osuus tapahtuu työn, opiskelun tai Suomessa olevan perheenjäsenen takia. Kansainvälisen suojelun menettelyjen lisäksi on tärkeää huolehtia yhteiskuntamme sisäisestä turvallisuudesta, torjua ihmiskauppaa ja laitonta maahantuloa. Tämän rinnalla meidän pitää entistä paremmin varmistaa, että Suomi pysyy elinvoimaisena ja että kansainvälisten osaajien maahanmuutto yritysten tarpeisiin on sujuvaa. Näiden eteen teemme Maahanmuuttovirastossa vahvasti töitä vuonna 2020.
