Vuosi 2021 sai monen EU-maan uudelleenarvioimaan turvapaikkajärjestelmän valmiutta

Tuukka Lampi Julkaisupäivä 11.7.2022 14.54 Blogit

Siinä missä Ukrainan sota ja sitä seurannut pakolaistilanne Euroopassa tulevat luomaan raamit vuodelle 2022, voidaan vuotta 2021 tarkastella jo eräänlaisena alkusoittona sille, millaisia paineita Euroopan maiden turvapaikkajärjestelmiin saattaa kohdistua. Geopoliittinen liikehdintä aiheutti painetta niin EU:n ulkorajoilla kuin jäsenmaiden sisälläkin; Vuoden 2021 maahanmuuttopolitiikassa nousi esiin Euroopan muuttoliikeverkoston jäsenmaiden* aloitteet kehittää turvapaikkajärjestelmää joustavammaksi ja nostaa kriisivalmiutta ja resilienssiä.

Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) tuoreeltaan julkaiseman Maahanmuutto- ja turvapaikkaraportin 2021 mukaan turvapaikkahakemuksissa nähtiin EMN-jäsenmaissa nousua lähes kolmannes viime vuoteen, joka voidaan tulkita eräänlaisena korona-ajan päättymisenä muuttoliikkeessä. Luvut palasivat vuoden 2014 tasolle, eli vuoden 2015 tilastopiikkiä edeltävälle. Positiivisen päätöksen turvapaikkahakemukseen sai 39% hakijoista, sisältäen eri suojelukategoriat.

Toisaalta, vuonna 2021 nähtiin myös merkittävä hyppäys paluutilastoissa. Vapaaehtoisten paluiden määrä nousi 80% edellisvuodesta ja viranomaisten tekemien palautusten määrä nousi 46%. Etenkin Saksasta, Ranskasta ja Kreikasta palattiin viime vuonna lähtömaihin.

Elokuussa 2021 Taliban valtasi Afganistanin pääkaupunki Kabulin ja julisti maan islamilaiseksi emiraatiksi, mikä aiheutti joukkopaon maasta. Länsimaille ja kansainvälisille järjestöille työskennelleet afgaanit katsottiin olevan vainon kohteina ja moni EU-maa osallistui näiden evakuointioperaatioihin. Moni jäsenmaa sovelsi erityisehtoja näissä tapauksissa. Ranska helpotti viisumin hakemista humanitaarisin perustein, Ruotsi salli suorat evakuoinnit osana kiintiöpakolaismenettelyä ja mm. Irlanti perusti erillisen ohjelman tarjoamaan tilapäisen oleskeluluvan paenneille afgaaneille, joilla oli perheenjäseniä Irlannissa. Moni Afgaani suuntasi Eurooppaan myös omatoimisesti.

Samaan aikaan EU:n itärajalla paine lisääntyi: Vastareaktiona EU:n asettamiin talouspakotteisiin, Valko-Venäjä alkoi mobilisoida pääosin syyrialaisia, irakilaisia ja afganistanilaisia turvapaikanhakijoita EU:n rajalle painostusmielessä; mm. Turkista ja Irakista järjestettiin jopa suoria lentoja Valko-Venäjälle, josta sitten ihmisiä kuljetettiin Latvian, Liettuan ja Puolan rajalle. Liettua muun muassa raportoi, että säännösten vastaisesti saapuneiden määrä nousi vuonna 2021 4000:een, kun niitä koko vuonna 2020 oli vain 81. Ilmiön seurauksena Latvia, Liettua ja Puola julistivat hätätilan ja lisäsivät resursseja rajavalvontaan. Puola ja Latvia panostivat uusien raja-aitojen rakentamiseen ja rajavalvontateknologian päivittämiseen ja Liettua julkaisi päätöslauselman, jossa tilanne rajalla määriteltiin hybridiaggressioksi, joka oikeutti puolustusvoimien määräämisen rajalle.

Näiden seurauksena EMN-jäsenmaat raportoivat täyttyvistä vastaanottokeskuksista ja yleisestä vastaanottokapasiteetin kuormituksesta. Siksi moni EMN-jäsenmaa priorisoikin kriisivalmiuden nostamista kehittämällä mm. vastaanottokapasiteettiaan, ihmiskaupan torjuntaa ja turvapaikkakäytäntöjään ylipäätään. EU-tasolla yksi merkittävimpiä yksittäisiä päätöksiä oli Euroopan turvapaikkaviraston EUAAn perustaminen.

Turvapaikkaprosessin yksinkertaistaminen oli yksi trendeistä: Alankomaat karsivat turvapaikkaprosessistaan ensimmäisen haastattelun (aiemmin kutakin henkilöä haastateltiin kahdesti). Norjan viranomaisia ohjeistettiin ohittamaan henkilökohtainen haastattelu kokonaan tietyissä tapauksissa, joissa hakijan suojeluntarve oli ilmiselvä. Kreikassa keskitettiin ja yksinkertaistettiin turvapaikanhakijan rekisteröinti ja vastaanottotarpeiden kartoitus yhdelle lomakkeelle ja esimerkiksi Kypros selkeytti viranomaisten vakiotoimintamenettelyjään EUAA:n avustuksella.

Viranomaisyhteistyön kehittäminen oli myös yksi keino millä valmiutta nostettiin. Esimerkiksi Suomessa vastaanottolakia muutettiin niin, että jatkossa Maahanmuuttovirastolle keskitetään vastuu valmiussuunnittelusta, joka koskee vastaanottopalveluiden järjestämistä laajamittaisen maahantulon tilanteessa. Lakimuutoksella haluttiin parantaa varautumista suuriin maahantulijamääriin ja selkeyttää viranomaisten työnjakoa. Myös Virossa laadittiin oma valmiussuunnitelma. Valmiuden kohottaminen näkyi myös EU-tasolla, kun joulukuussa 2021 Euroopan parlamentti ja neuvosto julkaisi ehdotuksensa toiminnasta muuttoliikkeeseen ja turvapaikanhakuun liittyvissä välineellistämistilanteissa. Ehdotuksessa hahmoteltiin toimintaperiaatteet EU:n ulkorajojen jäsenmaille, jotta mahdollisessa laajamittaisessa maahantulossa voidaan nopeasti asettaa hätätilamenettely turvapaikanhakijoiden rekisteröintiin ja vastaanottoon sekä antaa EU-tason tukea kansallisille virastoille.

EU-viraston ja kansallisen viranomaisten yhteistyöstä kuultiinkin esimerkki Euroopan Muuttoliikeverkoston 2021 vuosiraportin julkaisuwebinaarissa 15.6.2022: Thomas Vancraeynest Belgian turvapaikkavirasto Fedasilista ja Geert Knockaert Euroopan Unionin turvapaikkavirasto EUAA:sta kertoivat virastojen välisestä yhteistyöstä. Knockaert totesi, että uudella mandaatilla varustettu EUAA on huomattavasti ketterämpi ja tehokkaampi apu jäsenmaille. Esimerkiksi EUAA:n uusi turvapaikka-asiantuntijoiden 500 henkilön reservi on jo nyt ollut tärkeä työkalu tilanteissa, jossa yhteen jäsenmaahan kohdistuu paljon painetta. Esimerkiksi Belgian vastaanottojärjestelmä ylikuormittui, kun vuonna 2021 se vastaanotti eniten turvapaikanhakijoita sitten vuoden 2015 jonka lisäksi maassa oli pahoja tulvia, jotka tuhosivat monia vastaanottokiinteistöjä. Fedasil otti yhteyttä EUAA:han ja pyysi tukea. Syntyi virastojen yhteinen toimintasuunnitelma, jossa EUAA lähetti henkilökuntaa avustamaan vastaanottotehtävissä sekä tulkkeja, avusti lisätilojen organisoimisessa ja koulutti henkilökuntaa ja tarjosi teknistä tukea. Lisäksi suunnitelmaan kuuluu lähitulevaisuudessa modulaarisen hätävastaanottokeskuksen perustaminen pahimman vastaanottopaineen purkamiseksi.

Vuoteen 2021 mahtui tietysti paljon muitakin maahanmuuttoon yleisesti liittyviä ilmiöitä EMN-jäsenmaissa, kuten maahanmuuttohallinon digitalisaatio ja yleisesti lupaprosessien sujuvoittaminen sekä osaajapulan paikkaaminen maahanmuutolla eri keinoin. Myös haavoittuvassa asemassa olevien asemaan tuli parannuksia muun muassa EU:n uuden ihmissalakuljetuksen vastaisen toimintasuunnitelman sekä EU:n lasten oikeuksia koskevan strategian ansioista.  Ottaen kuitenkin huomioon vuoden 2022 tapahtumat, on huomionarvoista, että jo edellisvuonna tehdyt toimenpiteet sekä EU-tasolla että jäsenmaissa ennakoivat tulevaa.

*EMN-jäsenmaihin kuuluvat tällä hetkellä EU-maat (paitsi Tanska), Norja, Moldova ja Georgia

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Euroopan muuttoliikeverkoston EMN-blogissa.

 

Tuukka Lampi

Erityisasiantuntija, joka työskentelee Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) Suomen toimipisteessä Maahanmuuttovirastossa.

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.