Valikko

Maahanmuuton tilastot 2019: Oleskelulupaa haki ennätysmäärä työntekijöitä

20.1.2020 8.10
Tiedote

Viime vuonna työ nousi perheen ohi yleisimmäksi ensimmäisen oleskeluluvan hakuperusteeksi. Vuonna 2019 jätettiin 12 687 ensimmäistä oleskelulupahakemusta työn perusteella (2018: 10 805).

Lähes puolet hakemuksista koski työntekijän oleskelulupaa, johon sisältyy ennen Maahanmuuttoviraston päätöstä TE-toimiston saatavuusharkinta (2019: 6 270, 2018: 5 791). Hakemusmäärä kasvoi lähes kaikissa muissakin työperusteisissa lupatyypeissä, kuten erityisasiantuntijoiden luvissa (2019: 1 791, 2018: 1 536).

Kasvua selittää myös toissa vuonna käyttöön otetut uudet kausityön lupatyypit. Oleskelulupahakemuksia kausityöhön jätettiin yhteensä 2 051 (2018: 1 055). Oleskelulupien lisäksi alle kolmen kuukauden sesonkityöhön tarkoitettuja kausityötodistuksia myönnettiin 9 940 (2018: 6 839).

Kokonaisuudessa oleskelulupahakemusten määrä kasvoi 4 936 hakemuksella vuodesta 2018. Oleskelulupaa haki yhteensä 71 317 henkilöä (2018: 66 381). Oleskelulupaa voi hakea työn lisäksi esimerkiksi perhesiteen tai opiskelun perusteella.

Uusien turvapaikanhakijoiden määrä alhainen

Viime vuonna jätettiin 4 550 turvapaikkahakemusta, joista 2 467 oli uusien turvapaikanhakijoiden jättämiä hakemuksia. Ennen vuotta 2015, jolloin Suomeen saapui yli 32 000 turvapaikanhakijaa, vuosittainen hakijamäärä oli suhteellisen vakiintunut 3 000-4 000 hakijaan.

Myös turvapaikanhakijoiden lähtömaissa on tapahtunut muutoksia. Viime vuonna uusia turvapaikanhakijoita tuli eniten Turkista ja Venäjältä.

– Suurin osa turkkilaisista hakijoista vetosi Gülen-liikkeen todelliseen tai oletettuun jäsenyyteen ja sen vuoksi heihin kohdistuvaan uhkaan. Venäjältä on aikaisempina vuosina tullut paljon jehovantodistajia, mutta viime vuonna hakuperusteita oli monia, kertoo turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen.

Syksy 2015 näkyy yhä turvapaikkahakemuksissa. Viime vuonna jätetyistä turvapaikkahakemuksista 2 083 oli uusintahakemuksia. Uusintahakemus on turvapaikkahakemus, jonka turvapaikanhakija jättää saatuaan lainvoimaisen päätöksen vähintään yhteen turvapaikkahakemukseensa.

– Irakilaiset näkyvät yhä tilastoissa suurimpana hakijaryhmänä, mutta Irakista tulee suhteellisen vähän uusia turvapaikanhakijoita, kertoo Lehtinen.

2015 saapuneet turvapaikanhakijat hakivat Suomen kansalaisuutta ja pysyvää oleskelulupaa

Vuonna 2015 syksyllä Suomeen saapuneet, kansainvälistä suojelua saaneet turvapaikanhakijat voivat nyt hakea Suomen kansalaisuutta tai pysyvää oleskelulupaa. Asumisaikavelvoite on molemmissa kansainvälistä suojelua saaneelle neljä vuotta.

– Etenkin irakilaisten jättämät kansalaisuushakemukset ovat selvässä nousussa. Vuonna 2019 Suomen kansalaisuutta haki 1 588 Irakin kansalaista, kun taas vuonna 2018 irakilaiset jättivät 972 hakemusta, kertoo kansalaisuusyksikön johtaja Heikki Taskinen.

Suomen kansalaisuus myönnettiin viime vuonna yhteensä 10 062 henkilölle (2018: 9 610).

Pysyvää oleskelulupaa haki 3 248 Irakin kansalaista (2018: 735). Kaiken kaikkiaan pysyvää oleskelulupaa haettiin 11 699 kertaa (2018: 8 593).

Brexit näkyi EU-kansalaisen rekisteröinneissä

Viime vuonna 10 051 EU-kansalaista haki oleskeluoikeutensa rekisteröintiä (2018: 10 291). Hakijoista 1 158 oli Ison-Britannian kansalaisia (2018: 660). Brittien rekisteröinnit ovat lähes kaksinkertaistuneet vuodessa. Britit olivat toisiksi suurin hakijaryhmä EU-rekisteröinneissä.

– Brittejä on kannustettu rekisteröitymään pitkin vuotta. Viime keväänä voimaan tullut erillislaki turvaa brittien oleskelun Suomessa EU-kansalaisen oikeuksin vuoden 2020 loppuun, kertoo maahanmuuttoyksikön johtaja Tiina Suominen.

EU-kansalaisia rekisteröitiin viime vuonna 8 533 (2018: 8 749). Selkeä enemmistö Suomeen muuttaneista EU-kansalaisista oli jälleen virolaisia (2019: 1 649, 2018: 2 070) ja suurin osa rekisteröinneistä tehtiin työn perusteella (3 865).

Karkottamispäätökset nousussa

Viime vuonna tehtiin 1 839 karkottamispäätöstä luvattoman oleskelun perusteella (2018: 997). Eniten karkottamispäätöksiä luvattoman oleskelun perusteella tehtiin Uzbekistanin kansalaisille (2019: 331, 2018: 10).

Rikosperusteisia karkottamispäätöksiä tehtiin 124 (2018: 95).

Lisää vuositilastoja migri.fi -sivustolla

Vuoden 2019 vahvistetut tilastot löydät tilastopalvelustamme tilastot.migri.fi. Tilastot vuodesta 2015 taaksepäin löydät pdf-muodossa osoitteesta migri.fi/tilastot.

Lisätietoja medialle

  • Maahanmuuttotilastot: maahanmuuttoyksikön johtaja Tiina Suominen, puh. 0295 433 037, s-posti [email protected]
  • Turvapaikkatilastot: turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen, puh. 0295 433 037, s-posti: [email protected]
  • Kansalaisuustilastot: kansalaisuusyksikön johtaja Heikki Taskinen, puh. 0295 433 037, s-posti [email protected]
  • Muut tilastokysymykset: Maahanmuuttoviraston viestintä, puh. 0295 433 037, s-posti [email protected]