Valikko

Samaa mieltä vai eri mieltä? Tietoa maahanmuutosta vaalikoneiden käyttäjille

8.4.2019 16.24
Tiedote
Samaa mieltä vai eri mieltä? Tietoa maahanmuutosta vaalikoneiden käyttäjille

Käytätkö vaalikoneita, mietitkö maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä? Sunnuntaina 14.4. suomalaiset äänestävät eduskuntavaaleissa. Kävimme läpi vaalikoneiden väittämiä maahanmuutosta ja kokosimme tietoa aiheista.

Väittämä: Ulkomailta tuleville opiskelijoille pitäisi myöntää oleskelulupa koko tutkinnon suorittamisen ajaksi.

Suomeen saapuu vuosittain tuhansia ulkomaalaisia opiskelijoita, ja EU:n ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden on haettava oleskelulupaa. Opiskelija voi saada ensimmäisen oleskeluluvan kahdeksi vuodeksi. Moni hakee silti ensin vuoden mittaista oleskelulupaa, sillä toimeentulon Suomessa pitää olla turvattu oleskeluluvan ajaksi. Opiskelija tarvitsee käyttöönsä vähintään 560 euroa kuukaudessa. Ulkomaalainen opiskelija ei oikeutettu opintotukeen.

Tämän jälkeen opiskelija hakee jatkolupaa, joka on yleensä kaksivuotinen. Jatkolupa myönnetään, jos hakijan tilanne on pysynyt samana, eli toimeentulo on edelleen turvattu ja opinnot ovat edenneet suunnitellusti.

Suomeen tulee opiskelijoita erityisesti Kiinasta ja Venäjältä. Suurin osa hakijoista saa tilastojen mukaan oleskeluluvan ja sen jälkeen jatkoluvan. Viime vuonna jatkoluvan sai 6 154 hakijaa, kielteisiä päätöksiä tehtiin 245. Kielteisissä jatkolupapäätöksissä kyse voi olla esimerkiksi siitä, että opinnot eivät ole edenneet tai hakijan toimeentulo ei riitä elämiseen Suomessa.

Jos Suomessa tutkinnon suorittaneella on jo työpaikka, hän voi hakea tällä perusteella jatkolupaa. Saatavuusharkintaa ei tehdä. Jos tutkinnon Suomessa suorittaneella ei ole vielä työpaikkaa, hän voi hakea ennen opiskelijan oleskeluluvan päättymistä työnhakulupaa. Se on voimassa vuoden.

Väittämä: Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

Maahanmuuttovirasto sopii lain mukaan vastaanottokeskuksen perustamisista, lakkauttamisista ja toimipaikoista. Valtion vastaanottokeskukset sijaitsevat Lappeenrannassa Joutsenossa ja Oulussa. Vastaanottokeskuksia voivat ylläpitää myös esimerkiksi järjestöt, yritykset ja kunnat.

Jos kunta ei itse ole vastaanottokeskuksen ylläpitäjä tai omista tiloja, vastaanottokeskuksen perustaminen ei periaatteessa edellytä kunnan hyväksyntää. Käytännössä kunnan hyväksyntä kuitenkin pyritään keskuksen perustamiselle saamaan. Valtio maksaa vastaanottokeskuksen perustamisesta ja ylläpitämisestä koituvat kustannukset ylläpitäjästä riippumatta.

Turvapaikanhakijoiden määrä on ollut laskussa ja laskun arvioidaan jatkuvan lähitulevaisuudessa, joten uusia vastaanottokeskuksia ei olla tällä hetkellä perustamassa. Tällä hetkellä aikuisten ja perheiden vastaanottokeskuksia on 41 ja alaikäisyksiköitä 6. Loppukevään aikana kaksi vastaanottokeskusta lopettaa vielä toimintansa.

Väittämä: Vakaviin rikoksiin Suomessa syyllistynyt pitää karkottaa lähtömaahan, vaikka palautettavan turvallisuutta ei voi taata.

Maahanmuuttovirasto tekee käännyttämis- tai karkottamispäätöksen rikoksiin syyllistyneille, jos se on lain perusteella mahdollista. Päätös voidaan tehdä, jos henkilö on syyllistynyt vakaviin rikoksiin tai tehnyt rikoksia toistuvasti. Karkottamispäätös perustuu kokonaisharkintaan. Tekojen vakavuuden lisäksi harkinnassa käydään läpi esimerkiksi se, onko henkilöllä Suomessa perhe ja mikä on hänen terveydentilansa.

Suomi noudattaa palautuskieltoa, joka on todettu niin Suomen ulkomaalaislaissa, perustuslaissa kuin kansainvälisissä sopimuksissa. Kielto on ehdoton. Ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Jos turvapaikanhakijalla on perusteet turvapaikkaan eli pakolaisasemaan, sitä ei voida jättää myöntämättä Suomessa tehdyn rikoksen takia, sillä turvapaikan peruste on se, että kotimaahan palatessaan hän joutuisi vainotuksi.

Väittämä: Kansalaisuuden saamisen edellytyksenä pitäisi olla kansalaisuuskoe ja kielikoe.

Tällä hetkellä Suomen kansalaisuus ei edellytä kansalaisuuskoetta tai muuta testiä, jossa kysyttäisiin tietoa esimerkiksi Suomesta. Riittävä kielitaito sen sijaan on kansalaisuuden edellytys. Hakijalla on oltava todistus vähintään tyydyttävästä suomen, ruotsin tai viittomakielen kielitaidosta.

Suomen kansalaisuuden saamisella on kielitaidon lisäksi muitakin edellytyksiä:

Väittämä: Suomen pitää pyrkiä rajoittamaan jyrkästi turvapaikanhakijoiden pääsyä maahan.

Turvapaikan kriteerit on määritelty tarkoin laissa ja kansainvälisissä sopimuksissa, joihin Suomi on sitoutunut. Niiden mukaan oikeutta turvapaikan hakemiseen ei voida rajoittaa tai kieltää. Turvapaikkaa voi hakea vain Suomessa henkilökohtaisesti joko rajalla tai poliisin toimipisteessä.

Kansainvälistä suojelua voidaan myöntää ihmiselle, jota uhkaa henkilökohtainen vaino tai vakava haitta kaikkialla kotimaassaan. Hän voi olla vainottu esimerkiksi tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteensä vuoksi, eikä hän voi turvautua kotimaan viranomaisten suojeluun. On myös maita, joissa väkivalta on sodan takia niin äärimmäistä, että turvapaikanhakija ei voi palata kotimaahansa.

Väittämä: Kiintiöpakolaisten määrää pitää lisätä nykyisestä 750:stä.

Kiintiöpakolaisten määrästä päättää eduskunta vuosittain. Vuodesta 2001 alkaen Suomeen otettavien kiintiöpakolaisten määrä on ollut 750 henkilöä vuodessa.

Eduskunta voi päättää mahdollisesta lisäkiintiöstä. Esimerkiksi vuosina 2014 ja 2015 pakolaiskiintiötä nostettiin Syyrian vaikean tilanteen vuoksi ja kiintiöpakolaisia otettiin 1 050.

Kiintiöpakolaisilla tarkoitetaan pakolaisia, jotka valitaan Suomeen niin sanotussa pakolaiskiintiössä. He ovat paenneet kotimaastaan tai pysyvästä asuinmaastaan toiseen maahan, johon he eivät kuitenkaan voi pysyvästi asettua asumaan. Suomeen otetaan pakolaiskiintiössä ihmisiä, jotka YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on katsonut pakolaisiksi.

Tilastoista selviää, että vuosina 2014–2018 Suomen vastaanottamista kiintiöpakolaisista suurin osa on ollut syyrialaisia.

Väittämä: Työperäistä maahanmuuttoa pitää lisätä.

On näkyvissä, että yhä useampi ulkomaalainen muuttaa Suomeen työn takia. Yhteensä ensimmäisiä oleskelulupia työn perusteella myönnettiin viime vuonna 9 447 (2017: 7 891). Päätösmäärän kasvua selittää osin se, että vuonna 2018 otettiin käyttöön uusia lupatyyppejä, kuten sesonkityöläisten kausityölupa.

Työperusteisia oleskelulupia on useita erilaisia ja niitä haetaan sen mukaan millaiseen työhön henkilö on tulossa. Eniten haetaan työntekijän oleskelulupaa, johon liittyy TE-toimiston saatavuusharkinta. Erityisasiantuntijoilla ja yrittäjillä on oma lupansa.

Hakemusmäärät eri maista vaihtelevat vuosittain ja eri oleskeluluvissa. Työntekijän oleskeluluvissa ukrainalaiset ja venäläiset ovat vuosina 2017 ja 2018 olleet suurimmat hakijaryhmät. Erityisasiantuntijan oleskelulupia on haettu viime vuodet selvästi eniten Intiasta.

Lähteinä vaalikoneita:

 

Uutishuoneen uutinen