Mitä vastaanottokeskus tuo paikkakunnalle?

Verkkokeskusteluissa liikkuu paljon huhuja ja huolia siitä, miten vastaanottokeskus muuttaa paikkakunnan elämää. Koska kyse on pitkälti myös tiedon puutteesta, laadimme vastaukset yleisimpiin kysymyksiin. Useita vastaanottokeskuksia ylläpitävä Punainen Risti on laatinut verkkosivuilleen tietoa omasta näkökulmastaan.

Ketä vastaanottokeskuksissa asuu?

Ulkomaalaisia, jotka ovat tulleet Suomeen ja hakeneet turvapaikkaa poliisilta tai rajaviranomaisilta.

Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaan turvapaikkaa voi hakea henkilö, joka oleskelee kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella, koska hänellä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa siellä vainotuksi

• alkuperänsä
• uskontonsa
• kansallisuutensa
• tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisensa tai
• poliittisen mielipiteensä vuoksi.

Vastaanottopalvelut järjestetään turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajaksi. Alkuvuonna käsittelyaika oli keskimäärin puoli vuotta, nyt hakijamäärän kasvu uhkaa pidentää sitä. Vastaanottokeskuksissa asutaan siis väliaikaisesti – jos hakija saa hakemukseensa myönteisen päätöksen eli luvan jäädä Suomeen, hän muuttaa pois, useimmiten johonkin kuntapaikkoja tarjoavaan kuntaan.

Millaisin periaattein Maahanmuuttovirasto etsii paikkoja vastaanottokeskuksille? Millaiset tilat voivat tulla kyseeseen?

Tilojen on oltava tarpeeksi suuret ja niiden on sovelluttava majoitukseen. Myös kuntoon kiinnitetään huomiota: esimerkiksi onko tarvetta remontille vai saadaanko ne nopeasti käyttöön ja ovatko paloturvallisuusasiat kunnossa.

Yksintulleiden lasten ryhmä- tai perheryhmäkodeiksi sopivat myös pienemmät tilat. Ne ovat kooltaan hyvin samanlaisia kuin lastensuojelun sijaishuollon yksiköt.

Tilat eivät kuitenkaan yksistään ratkaise sitä, minne vastaanottokeskuksia aletaan suunnitella. Niiden lisäksi on selvitettävä henkilöstön saatavuus. Etenkin nyt, kun vastaanottopaikkojen tarve on akuutti, Maahanmuuttovirasto kartoittaa mahdollisuuksia SPR:n paikallispiirien kanssa, koska heillä on pitkä kokemus vastaanottokeskustyöstä. Uusia vastaanottokeskuksia yritetään usein perustaa vanhojen läheisyyteen, jolloin vanha henkilökunta voi olla tukena ainakin perustamisvaiheessa. Loputtomasti yksittäisen piirienkään resursseja ei kuitenkaan voida venyttää.

Miten prosessi etenee, kun uutta vastaanottokeskusta suunnitellaan?

Maahanmuuttovirasto ja SPR kartoittavat yhdessä tiloja ja käyvät tutustumassa niihin. Maahanmuuttovirasto neuvottelee tilojen omistajan kanssa. Jos tilat vaikuttavat potentiaalisilta ja henkilöstö järjestyy, kysytään kunnan kantaa. Periaatteessa kunnan hyväksyntää ei tarvita vastaanottokeskuksen perustamiseksi, jos tilat vuokrataan yritykseltä. Käytännössä Maahanmuuttovirasto kuitenkin kysyy kuntapäättäjien kannan ja pyrkii yhteisymmärrykseen kunnan kanssa. Maahanmuuttovirasto esittää keskuksen perustamista sisäministeriölle, joka tekee lopullisen päätöksen.

Sen sijaan jo toiminnassa olevan vastaanottokeskuksen alaisuuteen tulevasta hätämajoitusyksiköstä päätöksen tekee yksin Maahanmuuttovirasto. Näiden yleensä väliaikaisten hätämajoitusyksiköiden kohdalla Maahanmuuttovirasto ei valitettavasti aina ole pystynyt odottamaan kunnan virallista kantaa, vaan asiassa on jouduttu etenemään välittömästi, kun tilat ovat löytyneet. Tuolloinkin kunnalle on ilmoitettu asiasta viimeistään, kun päätös keskuksen perustamisesta on tehty.

Miksi Maahanmuuttovirasto tiedottaa yleensä vasta päätösten jälkeen tai neuvottelujen loppusuoralla?

Keskeneräisistä neuvotteluista ei ole haluttu kertoa julkisuuteen ennen kuin kuntapäättäjille on ehditty kertoa kunnolla siitä, mistä on kyse. Kuntapäättäjiin ollaan yhteydessä ihan alkuvaiheessa. Neuvottelut eivät vielä tarkoita, että vastaanottokeskus oikeasti perustetaan. Maahanmuuttovirasto tiedottaa julkisuuteen vasta, kun keskuksen tulo on suhteellisen varmaa, ettemme suotta synnytä spekulaatioita. Pyrimme sopimaan viestintäaikataulusta ja -sisällöstä yhdessä kunnan, SPR:n tai mahdollisen muun toiminnan vetäjän sekä tilojen vuokraajan kanssa. Mitään salaista neuvotteluissa ei sinänsä ole.

Mitä hyötyjä vastaanottokeskus tuo paikkakunnalle?

Työpaikkoja: vastaanottokeskus työllistää oman henkilökuntansa lisäksi myös esimerkiksi kuljetus-, kiinteistö- ja ruokapalveluita. Tyhjiksi jääneille tiloille tulee käyttöä. Usein vastaanottokeskus vireyttää paikkakunnan talouselämää, koska monet arjen hankinnat tehdään sieltä.

Millaisia kuluja vastaanottokeskuksesta voi koitua kunnalle? Lisääkö vastaanottokeskus paikkakunnan turvattomuutta? Voivatko asuntojen hinnat laskea?

Valtio maksaa kaikki vastaanottokeskuksen kulut, eli kunnan maksettavaksi ei tule mitään. Kunnan on järjestettävä peruskouluikäisille lapsille koulupalvelut, mutta siihenkin kunta saa valtiolta korvaukset.

Turvallisuustilanne ei ole muuttunut vastaanottokeskuksen tulon myötä niillä paikkakunnilla, joilla vastaanottokeskukset ovat toimineet jo pitkään. Esimerkiksi Helsingin Kalliossa pelättiin sekä turvattomuuden lisääntymistä että asuntojen hintojen laskua, kun vastaanottokeskus avattiin sinne. Poliisin ja asukasyhdistyksen edustajan mukaan kumpikaan huolista ei ole toteutunut.

Mitä tarkoittaa hätämajoitusyksiköiden määräaikaisuus? Millä todennäköisyydellä määräaikaisesta yksiköstä tuleekin pysyvä?

Hätämajoitusyksikkö toimii jo olemassa olevan vastaanottokeskuksen hallinnon alla, eli se ei ole itsenäinen vastaanottokeskus. Maahanmuuttovirasto on perustanut näitä yksiköitä muutaman kuukauden määräajaksi nyt siksi, että nopeasti kasvanut turvapaikanhakijoiden määrä on saatava nopeasti majoitetuksi jonnekin. Pysyvien keskusten tilat ovat ääriään myöten täynnä. Vuokrasopimukset on tehty määräajaksi. Jos niiden jatkamiselle tai vakinaistamiselle olisi tarvetta, asia tulisi uudelleen käsiteltäväksi muun muassa kuntaan. On hyvin vaikea sanoa varmaksi, miten tilanne tästä kehittyy. Jos Maahanmuuttovirasto saa perustettua tarpeeksi uusia pysyviä vastaanottokeskuksia syksyn aikana, ei hätämajoitusyksiköille ole enää tarvetta. Tiedotamme tästä heti, kun tietoa vain on.

Huom! Tiedote kuvaa elokuun 2015 tilannetta. Vastaanottokeskusten perustamiseen liittyvät käytännöt ovat osin muuttuneet eikä tiedote ei ole enää täysin paikkansapitävä.