Skip to Content

Turvapaikkapäätöksien laatu on yhä paremmalla tasolla

Julkaisuajankohta 11.5.2021 11.42

Turvapaikkapäätösten laintulkinta- ja menettelyvirheiden määrä on ollut alkuvuonna erittäin alhainen. Laintulkinta- ja menettelyvirheiden seuranta on yksi tärkeimmistä turvapaikkapäätösten laadun mittareista.

Hallinto-oikeudet ratkaisivat tämän vuoden tammi-maaliskuussa 537 turvapaikkapäätöksistä tehtyä valitusta, jotka koskivat suurimmaksi osaksi loppuvuonna 2019 ja alkuvuonna 2020 tehtyjä Maahanmuuttoviraston päätöksiä.

Laintulkinta- ja menettelyvirheiden osuus päätöksissä oli erittäin alhainen. Molempia oli yksi kappale (0,38 %). Korkein hallinto-oikeus ratkaisi 378 päätöstä, joissa ei todettu laintulkinta- tai menettelyvirheitä.

Jos päätös palautuu laintulkinta- tai menettelyvirheen takia viraston käsittelyyn, se tarkoittaa, että hallinto-oikeuden mukaan turvapaikkamenettely on ollut puutteellinen. Sisäministeriön asettama tavoite on, että laintulkinta- ja menettelyvirheiden osuus on alle 3 %.

- Yleisin syy sille, että hakijan päätös palautuu käsittelyyn, on se, että hakija esittää uuden selvityksen tai hänen tilanteensa on muuttunut Maahanmuuttoviraston päätöksen jälkeen. Tällöin on lain mukaan perusteltua tutkia hakijan tilanne uudestaan, kertoo oikeuspäällikkö Tirsa Forssell.

Tyypillisin tällainen syy on turvapaikanhakijan kristinuskoon kääntyminen tai siitä esitetty uusi selvitys.

Laadunvalvonta vahvistaa turvapaikanhakijan oikeusturvaa

Maahanmuuttovirastossa on kehitetty laillisuus- ja laadunvalvontaa monin tavoin viime vuosina. Turvapaikkapäätöksiä valvotaan esimerkiksi pistokokeilla ja tiettyihin erityisteemoihin keskittyvillä valvonnoilla. Erityistä huomiota kiinnitetään asioihin, joihin liittyy lainmuutoksia, uusia ohjeistuksia tai uutta linjaavaa oikeuskäytäntöä.

Sisäistä laillisuus- ja laadunvalvontaa tekee Maahanmuuttovirastossa oikeuspalvelut, joka toimii organisaatiossa erillään päätöksentekoyksiköistä. Laillisuus- ja laadunvalvonnan yhtenä tehtävänä on varmistaa myös turvapaikanhakijan oikeusturvaa.

- Viraston laillisuusvalvonnan asiantuntijat kehittävät laadunvalvonnan metodeja, joiden perusteella päätöksenteon laatua seurataan. Tavoite on havaita poikkeamat, prosesseihin liittyvät mahdolliset ongelmat sekä puuttua niihin ohjeistuksella ja koulutuksella, Forssell kertoo.

YK:n pakolaisjärjestö tärkeä yhteistyökumppani

Maahanmuuttovirasto jatkaa yhteistyötä myös YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kanssa. Vuonna 2021 UNHCR tekee Maahanmuuttoviraston toimeksiannosta selvityksen lapsen edun huomioimisesta turvapaikkapäätöksissä. Raportti valmistuu vuonna 2022.

Lapsen etu on viranomaisen työssä keskeinen periaate kaikissa tilanteissa, joissa päätös vaikuttaa lapseen.

- Lapsen etu määrittyy jokaisen lapsen kohdalla tilanne- ja tapauskohtaisesti. Sen takia arviointiin liittyy aina myös tulkintaa. UNHCR arvioi, miten lapsen etu on huomioitu turvapaikkapäätöksissä ensisijaisena päätökseen vaikuttavana tekijänä, Forssell kertoo.

Toisena erityisteemana seurataan ihmiskauppa-asioihin liittyviä päätöksiä. Tarkoituksena on kehittää tulosten perusteella ihmiskauppaan liittyviä päätöksentekoprosesseja.

FAKTA: Hallinto-oikeus käsittelee turvapaikkapäätöksistä tehdyt valitukset

  • Maahanmuuttovirasto on turvapaikka-asioissa ensimmäinen päätöksentekoaste. Jos hakija saa kielteisen päätöksen, hänellä on oikeus hakea muutosta päätökseen hallinto-oikeudesta. Suurin osa kielteisen päätöksen saaneista valittaa päätöksestä.
  • Hallinto-oikeus toimii ja ratkaisee valituksenalaisen asian itsenäisesti. Jos hakijan tilanne muuttuu valitusvaiheessa, hallinto-oikeus palauttaa asian Maahanmuuttovirastoon uudelleen käsiteltäväksi.
  • Hallinto-oikeus voi hylätä valituksen tai kumota Maahanmuuttoviraston päätöksen. Jos oikeus kumoaa päätöksen, se lähettää asian virastolle uudelleen käsiteltäväksi.
  • Jos hallinto-oikeus hylkää valituksen, hakija voi jatkaa muutoksenhakua korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO), jos KHO myöntää valitusluvan. Myös Maahanmuuttovirasto voi hakea valituslupaa, jos se on tärkeää lain soveltamisen kannalta tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi.
  • Hallintotuomioistuinten oikeuskäytäntö ja korkeimman hallinto-oikeuden linjaukset ovat Maahanmuuttovirastoa sitovia.

Lisätietoa medialle

Oikeuspäällikkö Tirsa Forssell, p. 0295 433 037, sähköposti: etunimi.sukunimi@migri.fi

Lehdistötiedote