EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimus (pakti)
Suomi alkaa soveltaa Euroopan unionin uutta muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta (ns. paktia) kesäkuussa 2026. Tältä sivulta löydät kootusti tietoa tulevista muutoksista ja tärkeimmät linkit paktiin liittyvien viranomaisten sivustoille.
Seuraavista linkeistä pääset suoraan sivun eri osioihin:
Uudistuva lainsäädäntö
Sisäministeriö vastaa paktin kansallisesta täytäntöönpanoa koskevasta lainsäädäntöhankkeesta. Nämä lakimuutokset puolestaan vaikuttavat toteutuessaan Maahanmuuttoviraston toimintaan.
- EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmä - Sisäministeriö
- EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen kansallista täytäntöönpanoa koskeva lainsäädäntöhanke - Sisäministeriö
Paktia koskeva hallituksen esitys eteni eduskuntaan 16.4.2026. Tutustu hallituksen esitykseen:
- Hallituksen esitys: Hallituksen esitys SM/2026/20 - Valtioneuvosto
- Sisäministeriön tiedote: EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta koskeva hallituksen esitys eduskuntaan - Sisäministeriö
Euroopan unionin neuvosto
Euroopan unionin neuvosto hyväksyi muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen toukokuussa 2024.
- EU:n muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikka - Consilium
- Neuvosto hyväksyi EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen - Consilium
Tilaa uutiskirjeitä
Julkaisemme yhteistyökumppaneillemme suunnattuja uutiskirjeitä usean kerran vuodessa. Kerromme paktista etenkin Maahanmuuttoneuvonnan uutiskirjeessä, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Tilaa Maahanmuuttoneuvonnan uutiskirje
Jos toimit ilman huoltajaa olevan lapsen edustajana tai jos olet kiinnostunut edustajana toimimisesta, voit tutustua Edustajien uutiskirjeeseen. Uutiskirjeessä kerromme ajankohtaisia asioita Maahanmuuttoviraston ja vastaanottokeskusten toimintakentiltä.
Kysymyksiä ja vastauksia
Pakti koostuu kymmenestä säädöksestä, jotka uudistavat EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän. Suuri osa säädöksistä on asetuksia, jotka ovat jäsenvaltioissa suoraan sovellettavia. Kuitenkin osa säädöksistä, kuten esimerkiksi vastaanottodirektiivi, vaatii kansallisia lakimuutoksia.
Tälle sivulle kootut vastaukset perustuvat asetuksiin ja hallituksen esitykseen paktin täytäntöönpanoon liittyvistä kansallisista lakimuutoksista. Hallituksen esitys on nyt eduskunnan käsittelyssä, joten muutokset ovat mahdollisia.
Pakti on EU:n uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus. Sen avulla EU tehostaa ulkorajojensa valvontaa sekä turvapaikka- ja palauttamismenettelyjä. Samalla huolehditaan turvapaikanhakijoiden oikeuksista. Sopimuksella luodaan myös yhteisvastuujärjestelmä, jossa mitään jäsenvaltiota ei jätetä yksin muuttoliikepaineen alle.
Kyllä. Aikaisemmin turvapaikkahakemus jätettiin Poliisille tai rajaviranomaisille. Kesäkuusta alkaen turvapaikanhaku jakautuu kolmeen eri vaiheeseen.
Turvapaikan hakemisen vaiheet:
1. Hakemuksen tekeminen:
- Hakija ilmaisee poliisille, rajaviranomaiselle, Maahanmuuttovirastolle tai Maahanmuuttoviraston vastaanottokeskukselle, palvelupisteelle tai säilöönottoyksikölle haluavansa hakea kansainvälistä suojelua.
- Viranomainen kirjaa hakijan perustiedot ja havainnot mahdollisista erityistarpeista ja hakija ohjataan vastaanottokeskukseen.
2. Hakemuksen rekisteröinti:
- Poliisi tai rajaviranomainen rekisteröi hakemuksen. Hakijan pitää käydä rekisteröimässä hakemus viiden päivän kuluessa hakemuksen tekemisestä.
- Rekisteröinnissä selvitetään hakijan henkilöllisyyttä, maahantuloa ja oleskelua jäsenmaiden alueella. Hakijalta otetaan biometriset tunnisteet.
- Hakija saa ohjeita ja tietoa velvoitteistaan. Hakijan pitää vahvistaa allekirjoituksella, että hän on saanut tiedot. Hänen täytyy lukea ohjeet huolellisesti, sillä hän tarvitsee ohjeita eri vaiheissa hakemuksensa käsittelyä.
3. Hakemuksen jättäminen:
- Hakemuksen rekisteröinnin jälkeen hakijalla on 21 päivää aikaa jättää hakemus Maahanmuuttovirastolle. Jos hakija on rajamenettelyssä, määräaika on viisi päivää. Hakija saa Maahanmuuttovirastolta kutsun hakemuksen jättämistä koskevaan tilaisuuteen.
- Hakija tuo mukanaan saatavillaan olevat asiakirjat hakemuksensa perustelemiseksi. Lisäksi hakijalta kerätään mahdollisesti puuttuvat biometriset tunnisteet.
Uudelleenlaaditun vastaanottodirektiivin tavoitteena on vastaanotto-olosuhteiden entistä kattavampi yhdenmukaistaminen EU:ssa sekä hakijoiden omatoimisuuden lisääminen. Vastaanottodirektiivin edellyttämät muutokset toteutetaan uudistamalla kansallista lainsäädäntöä. Seuraavat tiedot perustuvat eduskuntakäsittelyssä olevaan hallituksen esitykseen vastaanottolaista. Laki voi vielä muuttua ennen lopullista voimaantuloa.
Merkittäviä muutoksia:
- Vastaanottopalveluja saavalla on jatkossa velvollisuus tunnistautua vastaanottokeskuksessa säännöllisesti ja ylläpitää yhteystietojaan.
- Työ- ja opintotoiminnasta luovutaan, mutta jokaisen täysi-ikäisen vastaanottopalveluiden asiakkaan on jatkossa pakko suorittaa suomalaisen yhteiskunnan kurssi.
- Maahanmuuttovirasto antaa vastaanottokeskuksille yleisen järjestyssäännön. Asiakas vahvistaa, että hän on vastaanottanut järjestyssäännön.
- Jos asiakas rikkoo toistuvasti ja vakavasti järjestyssääntöä, hänen vastaanottorahaansa voidaan alentaa tai vakavammissa tapauksissa hänen vastaanottopalvelunsa voidaan peruuttaa.
- Oleskeluluvan saaneelle annetaan vastaanottopalveluja kuntaan siirtymisen järjestymisen ajaksi, kuitenkin enintään kolme kuukautta siitä, kun oikeus hakea kotikuntaa on syntynyt.
- Ilman huoltajaa oleville alaikäisille vastaanottopalveluja annetaan kuntaan siirtymiseen asti.
- Oleskeluluvan saaneiden vastaanottopalveluiden keston rajaaminen on ehdotettu tulevan sovellettavaksi 1.9.2026 alkaen.
Osa vastaanottolain muutoksista vaikuttaa myös niihin tilapäistä suojelua hakeviin ja saaviin asiakkaisiin, jotka saavat vastaanottopalveluita. Lakimuutokset ovat vielä eduskunnan käsittelyssä, vastaukset perustuvat hallituksen esitykseen.
Säännöllinen tunnistautuminen
Hallituksen esityksen mukaan vastaanottopalveluiden asiakkaiden pitää tunnistautua säännöllisesti vastaanottokeskuksessa. Tilapäisen suojelun asiakkaiden pitää tunnistautua kerran kuukaudessa. Velvoite ei koske alle 18-vuotiaita eikä työssäkäyviä asiakkaita.
Vastaanottopalveluiden päättyminen
Tilapäistä suojelua hakevat ja saavat asiakkaat ovat oikeutettuja vastaanottopalveluihin siitä lähtien, kun he hakevat tilapäistä suojelua. Tilapäistä suojelua hakevalla on oikeus hakea kotikuntaa viimeistään silloin, kun he ovat asuneet vuoden Suomessa. Kotikunnan hakeminen ja siirtyminen vastaanottopalveluista kunnan ja hyvinvointialueen palveluiden asiakkaaksi on tähän asti ollut vapaaehtoista. Lue kotikunnasta: Kotikunta | Maahanmuuttovirasto
Jatkossa tilapäistä suojelua saava asiakas saa vastaanottopalveluja enintään kolme kuukautta siitä, kun hän voi hakea kotikuntaa. Vastaanottopalveluiden keston rajaaminen on ehdotettu tulevan sovellettavaksi 1.9.2026 alkaen.
Vastaanottopalvelut voidaan myös tietyin ehdoin peruuttaa tilapäisen suojelun asiakkaalta, jolla ei ole oikeutta jäädä Suomen alueelle tai joka jatkaa järjestyssääntöjen rikkomista.
Turvapaikanhakija saa tehdä ansiotyötä vain, jos hänen työnteko-oikeutensa on voimassa. Työnteko-oikeus alkaa 3 tai 6 kuukautta sen jälkeen, kun poliisi tai rajaviranomainen on rekisteröinyt kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen. Työnteko-oikeus alkaa 3 kuukauden kuluttua, jos hakija on esittänyt voimassa olevan ja aidoksi todetun passin tai muun matkustusasiakirjan viranomaiselle.
Turvapaikanhakijan työnteko-oikeus on rajoittamaton, eli turvapaikanhakija voi työskennellä millä tahansa alalla.
Huomioitavia muutoksia:
- Työnteko-oikeutta ei ole, jos hakija on saanut päätöksen siirtyä toiseen Euroopan unionin maahan.
- Jos hakemus ohjautuu nopeutettuun menettelyyn, oikeus työskennellä riippuu siitä, millä perusteella hakemus on ohjautunut kyseiseen menettelyyn.
- Jos hakija tekee myöhemmän hakemuksen, työnteko-oikeus alkaa 3 tai 6 kuukautta sen jälkeen, kun poliisi tai rajaviranomainen on rekisteröinyt myöhemmän hakemuksen.
Työnteko-oikeus voi päättyä:
- Jos hakija saa kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa
- Jos hakija saa kielteisen päätöksen, työnteko-oikeus jatkuu valitusajan ajan. Valitusaika on normaalimenettelyssä 30 päivää siitä päivästä, kun hakija on saanut Maahanmuuttoviraston päätöksen tiedoksi
- Jos hakija valittaa Maahanmuuttoviraston päätöksestä hallinto-oikeuteen, työnteko-oikeus jatkuu siihen asti, kunnes hän saa hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksi.
- Jos hakijalla on voimassa oleva työnteko-oikeus ja hakemus ohjataan nopeutettuun menettelyyn, työnteko-oikeus perutaan.
Tilapäistä suojelua hakeneiden ja saaneiden oikeus työskennellä pysyy ennallaan: Työnteko ja opiskelu | Maahanmuuttovirasto
