Hyppää sisältöön

Arvio tulevaisuuden hakemusmääristä

Tältä sivulta löydät seuraavat tulevaisuusarviot:

Maahanmuuttoviraston ennakointiverkosto on kolme kertaa vuodessa kokoontuva asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on muodostaa määrällisiä ja laadullisia arvioita Suomeen kohdistuvasta muuttoliikkeestä ja pakolaisuudesta. Arviot on muodostettu yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, ja toiminnan koordinoimisesta vastaa Maahanmuuttovirasto.

Maahanmuuttovirasto on päivittänyt arvionsa vuosien 2026 ja 2027 hakemusmääristä kesäkuussa 2026.

Arviot päivitetään kolme kertaa vuodessa Maahanmuuttoviraston verkkosivuille. Sivu on päivitetty viimeksi 29.6.2026.

Tilapäisen suojelun tarve jatkuu

Tilapäisen suojelun hakemuksia jätettiin tammi–toukokuussa 2026 yhteensä 3 215, mikä on 3 % vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Hakemusmäärä on pysynyt tasaisena kuluvan vuoden aikana. Tilapäistä suojelua koskevien hakemusten määrän odotetaan kasvavan kesän aikana, kun Suomeen saapuu ukrainalaisia kausityöntekijöitä.

Maahanmuuttoviraston arvion mukaan sekä vuonna 2026 että 2027 Suomeen saapuu 8 000–10 000 tilapäisen suojelun hakijaa.

Ukrainasta Suomeen saapuvien hakijoiden määrään vaikuttavat muun muassa:

  • sodan kesto ja laajuus
  • Ukrainan humanitaarisen tilanteen kehittyminen
  • vastaanottokapasiteetin kuormittuminen erityisesti Ukrainan naapurimaissa ja Baltiassa
  • kansalliset muutokset sosiaaliturvaan tai tilapäisen suojelun ehtoihin ukrainalaisten keskeisissä vastaanottomaissa.

Ukrainan tilanteen ja samalla Suomeen saapuvien tilapäisen suojelun hakijoiden määrän arviointiin liittyy paljon epävarmuustekijöitä. On todennäköistä, että sotatilanteen jatkuessa muuttumattomana myös ukrainalaisten muuttoliike EU-alueelle jatkuu.

Tilapäinen suojelu on voimassa maaliskuuhun 2027 asti.

Turvapaikkahakemusten määrän arvioidaan pysyvän maltillisena

Maahanmuuttoviraston tulevaisuusarvioiden ulkopuolelle on jätetty Suomeen kohdistuvat muuttoliikkeiden välineellistämiseen liittyvät operaatiot sekä niiden vaikutusten arviointi. Välineellistämisoperaatioihin varautuminen on osa sisäasianhallinnon valmius- ja varautumistoimintaa.

Työntötekijät EU:n lähialueilla jatkuvat korkeina muun muassa konflikteista, lähtömaiden yhteiskunnallisesta epävakaudesta ja taloudellisesta näköalattomuudesta johtuen. Samaan aikaan joidenkin lähtömaiden tilanteet ovat myös kohentuneet ja EU-alueelle pääsy on jatkunut rajoitettuna, mistä johtuen EU-alueella jätettyjen turvapaikkahakemusten määrä on jatkunut laskevana. Tammi–maaliskuussa EU+-alueella (sis. EU-jäsenmaat, Norja ja Sveitsi) jätettiin hieman alle 180 000 turvapaikkahakemusta, mikä on noin 17 % vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana.

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa turvapaikkahakemusten määrät ovat olleet EU:n yleisen kehityksen mukaisesti laskussa. Suomessa jätettiin tammi–toukokuussa yhteensä 717 ensimmäistä turvapaikkahakemusta, mikä on 7 % vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana.

Maahanmuuttoviraston arvion mukaan vuosina 2026 ja 2027 ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia jätetään 1 500–2 500 kappaletta vuosittain. Kuluvan ja ensi vuoden osalta ei ole näköpiirissä tekijöitä, joiden perusteella hakemusmäärän voisi odottaa kasvavan merkittävästi suhteessa nykytasoon. Turvapaikanhakijoiden määrän lasku ja maahanmuuttopolitiikan kiristyminen EU-alueella yhdistettynä Schengen-alueella voimassa oleviin, useamman valtion maarajojen sisärajatarkastuksiin todennäköisesti pitävät Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrän maltillisena.

Turvapaikkahakemusten määrän arviointiin liittyy epävarmuuksia. Esimerkiksi äkilliset muutokset keskeisten lähtö- ja kauttakulkumaiden tilanteissa voivat saada aikaan Suomeen asti ulottuvia yllättäviä heijastevaikutuksia.

Suomeen hakevien opiskelijoiden määrän ei odoteta kasvavan lähivuosina

Opiskelijoiden ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia jätettiin tammi–toukokuussa 2026 yhteensä 3 534, mikä on 25 % vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Hakemusmäärän viime vuosien kasvun pysähtymisen taustalla ovat todennäköisesti korkeakoulujen yhteishaussa vuoden 2025 alussa käyttöön otettu 100 euron hakemusmaksu, syksyllä 2026 voimaan tulevat täyskatteelliset lukukausimaksut sekä Suomen haastava työmarkkinatilanne. Oleskeluluvan hakijoissa korostuivat tammi–toukokuussa edellisvuosien tapaan Aasian maat.

Maahanmuuttovirasto on laskenut arviota opiskeluperusteisten oleskelulupahakemusten määrästä. Arvion mukaan kuluvana vuonna jätetään yhteensä 11 000–12 000 hakemusta. Myös ensi vuoden hakemusmäärän odotetaan asettuvan samalle tasolle.

Opiskelijoiden ensimmäisten oleskelulupahakemusten määrän kehitykseen vaikuttavat muun muassa:

  • kansainvälisten tutkinto-ohjelmien aloituspaikkojen määrä
  • keskeisten lähtömaiden poliittinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen tilanne
  • Suomen työmarkkinatilanne sekä vetovoima opiskelu- ja asumismaana.

Työperusteisten oleskelulupahakemusten määrässä pientä kasvua talouden epävarmuuksista huolimatta

Ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupahakemuksia jätettiin tammi–toukokuussa 2026 yhteensä 6 156, mikä on 16 % enemmän kuin vuoden 2025 vastaavana ajankohtana. Hakemusmäärä kääntyi pieneen kasvuun useamman vuoden laskun jälkeen. Kuluvan vuoden kasvanutta hakemusmäärää selittää osaltaan meneillään olevat teollisuushankkeet (mm. laiva- ja telakkateollisuus, datakeskukset), joihin on rekrytoitu ulkomaista työvoimaa.

Maahanmuuttoviraston arvion mukaan ensimmäisten työperusteisten oleskelulupahakemusten määrä tulee nousemaan vuonna 2026 hieman viime vuotta korkeammaksi. Vuonna 2025 hakemuksia jätettiin yhteensä noin 11 000. Vuoden 2027 osalta hakemusmäärän maltillinen kasvu on mahdollista, jos Suomen talouskehitys on suotuisaa. Talouden epävarmuuden jatkuminen haastaa kuitenkin työperusteisen maahanmuuton ennakointia. Vuoden 2026 hakemusmääräksi arvioidaan 11 000–13 000 hakemusta ja vuoden 2027 12 000–14 000 hakemusta.

Oleskelulupahakemusten määrän kehitys riippuu ensisijaisesti talouden kehityksestä. Suhdannevaihteluista huolimatta Suomen väestön ikääntyminen ja osaajapula luovat tarpeen ulkomaiselle työvoimalle, minkä vuoksi työperusteisten oleskelulupahakemusten määrän odotetaan kääntyvän kasvuun, kun taloussuhdanne tasaantuu.

Ensimmäisten työperusteisten oleskelulupahakemusten määrään vaikuttavat muun muassa:

  • heikentynyt taloussuhdanne ja sen kesto
  • kansainvälisten rekrytointiverkostojen kehittyminen
  • kansalliset toimenpideohjelmat ja
  • työikäisen väestön määrän väheneminen ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma.