Hyppää sisältöön

Arvio tulevaisuuden hakemusmääristä

Tältä sivulta löydät seuraavat tulevaisuusarviot:

Maahanmuuttoviraston ennakointiverkosto on kolme kertaa vuodessa kokoontuva asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on muodostaa määrällisiä ja laadullisia arvioita Suomeen kohdistuvasta muuttoliikkeestä ja pakolaisuudesta. Arviot on muodostettu yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, ja ryhmän koordinoimisesta vastaa Maahanmuuttovirasto. Ennakointiverkoston toimintaa ohjaa eri viranomaisista koostuva poikkihallinnollinen ohjausryhmä. 

Ennakointiverkosto on päivittänyt arvionsa vuosien 2024 ja 2025 hakemusmääristä helmikuussa 2024.

Arviot päivitetään kolme kertaa vuodessa Maahanmuuttoviraston verkkosivuille. Sivu on päivitetty viimeksi 20.3.2024.

Tilapäisen suojelun tarve jatkuu yhä tulevina vuosina

Tilapäisen suojelun hakemusten määrä on ollut laskussa syksystä 2023 lähtien. Viikoittainen hakemusmäärä on alkuvuoden 2024 aikana ollut selvästi alle 200. Hakemuksia kuitenkin jätetään edelleen tasaisesti. Ennakointiverkoston päivitetyn arvion mukaan Suomeen saapuu 8 000 – 12 000 tilapäisen suojelun hakijaa vuonna 2024. Vuoden 2025 hakemusmääräksi arvioidaan 5 000 – 10 000.

Ukrainasta Suomeen saapuvien hakijoiden määrään vaikuttavat muun muassa:

  • sodan kesto ja laajuus
  • Ukrainan humanitaarisen tilanteen kehittyminen
  • vastaanottokapasiteetin kuormittuminen erityisesti Ukrainan naapurimaissa ja Baltiassa
  • kansalliset muutokset sosiaaliturvaan tai tilapäisen suojelun ehtoihin ukrainalaisten keskeisissä vastaanottomaissa
  • ukrainalaisten siirtyminen EU-maiden välillä.

Vuosien 2024–2025 hakemusmääräarvioihin liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä, koska Ukrainan sodan etenemistä ja siitä seuraavan pakolaisuuden kehittymistä on vaikea ennakoida. Euroopan unionin neuvoston päätöksellä tilapäinen suojelu on voimassa maaliskuuhun 2025 saakka.

Turvapaikkahakemusten määrässä odotettavissa maltillista kasvua

Maahanmuuttoviraston tulevaisuusarvioissa ei oteta kantaa turvapaikanhakijoiden määrän kehitykseen hybridivaikuttamisen tai muuttoliikkeiden välineellistämisen tuloksena. Tätä koskevat ennusteet eivät siis sisälly nyt muodostettuihin hakemusmääräarvioihin. Välineellistämisoperaatioihin varautuminen on osa sisäasianhallinnon valmius- ja varautumistoimintaa. 

Turvapaikkahakemusten määrä on ollut korkealla tasolla Euroopan unionin alueella vuodesta 2022 lähtien. Suuren hakemusmäärän taustalla ovat muun muassa keskeisten lähtömaiden pitkittyneet konfliktit ja kauttakulkumaiden sisäisen pakolaistilanteen kuormittuminen. Turvapaikkahakemusten määrän kasvu Euroopassa ei ole kuitenkaan näkynyt merkittävästi Suomessa.

Ensimmäisten turvapaikkahakemusten määrä on palannut pandemiaa edeltäneelle tasolle

Ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia jätettiin Suomessa vuonna 2023 yhteensä 4 559. Kaikista turvapaikanhakijoista noin 1 300 saapui Suomeen itärajan kautta heinä–joulukuun aikana. Tammi–helmikuussa 2024 ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia jätettiin yhteensä 514.

Venäjän kansalaisten jättämien turvapaikkahakemusten määrä pysynyt matalana

Venäjän kansalaisten jättämien turvapaikkahakemusten määrä nousi voimakkaasti Venäjän julistaman liikekannallepanon jälkeen syksyllä 2022. Syyskuun lopussa asetettujen maahantulo- ja viisumirajoitusten seurauksena turvapaikkahakemusten määrä laski kuitenkin nopeasti ja on pysynyt matalana. Venäjän kansalaisten turvapaikanhakua rajoittavat edelleen voimassa olevat maahantulon rajoitukset Suomen ja Venäjän rajalla, rajoitettu viisuminmyöntö sekä Venäjän rajaviranomaisten tarkastustoiminta.

Turvapaikkahakemuksia arvioidaan jätettävän keskimäärin 4 000 hakemusta vuodessa

Ennakointiverkoston arvion mukaan ensimmäisten turvapaikkahakemusten määrä tulee olemaan 3 500–4 500 hakemusta vuosittain vuosina 2024–2025.

Kasvun taustalla ovat erityisesti pitkittyneet konfliktit Suomen kannalta keskeisissä lähtömaissa ja kauttakulkumaiden kuten Turkin, Libanonin ja Libyan sisäisen pakolaistilanteen kuormittuminen. Hakemusmäärän kasvua kuitenkin rajoittavat Euroopan sisä- ja ulkorajavalvonta sekä Suomen maantieteellinen etäisyys keskeisistä maahantuloreiteistä. 

Kansainvälisen suojelun osalta hakemusmäärän nopeat ja yllättävät muutokset ovat mahdollisia. Arvio ei myöskään huomioi välineellistämisoperaatioiden myötä Suomessa jätettyjä turvapaikkahakemuksia.

Suomeen hakevien opiskelijoiden määrä jatkaa kasvuaan lähivuosina

Opiskelijoiden ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia jätettiin ennätysmäärä vuonna 2023, yhteensä 12 867 hakemusta. Ennakointiverkoston arvion mukaan opiskelun perusteella oleskelulupaa hakevien määrä tulee jatkossakin pysymään korkealla tasolla. Tammi–helmikuussa 2024 hakemuksia jätettiin yhteensä 884, mikä vastaa alkuvuoden 2023 hakemusmäärää.

Vuonna 2024 hakemusmäärän arvioidaan olevan 14 000 hakemusta ja vuonna 2025 15 000 hakemusta.

Opiskelijoiden oleskelulupahakemusten määrän voimakasta kasvua selittävät mm. opiskelija- ja tutkijalain muutos sekä kansainvälisten tutkinto-ohjelmien ja aloituspaikkojen määrän lisääntyminen korkeakouluissa. Tieto Suomesta leviää myös nopeasti sosiaalisessa mediassa maassa jo asuvien opiskelijoiden kautta, mikä lisää Suomen kiinnostavuutta opiskelumaana.

Opiskelijoiden ensimmäisten oleskelulupahakemusten määrän kehitykseen vaikuttavat muun muassa:

  • kansainvälisten tutkintojen aloituspaikkojen määrä
  • koulutusviennin ja erilaisten ei-tutkintoon johtavien opintokokonaisuuksien opiskelijamäärä
  • Suomen vetovoima opiskelu- ja asumismaana.

Heikko taloussuhdanne heijastuu työperusteisten oleskelulupahakemusten määrään

Ensimmäisten työperusteisten oleskelulupahakemusten kokonaismäärä jäi vuonna 2023 noin 19 % edellisvuoden ennätyksellisestä hakemusmäärästä. Hakemuksia jätettiin yhteensä 16 999. Vaikka hakemusmäärä laski selvästi suhteessa vuoteen 2022, oli se edelleen korkeampi kuin vuosina 2018–2021.

Tammi–helmikuussa 2024 ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupahakemuksia jätettiin yhteensä 2 733, mikä on vähemmän kuin vuoden 2023 vastaavana ajankohtana.

Vuonna 2024 hakemusmäärän arvioidaan olevan 19 000 hakemusta ja vuonna 2025 20 500 hakemusta. 

Oleskelulupahakemusten määrän kehitys riippuu ensisijaisesti talouden kehityksestä. Suhdannevaihteluista huolimatta väestön ikääntyminen ja osaajapula luovat tarpeen ulkomaiselle työvoimalle, minkä vuoksi työperusteisten oleskelulupahakemusten määrän arvioidaan kasvavan lähivuosina maltillisesti.

Ensimmäisten työperusteisten oleskelulupahakemusten määrään vaikuttavat muun muassa: 

  • heikentynyt taloussuhdanne ja sen kesto
  • kansainvälisten rekrytointiverkostojen kehittyminen 
  • kansalliset toimenpideohjelmat ja 
  • työikäisen väestön määrän väheneminen ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma.