Hyppää sisältöön

Arvio tulevaisuuden hakemusmääristä

Tältä sivulta löydät seuraavat tulevaisuusarviot:

Maahanmuuttoviraston ennakointiverkosto on kolme kertaa vuodessa kokoontuva asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on muodostaa määrällisiä ja laadullisia arvioita Suomeen kohdistuvasta muuttoliikkeestä ja pakolaisuudesta. Arviot on muodostettu yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, ja ryhmän koordinoimisesta vastaa Maahanmuuttovirasto. Ennakointiverkoston toimintaa ohjaa eri viranomaisista koostuva poikkihallinnollinen ohjausryhmä.

Maahanmuuttovirasto on päivittänyt arvionsa vuosien 2025 ja 2026 hakemusmääristä lokakuussa 2025.

Arviot päivitetään kolme kertaa vuodessa Maahanmuuttoviraston verkkosivuille. Sivu on päivitetty viimeksi 24.11.2025.

Tilapäisen suojelun tarve jatkuu 

Tilapäisen suojelun hakemuksia jätettiin tammi-lokakuussa 2025 yhteensä 9 937, mikä on 10 % vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Hakemusmäärä pysyi tasaisena vuoden ensimmäisten kuukausien aikana ja nousi kesällä Suomeen kausitöihin saapuvien ukrainalaisten myötä. Elokuun lopussa Ukrainassa voimaan tulleen hallituksen päätöksen mukaan 18–22-vuotiaat miehet saavat poistua ja palata maahan vapaasti sotatilasta huolimatta. Myös Suomessa nuorten miesten tilapäisen suojelun hakemusmäärä on ollut nousussa syksyn aikana. 

Maahanmuuttoviraston arvion mukaan vuosina 2025 ja 2026 Suomeen saapuu 8 000–12 000 tilapäisen suojelun hakijaa.

Ukrainasta Suomeen saapuvien hakijoiden määrään vaikuttavat muun muassa:

  • sodan kesto ja laajuus
  • Ukrainan humanitaarisen tilanteen kehittyminen
  • vastaanottokapasiteetin kuormittuminen erityisesti Ukrainan naapurimaissa ja Baltiassa
  • kansalliset muutokset sosiaaliturvaan tai tilapäisen suojelun ehtoihin ukrainalaisten keskeisissä vastaanottomaissa.

Ukrainan tilanteen ja samalla Suomeen saapuvien tilapäisen suojelun hakijoiden määrän arviointiin liittyy paljon epävarmuustekijöitä. On todennäköistä, että sotatilanteen jatkuessa muuttumattomana myös ukrainalaisten muuttoliike EU-alueelle jatkuu.

Tilapäinen suojelu on voimassa maaliskuuhun 2027 asti.

Turvapaikkahakemusten määrän arvioidaan pysyvän maltillisena 

Maahanmuuttoviraston tulevaisuusarvioiden ulkopuolelle on jätetty Suomeen kohdistuvat muuttoliikkeiden välineellistämiseen liittyvät operaatiot sekä niiden vaikutusten arviointi. Välineellistämisoperaatioihin varautuminen on osa sisäasianhallinnon valmius- ja varautumistoimintaa. 

Turvapaikanhaku EU-alueella on jatkunut kuluvana vuonna viime vuotta vähäisempänä. Turvapaikkahakemusten määrän lasku johtuu muutoksista joidenkin hakijakansalaisuuksien työntötekijöissä (erit. Syyria) ja EU-alueelle pääsyn vaikeutumisessa (esim. Länsi-Afrikan reitillä Kanariansaarille). Laskusta huolimatta EU+-alueella jätettiin tammi-kesäkuussa yhteensä 399 000 turvapaikkahakemusta. Työntötekijät EU:n lähialueilla jatkuvat korkeina muun muassa konflikteista, lähtömaiden yhteiskunnallisesta epävakaudesta ja taloudellisesta näköalattomuudesta johtuen.

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa turvapaikkahakemusten määrät ovat olleet EU:n yleisen kehityksen mukaisesti laskussa. Suomessa jätettiin tammi-lokakuussa 2025 yhteensä 1 709 ensimmäistä turvapaikkahakemusta, mikä on 15 % vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. 

Maahanmuuttoviraston arvion mukaan vuonna 2025 ja vuonna 2026 ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia jätetään 1 500–2 500 kappaletta vuosittain. Arvioita ei muutettu aikaisemmin arvioidusta. Kuluvan ja ensi vuoden osalta ei ole näköpiirissä tekijöitä, joiden perusteella hakemusmäärän voisi odottaa kasvavan suhteessa nykytasoon. EU-alueen viime vuotta rauhallisempi turvapaikanhakijatilanne ja Schengen-alueen sisärajatarkastukset todennäköisesti pitävät Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrän maltillisena.  

Turvapaikkahakemusten määrän arviointiin liittyy kuitenkin epävarmuuksia. Esimerkiksi äkilliset muutokset keskeisten lähtö- ja kauttakulkumaiden tilanteissa voivat saada aikaan Suomeen asti ulottuvia yllättäviä heijastevaikutuksia.

Suomeen hakevien opiskelijoiden määrän ei odoteta kasvavan lähivuosina

Opiskelijoiden ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia jätettiin tammi-lokakuussa 2025 yhteensä 11 839, mikä on 5 % vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Hakemusmäärän viime vuosien kasvun pysähtymisen taustalla on todennäköisesti korkeakoulujen yhteishaussa vuoden 2025 alussa käyttöön otettu 100 euron hakemusmaksu, mikä on karsinut Suomesta korkeakoulupaikkaa hakevien EU/ETA-maiden ulkopuolisten kansalaisten määrää. Oleskeluluvan hakijoissa korostuivat tammi-lokakuussa edellisvuosien tapaan Etelä-Aasian maat.

Maahanmuuttoviraston arvion mukaan opiskelun perusteella oleskelulupaa hakevien määrä tulee pysymään korkealla tasolla, vaikka hakemusmäärän ei odoteta kasvavan lähivuosina. Täyskatteellisten lukukausimaksujen käyttöönoton korkeakouluissa ja toisella asteella arvioidaan hillitsevän kansainvälisten opiskelijoiden määrää ainakin lyhyellä aikavälillä. Vuoden 2025 hakemusmääräksi arvioidaan 13 000–14 000 ja vuoden 2026 noin 13 000.

Opiskelijoiden oleskelulupahakemusten määrän voimakasta kasvua viime vuosina selittävät muun muassa keväällä 2022 voimaan astuneet opiskelija- ja tutkijalakia koskevat lainsäädäntömuutokset (esim. oleskeluluvan myöntäminen koko tutkinnon ajalle, A-lupa korkeakouluopiskelijoille, enimmäistyöajan nosto). Lisäksi Suomeen hakeudutaan tällä hetkellä opiskelemaan erityisesti lähtömaista, joissa taloudelliset työntötekijät (esim. elintaso, talouskehitys, työllistymismahdollisuudet) ylläpitävät maastamuuttoa. Suomeen saapuvien kansainvälisten opiskelijoiden määrä riippuu kuitenkin ensisijaisesti kansainvälisten ja ei-kansalliskielisten tutkinto-ohjelmien aloituspaikkojen määrästä sekä paikkojen täyttöasteen kehityksestä. 

Opiskelijoiden ensimmäisten oleskelulupahakemusten määrän kehitykseen vaikuttavat muun muassa:

  • kansainvälisten tutkinto-ohjelmien aloituspaikkojen määrä
  • keskeisten lähtömaiden poliittinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen tilanne
  • Suomen vetovoima opiskelu- ja asumismaana.

Haastava talous- ja työllisyystilanne heijastuu työperusteisten oleskelulupahakemusten määrään

Ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupahakemuksia jätettiin tammi-lokakuussa 2025 yhteensä 9 593, mikä on noin 29 % vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Kuluvan vuoden kokonaishakemusmäärä on suunnilleen vuoden 2018 tasolla. Hakemusmäärän laskua selittää Suomen viime vuosien hidas talouskasvu, kasvanut työttömyys ja maailmantalouden kehityksen epävarmuus.

Maahanmuuttoviraston arvion mukaan ensimmäisten työperusteisten oleskelulupahakemusten määrä tulee pysyttelemään nykyisellä tasollaan vielä ensi vuonna. Vuoden 2025 hakemusmääräksi arvioidaan 11 000 hakemusta ja vuoden 2026 noin 11 000–13 000. 

Työperäisen maahanmuuton kehityksen ennakointiin liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Oleskelulupahakemusten määrän kehitys riippuu ensisijaisesti talouden kehityksestä. Suhdannevaihteluista huolimatta Suomen väestön ikääntyminen ja osaajapula luovat tarpeen ulkomaiselle työvoimalle, minkä vuoksi työperusteisten oleskelulupahakemusten määrän odotetaan kääntyvän kasvuun, kun taloussuhdanne tasaantuu.

Ensimmäisten työperusteisten oleskelulupahakemusten määrään vaikuttavat muun muassa: 

  • heikentynyt taloussuhdanne ja sen kesto
  • kansainvälisten rekrytointiverkostojen kehittyminen 
  • kansalliset toimenpideohjelmat ja 
  • työikäisen väestön määrän väheneminen ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma.