Hyppää sisältöön

Arvio tulevaisuuden hakemusmääristä

Tältä sivulta löydät seuraavat tulevaisuusarviot:

Maahanmuuttoviraston ennakointiverkosto on kolme kertaa vuodessa kokoontuva asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on muodostaa määrällisiä ja laadullisia arvioita Suomeen kohdistuvasta muuttoliikkeestä ja pakolaisuudesta. Arviot on muodostettu yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, ja toiminnan koordinoimisesta vastaa Maahanmuuttovirasto. 

Maahanmuuttovirasto on päivittänyt arvionsa vuosien 2026 ja 2027 hakemusmääristä helmikuussa 2026. 

Arviot päivitetään kolme kertaa vuodessa Maahanmuuttoviraston verkkosivuille. Sivu on päivitetty viimeksi 19.3.2026.

Tilapäisen suojelun tarve jatkuu 

Tilapäisen suojelun hakemuksia jätettiin vuonna 2025 yhteensä 12 018, mikä on 5 % vähemmän kuin vuonna 2024. Hakemusmäärä pysyi tasaisena vuoden ensimmäisten kuukausien aikana ja nousi kesällä Suomeen kausitöihin saapuvien ukrainalaisten myötä. Syksyllä taas hakemusmäärää kasvattivat nuorten miesten jättämät tilapäisen suojelun hakemukset. Ilmiö oli seurausta Ukrainan hallituksen päätöksestä, jonka mukaan 18–22-vuotiaat miehet saavat vapaasti poistua ja palata Ukrainaan sotatilasta huolimatta.

Maahanmuuttoviraston arvion mukaan vuosina 2026 ja 2027 Suomeen saapuu 8 000–10 000 tilapäisen suojelun hakijaa. 

Ukrainasta Suomeen saapuvien hakijoiden määrään vaikuttavat muun muassa:

  • sodan kesto ja laajuus
  • Ukrainan humanitaarisen tilanteen kehittyminen
  • vastaanottokapasiteetin kuormittuminen erityisesti Ukrainan naapurimaissa ja Baltiassa
  • kansalliset muutokset sosiaaliturvaan tai tilapäisen suojelun ehtoihin ukrainalaisten keskeisissä vastaanottomaissa.

Ukrainan tilanteen ja samalla Suomeen saapuvien tilapäisen suojelun hakijoiden määrän arviointiin liittyy paljon epävarmuustekijöitä. On todennäköistä, että sotatilanteen jatkuessa muuttumattomana myös ukrainalaisten muuttoliike EU-alueelle jatkuu.

Tilapäinen suojelu on voimassa maaliskuuhun 2027 asti.

Turvapaikkahakemusten määrän arvioidaan pysyvän maltillisena 

Maahanmuuttoviraston tulevaisuusarvioiden ulkopuolelle on jätetty Suomeen kohdistuvat muuttoliikkeiden välineellistämiseen liittyvät operaatiot sekä niiden vaikutusten arviointi. Välineellistämisoperaatioihin varautuminen on osa sisäasianhallinnon valmius- ja varautumistoimintaa. 

EU-alueella turvapaikanhakijoiden määrä on pysynyt laskusuuntaisena, kun turvapaikkahakemuksia jätettiin vuonna 2025 noin viidennes vähemmän kuin vuonna 2024. Lasku johtui erityisesti työntötekijöissä tapahtuneista muutoksista, mutta myös esimerkiksi EU-alueelle pääsyn vaikeutumisesta. Tästä huolimatta EU-alueella jätettiin yhä enemmän turvapaikkahakemuksia kuin ennen koronapandemiaa.
Työntötekijät EU:n lähialueilla jatkuvat korkeina muun muassa konflikteista, lähtömaiden yhteiskunnallisesta epävakaudesta ja taloudellisesta näköalattomuudesta johtuen.

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa turvapaikkahakemusten määrät ovat olleet EU:n yleisen kehityksen mukaisesti laskussa. Suomessa jätettiin vuonna 2025 yhteensä 2 047 ensimmäistä turvapaikkahakemusta, mikä on 15 % vähemmän kuin vuonna 2024.

Maahanmuuttoviraston arvion mukaan vuosina 2026 ja 2027 ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia jätetään 1 500–2 500 kappaletta vuosittain. Kuluvan ja ensi vuoden osalta ei ole näköpiirissä tekijöitä, joiden perusteella hakemusmäärän voisi odottaa kasvavan suhteessa nykytasoon. Turvapaikanhakijoiden määrän lasku ja maahanmuuttopolitiikan kiristyminen EU-alueella yhdistettynä Schengen-alueella voimassa oleviin, useamman valtion maarajojen sisärajatarkastuksiin todennäköisesti pitävät Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrän maltillisena.

Turvapaikkahakemusten määrän arviointiin liittyy epävarmuuksia. Esimerkiksi äkilliset muutokset keskeisten lähtö- ja kauttakulkumaiden tilanteissa voivat saada aikaan Suomeen asti ulottuvia yllättäviä heijastevaikutuksia.

Suomeen hakevien opiskelijoiden määrän ei odoteta kasvavan lähivuosina

Opiskelijoiden ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia jätettiin vuonna 2025 yhteensä 13 565, mikä on 4 % vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Hakemusmäärän viime vuosien kasvun pysähtymisen taustalla on todennäköisesti korkeakoulujen yhteishaussa vuoden 2025 alussa käyttöön otettu 100 euron hakemusmaksu, mikä on karsinut Suomesta korkeakoulupaikkaa hakevien EU/ETA-maiden ulkopuolisten kansalaisten määrää. Oleskeluluvan hakijoissa korostuivat vuonna 2025 edellisvuosien tapaan Etelä-Aasian maat.

Maahanmuuttoviraston arvion mukaan opiskelun perusteella oleskelulupaa hakevien määrä tulee pysymään korkealla tasolla, vaikka hakemusmäärän ei odoteta kasvavan lähivuosina. Täyskatteellisten lukukausimaksujen käyttöönoton korkeakouluissa ja toisella asteella arvioidaan hillitsevän kansainvälisten opiskelijoiden määrää ainakin lyhyellä aikavälillä. Hakemusmäärän arvioidaan nousevan enintään 13 000 hakemukseen vuonna 2026. Myös vuoden 2027 hakemusmääräksi arvioidaan 13 000.

Opiskelijoiden oleskelulupahakemusten määrän voimakasta kasvua viime vuosina selittävät muun muassa keväällä 2022 voimaan astuneet opiskelija- ja tutkijalakia koskevat lainsäädäntömuutokset (esim. oleskeluluvan myöntäminen koko tutkinnon ajalle, A-lupa korkeakouluopiskelijoille, enimmäistyöajan nosto). Lisäksi Suomeen hakeudutaan tällä hetkellä opiskelemaan erityisesti lähtömaista, joissa taloudelliset työntötekijät (esim. elintaso, talouskehitys, työllistymismahdollisuudet) ylläpitävät maastamuuttoa. Suomeen saapuvien kansainvälisten opiskelijoiden määrä riippuu kuitenkin ensisijaisesti kansainvälisten ja ei-kansalliskielisten tutkinto-ohjelmien aloituspaikkojen määrästä sekä paikkojen täyttöasteen kehityksestä. 

Opiskelijoiden ensimmäisten oleskelulupahakemusten määrän kehitykseen vaikuttavat muun muassa:

  • kansainvälisten tutkinto-ohjelmien aloituspaikkojen määrä
  • keskeisten lähtömaiden poliittinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen tilanne
  • Suomen työmarkkinatilanne sekä vetovoima opiskelu- ja asumismaana.

Haastava talous- ja työllisyystilanne heijastuu työperusteisten oleskelulupahakemusten määrään

Ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupahakemuksia jätettiin vuonna 2025 yhteensä 11 324, mikä on noin 25 % vähemmän kuin vuonna 2024. Hakemusmäärän laskua selittää Suomen viime vuosien hidas talouskasvu, kasvanut työttömyys ja maailmantalouden kehityksen epävarmuus.

Maahanmuuttoviraston arvion mukaan ensimmäisten työperusteisten oleskelulupahakemusten määrä tulee pysyttelemään nykyisellä tasollaan vuoden 2026 ajan. Vuoden 2026 hakemusmääräksi arvioidaan 11 000–13 000 hakemusta ja vuoden 2027 13 500 hakemusta.

Työperäisen maahanmuuton kehityksen ennakointiin liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Oleskelulupahakemusten määrän kehitys riippuu ensisijaisesti talouden kehityksestä. Suhdannevaihteluista huolimatta Suomen väestön ikääntyminen ja osaajapula luovat tarpeen ulkomaiselle työvoimalle, minkä vuoksi työperusteisten oleskelulupahakemusten määrän odotetaan kääntyvän kasvuun, kun taloussuhdanne tasaantuu.

Ensimmäisten työperusteisten oleskelulupahakemusten määrään vaikuttavat muun muassa: 

  • heikentynyt taloussuhdanne ja sen kesto
  • kansainvälisten rekrytointiverkostojen kehittyminen 
  • kansalliset toimenpideohjelmat ja 
  • työikäisen väestön määrän väheneminen ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma.