Hyppää sisältöön

Arvio tulevaisuuden hakemusmääristä

Tältä sivulta löydät seuraavat tulevaisuusarviot:

Maahanmuuttoviraston ennakointiverkosto on kolme kertaa vuodessa kokoontuva asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on muodostaa määrällisiä ja laadullisia arvioita Suomeen kohdistuvasta muuttoliikkeestä ja pakolaisuudesta. Arviot on muodostettu yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, ja ryhmän koordinoimisesta vastaa Maahanmuuttovirasto. Ennakointiverkoston toimintaa ohjaa eri viranomaisista koostuva poikkihallinnollinen ohjausryhmä. 

Maahanmuuttovirasto on päivittänyt arvionsa vuosien 2025 ja 2026 hakemusmääristä helmikuussa 2025.

Arviot päivitetään kolme kertaa vuodessa Maahanmuuttoviraston verkkosivuille. Sivu on päivitetty viimeksi 18.3.2025.

Tilapäisen suojelun tarve jatkuu 

Tilapäisen suojelun hakemuksia jätettiin vuonna 2024 yhteensä 12 617, mikä on noin 35 % vähemmän kuin vuonna 2023. Hakemuksia jätettiin vuoden aikana tasaisesti lukuun ottamatta kesäkuukausien hakemuspiikkiä, kun ukrainalaisia saapui Suomeen kausityöhön. Tammikuussa 2025 hakemusmäärä laski ensimmäistä kertaa hyökkäyssodan alkamisen jälkeen alle 700, kun hakemuksia jätettiin yhteensä 647.

Maahanmuuttoviraston päivitetyn arvion mukaan Suomeen saapuu 8 000–12 000 tilapäisen suojelun hakijaa vuonna 2025. 

Ukrainasta Suomeen saapuvien hakijoiden määrään vaikuttavat muun muassa:

  • sodan kesto ja laajuus
  • Ukrainan humanitaarisen tilanteen kehittyminen
  • vastaanottokapasiteetin kuormittuminen erityisesti Ukrainan naapurimaissa ja Baltiassa
  • kansalliset muutokset sosiaaliturvaan tai tilapäisen suojelun ehtoihin ukrainalaisten keskeisissä vastaanottomaissa
  • ukrainalaisten siirtyminen EU-maiden välillä.

Ukrainan tilanteen ja samalla Suomeen saapuvien tilapäisen suojelun hakijoiden määrän arviointiin liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Yksi merkittävimmistä tilanteeseen vaikuttavista tekijöistä ovat tulitaukoneuvottelut ja sitä kautta mahdollisen tulitauon alkaminen vuoden 2025 aikana. Mahdollinen tulitauko voisi vaikuttaa merkittävästi Suomeen suuntautuvien tilapäisen suojelun hakijoiden määrään. Tilapäisen suojelun jatkumisesta päättää Euroopan unionin yleisten asioiden neuvosto. Tilapäinen suojelu sotaa pakeneville ukrainalaisille on tällä hetkellä voimassa maaliskuuhun 2026 asti.

Turvapaikkahakemusten määrän arvioidaan pysyvän maltillisena 

Maahanmuuttoviraston tulevaisuusarvioiden ulkopuolelle on jätetty Suomeen kohdistuvat muuttoliikkeiden välineellistämiseen liittyvät operaatiot sekä niiden vaikutusten arviointi. Välineellistämisoperaatioihin varautuminen on osa sisäasianhallinnon valmius- ja varautumistoimintaa. 

Turvapaikkahakemusten määrä on ollut korkealla tasolla Euroopan unionin alueella vuodesta 2022 lähtien. Suuren hakemusmäärän taustalla ovat muun muassa konfliktit, lähtömaiden yhteiskunnallinen epävakaus, taloudellinen näköalattomuus sekä EU:n ulkopuolisten kauttakulkumaiden sisäisen pakolaistilanteen kuormittuminen.  Turvapaikkahakemusten määrän kasvu Euroopassa ei ole kuitenkaan näkynyt merkittävästi Suomessa tai muissa Pohjoismaissa. Suomessa jätettiin vuoden 2024 aikana ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia yhteensä 2 399, mikä on 47 % vähemmän kuin vuonna 2023. Tammikuussa 2025 hakemuksia jätettiin yhteensä 146. 

Maahanmuuttoviraston arvion mukaan ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia jätetään 2 000–3 000 vuonna 2025 (aikaisempi arvio 3 000–4 000). Hakemusmäärän arvioidaan siis pysyvän maltillisena myös kuluvana vuonna.

Vuoden 2026 hakemusmääräksi arvioidaan 3 000–4 000 hakemusta. Arvio perustuu erityisesti työntötekijöiden voimakkuuteen ja osittaiseen kasvuun (esim. ilmastonmuutos) sekä turvapaikanhakijoiden kasvaneeseen määrään EU-alueella. 

Ensimmäisten turvapaikkahakemusten määrän merkittävää kasvua rajoittavat Suomen maantieteellinen etäisyys, Schengen-alueen sisärajatarkastukset sekä Keski- ja Etelä-Euroopan houkuttelevuus suhteessa Suomeen. Äkilliset muutokset keskeisten lähtö- ja kauttakulkumaiden tilanteissa voivat kuitenkin saada aikaan Suomeen asti ulottuvia yllättäviä heijastevaikutuksia. 

Suomeen hakevien opiskelijoiden määrä jatkaa kasvuaan lähivuosina

Opiskelijoiden ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia jätettiin ennätysmäärä vuonna 2024, yhteensä 14 163 hakemusta, mikä on 10 % enemmän kuin vuonna 2023. Oleskeluluvan hakijoissa korostuivat edellisvuosien tapaan Etelä-Aasian maat (mm. Bangladesh, Nepal, Intia ja Sri Lanka). 

Tammikuussa 2025 ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia jätettiin poikkeuksellisen paljon, yhteensä 779. Hakemusmäärä on melkein kaksinkertainen verrattuna tammikuuhun 2024. Korkeakoulujen syksyn yhteishaun merkitys on kasvanut viime vuosina, mikä mahdollisesti heijastui tällä kertaa myös tammikuussa jätettyjen oleskelulupahakemusten määrään.

Maahanmuuttoviraston arvion mukaan opiskelun perusteella oleskelulupaa hakevien määrä tulee jatkossakin pysymään korkealla tasolla. Vuonna 2025 hakemusmäärän arvioidaan olevan 15 000 ja vuonna 2026 16 000 hakemusta.

Opiskelijoiden oleskelulupahakemusten määrän voimakasta kasvua viime vuosina selittävät muun muassa keväällä 2022 voimaan astuneet opiskelija- ja tutkijalakia koskevat lainsäädäntömuutokset (esim. oleskeluluvan myöntäminen koko tutkinnon ajalle, A-lupa korkeakouluopiskelijoille, enimmäistyöajan nosto). Lisäksi Suomeen hakeudutaan tällä hetkellä opiskelemaan erityisesti lähtömaista, joissa taloudelliset työntötekijät (esim. elintaso, talouskehitys, työllistymismahdollisuudet) ylläpitävät maastamuuttoa. Suomeen saapuvien kansainvälisten opiskelijoiden määrä riippuu kuitenkin ensisijaisesti kansainvälisten ja ei-kansalliskielisten tutkinto-ohjelmien aloituspaikkojen määrästä sekä paikkojen täyttöasteen kehityksestä. 

Opiskelijoiden ensimmäisten oleskelulupahakemusten määrän kehitykseen vaikuttavat muun muassa:

  • kansainvälisten tutkinto-ohjelmien aloituspaikkojen määrä
  • keskeisten lähtömaiden poliittinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen tilanne
  • Suomen vetovoima opiskelu- ja asumismaana.

Haastava talous- ja työllisyystilanne heijastuu työperusteisten oleskelulupahakemusten määrään

Vuoden 2024 aikana ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupahakemuksia jätettiin yhteensä 15 024, mikä on 12 % vähemmän kuin vuonna 2023. Hakemusmäärä nousi kesäkuussa 2024 poikkeuksellisen korkeaksi luonnonmarjapoimijoiden viisumikäytäntöjen muutosten seurauksena, mutta laski tasaisesti loppukesän jälkeen. Viime vuonna jätetyistä oleskelulupahakemuksista selvä enemmistö (63 %) oli työntekijän oleskelulupahakemuksia. 

Tammikuussa 2025 ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupahakemuksia jätettiin yhteensä 858. Tammikuun hakemusmäärä on ollut vastaavalla tasolla viimeksi vuonna 2018.

Maahanmuuttoviraston arvion mukaan ensimmäisten työperusteisten oleskelulupahakemusten määrä tulee jäämään edellisvuosia alhaisemmaksi kuluvana vuonna. Vuoden 2025 hakemusmääräksi arvioidaan 11 000 hakemusta (aikaisempi arvio 15 000). Oleskelulupahakemusten kehityksen odotetaan reagoivan talouden positiivisiin signaaleihin ensi vuonna, jolloin hakemusmäärän arvioidaan jälleen nousevan koronapandemiaa edeltänyttä aikaa korkeammalle tasolla. Vuoden 2026 hakemusmääräksi arvioidaan 15 000 hakemusta (aikaisemmin 16 500 hakemusta).  

Työperäisen maahanmuuton kehityksen ennakointiin liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Oleskelulupahakemusten määrän kehitys riippuu ensisijaisesti talouden kehityksestä. Suhdannevaihteluista huolimatta Suomen väestön ikääntyminen ja osaajapula luovat tarpeen ulkomaiselle työvoimalle, minkä vuoksi työperusteisten oleskelulupahakemusten määrän arvioidaan edelleen pysyvän korkealla tasolla.

Ensimmäisten työperusteisten oleskelulupahakemusten määrään vaikuttavat muun muassa: 

  • heikentynyt taloussuhdanne ja sen kesto
  • kansainvälisten rekrytointiverkostojen kehittyminen 
  • kansalliset toimenpideohjelmat ja 
  • työikäisen väestön määrän väheneminen ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma.