Hyppää sisältöön

Arvio tulevaisuuden hakemusmääristä

Tältä sivulta löydät seuraavat tulevaisuusarviot:

Maahanmuuttoviraston ennakointiverkosto on kolme kertaa vuodessa kokoontuva asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on muodostaa määrällisiä ja laadullisia arvioita Suomeen kohdistuvasta muuttoliikkeestä ja pakolaisuudesta. Arviot on muodostettu yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, ja ryhmän koordinoimisesta vastaa Maahanmuuttovirasto. Ennakointiverkoston toimintaa ohjaa eri viranomaisista koostuva poikkihallinnollinen ohjausryhmä. 

Maahanmuuttovirasto on päivittänyt arvionsa vuosien 2024 ja 2025 hakemusmääristä syyskuussa 2024.

Arviot päivitetään kolme kertaa vuodessa Maahanmuuttoviraston verkkosivuille. Sivu on päivitetty viimeksi 21.10.2024.

Tilapäisen suojelun tarve jatkuu 

Tilapäisen suojelun hakemuksia jätettiin tammi-elokuussa yhteensä 9 201, mikä on noin 41 % vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Hakemuksia jätettiin alkuvuoden aikana tasaisesti, keskimäärin 750 hakemusta kuukaudessa. Edellisvuoden tapaan hakemusmäärä lähti selvään kasvuun alkukesän aikana, kun ukrainalaisia saapui Suomeen kausityöhön.

Maahanmuuttoviraston päivitetyn arvion mukaan Suomeen saapuu 10 000–12 000 tilapäisen suojelun hakijaa vuonna 2024. Arvion alarajaa nostettiin aikaisemmasta (8 000 hakemusta) toteuman perusteella. 

Vuonna 2025 Ukrainasta arvioidaan saapuvan Suomeen 8 000–12 000 tilapäisen suojelun hakijaa. Arviota nostettiin maltillisesti aikaisemmasta (5 000–10 000 hakemusta).  

Ukrainasta Suomeen saapuvien hakijoiden määrään vaikuttavat muun muassa:

  • sodan kesto ja laajuus
  • Ukrainan humanitaarisen tilanteen kehittyminen
  • vastaanottokapasiteetin kuormittuminen erityisesti Ukrainan naapurimaissa ja Baltiassa
  • kansalliset muutokset sosiaaliturvaan tai tilapäisen suojelun ehtoihin ukrainalaisten keskeisissä vastaanottomaissa
  • ukrainalaisten siirtyminen EU-maiden välillä.

Vuosien 2024–2025 hakemusmääräarvioihin liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä, koska Ukrainan sodan etenemistä ja siitä seuraavan pakolaisuuden kehittymistä on vaikea ennakoida. Euroopan unionin yleisten asioiden neuvosto päätti kesäkuussa 2024, että tilapäinen suojelu sotaa pakeneville ukrainalaisille jatkuu maaliskuuhun 2026 saakka. 

Turvapaikkahakemusten määrän arvioidaan pysyvän maltillisena 

Maahanmuuttoviraston tulevaisuusarvioissa ei oteta kantaa turvapaikanhakijoiden määrän kehitykseen Suomeen kohdistuvan hybridivaikuttamisen tai muuttoliikkeiden välineellistämisen tuloksena. Tätä koskevat ennusteet eivät siis sisälly nyt muodostettuihin hakemusmääräarvioihin. Välineellistämisoperaatioihin varautuminen on osa sisäasianhallinnon valmius- ja varautumistoimintaa. 

Turvapaikkahakemusten määrä on ollut korkealla tasolla Euroopan unionin alueella vuodesta 2022 lähtien. Suuren hakemusmäärän taustalla ovat muun muassa pitkittyneet konfliktit, autoritaariset hallinnot, taloudellinen näköalattomuus sekä EU:n ulkopuolisten kauttakulkumaiden sisäisen pakolaistilanteen kuormittuminen. Turvapaikkahakemusten määrän kasvu Euroopassa ei ole kuitenkaan näkynyt merkittävästi Suomessa tai muissa Pohjoismaissa.

Ensimmäisten turvapaikkahakemusten määrä on palannut pandemiaa edeltäneelle tasolle

Ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia jätettiin Suomessa vuonna 2023 yhteensä 4 559. Kaikista turvapaikanhakijoista noin 1 300 saapui Suomeen itärajan kautta heinä–joulukuun aikana. Tammi–elokuussa 2024 ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia jätettiin yhteensä 1 592, mikä on 27 % vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. 

Venäjän kansalaisten jättämien turvapaikkahakemusten määrä pysynyt matalana

Venäjän kansalaisten jättämien turvapaikkahakemusten määrä nousi voimakkaasti Venäjän julistaman liikekannallepanon jälkeen syksyllä 2022. Syyskuun lopussa asetettujen maahantulo- ja viisumirajoitusten seurauksena turvapaikkahakemusten määrä laski kuitenkin nopeasti ja on pysynyt matalana. Venäjän kansalaisten turvapaikanhakua rajoittavat edelleen voimassa olevat maahantulon rajoitukset Suomen ja Venäjän rajalla, rajoitettu viisuminmyöntö sekä Venäjän rajaviranomaisten tarkastustoiminta.

Turvapaikkahakemuksia arvioidaan jätettävän keskimäärin 3 000 hakemusta vuodessa

Maahanmuuttoviraston arvion mukaan ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia jätetään 2 000–3 000 vuonna 2024. Arvio perustuu kuluvan vuoden toteumaan. 

Vuoden 2025 hakemusmääräksi arvioidaan 3 000–4 000 hakemusta (aikaisempi arvio oli 3 500–4 500 hakemusta). 

Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrän kasvua hidastavat tällä hetkellä mm. Suomen maantieteellinen sijainti sekä Euroopan sisä- ja ulkorajavalvonta. Keski- ja Etelä-Euroopan houkuttelevuutta lisäävät Suomeen verrattuna myös jo olemassa olevat laajat diasporat ja verkostot sekä työllistymismahdollisuudet. Kansainvälisen suojelun osalta hakemusmäärän nopeat ja yllättävät muutokset ovat kuitenkin mahdollisia. Esimerkiksi keskeisten kauttakulkumaiden (kuten Turkin, Libanonin ja Libyan) sisäisen pakolaistilanteen kuormittuminen voi lisätä muuttoliikettä EU-alueelle ja Suomeen. 

Suomeen hakevien opiskelijoiden määrä jatkaa kasvuaan lähivuosina

Opiskelijoiden ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia jätettiin ennätysmäärä vuonna 2023, yhteensä 12 867 hakemusta. Maahanmuuttoviraston arvion mukaan opiskelun perusteella oleskelulupaa hakevien määrä tulee jatkossakin pysymään korkealla tasolla.

Tammi–elokuussa 2024 hakemuksia jätettiin yhteensä 10 730, mikä on 7 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Vuonna 2024 hakemusmäärän arvioidaan olevan 14 000 hakemusta ja vuonna 2025 15 000 hakemusta.

Opiskelijoiden oleskelulupahakemusten määrän voimakasta kasvua selittävät mm. opiskelija- ja tutkijalain muutos sekä kansainvälisten tutkinto-ohjelmien ja aloituspaikkojen määrän lisääntyminen korkeakouluissa. Tieto Suomesta leviää myös nopeasti sosiaalisessa mediassa maassa jo asuvien opiskelijoiden kautta, mikä lisää Suomen kiinnostavuutta opiskelumaana.

Opiskelijoiden ensimmäisten oleskelulupahakemusten määrän kehitykseen vaikuttavat muun muassa:

  • kansainvälisten tutkinto-ohjelmien aloituspaikkojen määrä
  • keskeisten lähtömaiden poliittinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen tilanne
  • Suomen vetovoima opiskelu- ja asumismaana.

Heikko taloussuhdanne heijastuu työperusteisten oleskelulupahakemusten määrään

Ensimmäisten työperusteisten oleskelulupahakemusten kokonaismäärä jäi vuonna 2023 noin 19 % edellisvuoden ennätyksellisestä hakemusmäärästä. Hakemuksia jätettiin yhteensä 16 999. Vaikka hakemusmäärä laski selvästi suhteessa vuoteen 2022, oli se edelleen korkeampi kuin vuosina 2018–2021.

Tammi–elokuussa 2024 ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupahakemuksia jätettiin yhteensä 11 473, mikä on 2 % vähemmän kuin vuoden 2023 vastaavana ajankohtana. Hakemusmäärä on ollut kuluvan vuoden aikana melko tasainen, mutta nousi kesäkuussa poikkeuksellisen korkeaksi luonnonmarjapoimijoiden viisumikäytäntöjen muutosten seurauksena. Thaimaasta saapuneet poimijat hakivat satokaudeksi 2024 poikkeuksellisesti työntekijän oleskelulupaa.

Vuonna 2024 hakemusmäärän arvioidaan olevan 16 500 hakemusta ja vuonna 2025 17 000 hakemusta (aikaisempi arvio oli 19 000 hakemusta vuonna 2024 ja 20 500 hakemusta vuonna 2025). 

Oleskelulupahakemusten määrän kehitys riippuu ensisijaisesti talouden kehityksestä. Suhdannevaihteluista huolimatta Suomen väestön ikääntyminen ja osaajapula luovat tarpeen ulkomaiselle työvoimalle, minkä vuoksi työperusteisten oleskelulupahakemusten määrän arvioidaan edelleen pysyvän korkealla tasolla.

Ensimmäisten työperusteisten oleskelulupahakemusten määrään vaikuttavat muun muassa: 

  • heikentynyt taloussuhdanne ja sen kesto
  • kansainvälisten rekrytointiverkostojen kehittyminen 
  • kansalliset toimenpideohjelmat ja 
  • työikäisen väestön määrän väheneminen ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma.