Hyppää sisältöön

Arvio tulevaisuuden hakemusmääristä

Tältä sivulta löydät seuraavat tulevaisuusarviot:

Maahanmuuttoviraston ennakointiverkosto on kolme kertaa vuodessa kokoontuva asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on muodostaa määrällisiä ja laadullisia arvioita Suomeen kohdistuvasta muuttoliikkeestä ja pakolaisuudesta. Arviot on muodostettu viranomaisyhteistyössä eri sidosryhmien kanssa ja ryhmän koordinoimisesta vastaa Maahanmuuttovirasto. Ennakointiverkoston toimintaa ohjaa eri viranomaisista koostuva poikkihallinnollinen ohjausryhmä. 

Ennakointiverkosto on muodostanut arvionsa vuosien 2023 ja 2024 hakemusmääristä.

Arviot päivitetään kolme kertaa vuodessa Maahanmuuttoviraston verkkosivuille. Sivu on päivitetty viimeksi 19.4.2023.

Tilapäisen suojelun hakemukset pysyvät korkealla tasolla

Ennakointiverkoston päivitetyn arvion mukaan Suomeen saapuu 20 000–30 000 tilapäisen suojelun hakijaa vuonna 2023 (aikaisempi arvio 30 000–40 000). Vuonna 2024 hakijoita oletetaan saapuvan 10 000–15 000 henkilöä. Arvio kuvastaa odotusta sodan jatkumisesta edelleen vuonna 2024.

Asiantuntijaryhmä päätyi laskemaan arviota, koska talven vaikutus ukrainalaisten siirtymiseen EU-alueelle jäi odotettua vähäisemmäksi. Tilapäisen suojelun hakijoiden määrä Suomessa on pysynyt melko tasaisena loppuvuodesta 2022 lähtien.     

Ukrainasta Suomeen saapuvien hakijoiden määrään vaikuttavat muun muassa:

  • sodan kesto ja laajuus
  • Ukrainan humanitaarisen tilanteen kehittyminen
  • vastaanottokapasiteetin kuormittuminen erityisesti Ukrainan naapurimaissa ja Baltiassa 
  • ukrainalaisten siirtyminen EU-maiden välillä.

Koska Ukrainan sodan ja siitä seuraavan pakolaisuuden kehittymistä on vaikeaa ennakoida, liittyy vuoden 2023 ja 2024 hakemusmäärien arvioihin merkittäviä epävarmuustekijöitä. 

Turvapaikkahakemusten määrässä odotettavissa maltillista kasvua

Turvapaikkahakemusten määrä on ollut korkealla tasolla Euroopan unionin alueella vuoden 2022 aikana. Suurten hakemusmäärien taustalla ovat muun muassa lähtö- ja kauttakulkumaiden poliittistaloudellinen tilanne, pitkittyneet konfliktit ja koronarajoitusten poistuminen. Myös salakuljetusreittien aktivoituminen on lisännyt laitonta maahantuloa EU-alueelle. Turvapaikkahakemusten määrän kasvu Euroopassa ei ole kuitenkaan merkittävästi näkynyt Suomessa.

Suomessa jätettiin viime vuonna 3 100 ensimmäistä turvapaikkahakemusta

Kansainvälisen suojelun hakijamäärät ovat pysyneet Suomessa vuosien 2015–2016 jälkeen tasaisina, mutta koronapandemian aiheuttamien matkustusrajoituksien vuoksi hakijamäärät laskivat selvästi vuosina 2019–2021. Vuoden 2022 aikana hakemusmäärät kuitenkin palasivat koronaa edeltävälle tasolle. Suomessa jätettiin 3 100 ensimmäistä turvapaikkahakemusta pois lukien Ukrainan kansalaisten jättämät hakemukset.

Venäjän kansalaiset jättivät yhteensä 1 100 ensimmäistä turvapaikkahakemusta vuonna 2022

Venäjän kansalaisten jättämät turvapaikkahakemukset nousivat voimakkaasti Venäjän julistaman liikekannallepanon jälkeen. Syyskuun lopussa asetettujen maahantulo- ja viisumirajoitusten seurauksena turvapaikkahakemusten määrä laski nopeasti ja hakemusten määrä on pysynyt sen jälkeen matalana.

Ennakointiverkoston päivitetyn arvion mukaan Venäjän kansalaisten jättämien turvapaikkahakemusten määrä vuosina 2023–2024 tulee olemaan 800–1 200 hakemusta vuodessa (aikaisempi arvio 1 000–1 500).

Turvapaikanhakijoiden määrään vaikuttavat muun muassa:

  • Suomen asettamat maahantulo- ja viisumirajoitukset
  • maahan viisumilla jo saapuneiden Venäjän kansalaisten mahdollinen turvapaikanhaku
  • Venäjän sisäisen tilanteen kehitys
  • Venäjän rajaviranomaisten toiminta. 

Turvapaikkahakemuksia arvioidaan jätettävän noin 4 000 hakemusta vuodessa

Ennakointiverkoston arvion mukaan ensimmäisten turvapaikkahakemusten määrä tulee olemaan 3 500–4 500 hakemusta vuosittain vuosina 2023–2024. 

Kasvun taustalla ovat erityisesti pitkittyneet konfliktit Suomen kannalta keskeisissä lähtömaissa ja kauttakulkumaiden kuten Turkin, Libanonin ja Libyan sisäisen pakolaistilanteen kuormittuminen. Hakemusmäärän kasvua kuitenkin rajoittavat Euroopan sisä- ja ulkorajavalvonta sekä Suomen maantieteellinen etäisyys keskeisistä maahantuloreiteistä. 

Kansainvälisen suojelun osalta hakemusmäärien nopeat ja yllättävät muutokset ovat kuitenkin mahdollisia.

Yhä useampi hakee Suomeen opiskelemaan

Vuonna 2022 opiskelijoiden ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia jätettiin ennätysmäärä, yhteensä 9 855 kappaletta. Ennakointiverkoston arvion mukaan opiskelun perusteella oleskelulupaa hakevien määrä tulee jatkossakin pysymään korkealla tasolla. 

Vuoden 2022 korkean hakemusmäärä taustalla arvioidaan olevan koronapandemian vuoksi opintonsa etänä aloittaneiden tai aloitustaan lykänneiden opiskelijoiden muutto Suomeen vuoden 2022 aikana. Näin ollen vuosien 2023–2024 hakemusmäärän oletetaan laskevan hieman edellisvuodesta, vaikka määrän odotetaan pysyvän edelleen historiallisesti korkealla tasolla. 

Vuonna 2023 hakemusmäärän arvioidaan olevan 8 500 hakemusta ja vuonna 2024 9 000 hakemusta. 

Opiskelijoiden ensimmäisten oleskelulupahakemusten määrään vaikuttavat muun muassa:

  • kansainvälisten tutkintojen aloituspaikkojen määrä
  • opiskelupaikkojen täyttöaste
  • Suomen vetovoima opiskelu- ja asumismaana
  • koulutusviennin ja erilaisten ei-tutkintoon johtavien opintokokonaisuuksien opiskelijamäärä.

Ulkomaisen työvoiman kysyntä näkyy oleskelulupahakemusten määrän kasvuna

Myös ensimmäisten työperusteisten oleskelulupahakemusten määrä nousi vuonna 2022 ennätyskorkealle tasolle ja hakemuksia jätettiin yhteensä 20 961 kappaletta. Hakemusmäärän arvioidaan jäävän kuluvana vuonna hieman edellistä vuotta pienemmäksi. Ensimmäisten työperusteisten oleskelulupahakemusten määrään vaikuttavat muun muassa globaalin talouden suhdannevaihtelut, kansalliset toimenpideohjelmat sekä kansainvälisten rekrytointiverkostojen kehittyminen. Suhdannevaihteluista huolimatta osaajapula sekä väestön vanheneminen lisäävät ulkomaisen työvoiman tarvetta. 

Vuoden 2023 hakemusmäärän arvioidaan olevan 19 000 hakemusta ja vuoden 2024 21 500 hakemusta. 

Ensimmäisten työperusteisten oleskelulupahakemusten määrään vaikuttavat muun muassa: 

  • talouden taantuma ja sen kesto
  • kansainvälisten rekrytointiverkostojen kehittyminen 
  • kansalliset toimenpideohjelmat ja 
  • työikäisen väestön määrän väheneminen ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma.