Usein kysyttyä: Perhe
- Oleskelulupa puolisolle
- Oleskelulupa muulle omaiselle
- Oleskelulupa lapselle
- Oikeudet
- Kansainvälistä suojelua saaneen perheenjäsen
Oleskelulupa puolisolle
Minulla on Suomen myöntämä oleskelupa. Myös aviopuolisoni haluaisi muuttaa Suomeen. Hän ei ole EU-kansalainen tai EU-kansalaiseen rinnastettava. Miten meidän on meneteltävä?
Puolisosi voi hakea oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella.
Voinko täyttää Suomessa oleskelulupahakemuksen puolisoni puolesta?
Et voi hakea oleskelulupaa puolisosi puolesta, vaan hakemuksen voi panna vireille ainoastaan hakija itse.
Noudatetaanko rekisteröidyssä parisuhteessa olevien kohdalla samoja ohjeita ja käytäntöjä kuin avioliitossa olevien kohdalla?
Kyllä. Aviopuolisoihin rinnastetaan myös samaa sukupuolta olevat henkilöt, jotka ovat rekisteröineet parisuhteensa.
Voiko avopuolisoni, joka ei ole EU-kansalainen tai häneen rinnastettava, saada oleskeluluvan Suomeen perhesiteen perusteella?
Avopuoliso voi hakea oleskelulupaa perhesiteen perusteella tietyillä ehdoilla. Jos et ole varma, mikä on sinulle oikea hakemus, käytä hakemusopasta.
Seurustelen ulkomaalaisen kanssa, joka ei ole EU-kansalainen tai häneen rinnastettava. Aiomme avioitua. Voiko seurustelukumppanini saada oleskeluluvan Suomeen avioitumistarkoituksessa?
Seurustelukumppania ei Suomen ulkomaalaislain mukaan lähtökohtaisesti katsota perheenjäseneksi eikä oleskelulupaa voida myöntää tällä perusteella.
Seurustelukumppanille voidaan kuitenkin poikkeustapauksissa myöntää oleskelulupa. Tällöin luvan saamiselle täytyy olla erityinen syy. Luvan myöntäminen on poikkeustapauksessa mahdollista esimerkiksi yhteiselämän perusteella, kun ulkomaalainen on tulossa Suomeen avioitumistarkoituksessa.
Seurustelen ulkomaalaisen kanssa, joka ei ole EU-kansalainen tai häneen rinnastettava. Voiko hän saapua Suomeen viisumilla ja avioiduttuamme hakea oleskelulupaa Suomessa?
Seurustelukumppanisi voi saapua Suomeen vierailemaan viisumivapauden turvin tai viisumilla, jos viisumin myöntämisen edellytykset täyttyvät. Viisumin myöntämisestä päättää Suomen edustusto (um.fi) ulkomailla.
Jos seurustelukumppanisi on tarkoitus muuttaa Suomeen asumaan, hänen pitää hakea ensimmäistä oleskelulupaa ulkomailla ja odottaa ulkomailla päätöksen valmistumista.
Jos olet Suomen kansalainen tai Suomessa opiskelijan tai tutkijan oleskeluluvalla, puolisosi tai avopuolisosi voi kuitenkin hakea ensimmäistä oleskelulupaa Suomessa.
Aviomieheni aikoo hakea oleskelulupaa työnteon perusteella. Aion itse hakea lupaa perhesiteen perusteella. Voimmeko jättää hakemukset samaan aikaa ja saada myös päätökset samanaikaisesti?
Voitte jättää hakemukset yhtä aikaa. On kuitenkin mahdollista, että sinä saat päätöksen myöhemmin. Tämä johtuu useasta syystä:
- työ- ja opiskeluperusteisille luville on tiukemmat käsittelyaikavaatimukset kuin perheenjäsenten hakemuksille
- perheenjäsenten lupien käsittely on hitaampaa, koska ne sisältävät enemmän asiantuntijoidemme tekemiä manuaalisia työvaiheita
- tällä hetkellä suurten hakemusmäärien takia perheenjäsenten lupien käsittelyssä on ruuhkaa.
Lakisääteinen käsittelyaika perhesiteen perusteella haettaessa on 9 kuukautta. Voit nopeuttaa hakemuksesi käsittelyä varmistamalla, että olet täyttänyt kaikki hakemuksesi kohdat, olet lisännyt hakemukseen tarvittavat liitteet ja laillistanut perhesiteeseen liittyvät asiakirjat.
Oleskelulupa muulle omaiselle
Voinko saada vanhemmilleni oleskeluluvan Suomeen?
Muulle omaiselle kuin ydinperheen jäsenelle voidaan joissain tilanteissa myöntää oleskelulupa perhesiteen perusteella. Lupa voidaan myöntää vain Suomen kansalaisen tai kansainvälistä suojelua saaneen muulle omaiselle.
Jos hakijana olevan omaisen ja Suomessa asuvan omaisen kiinteä perhe-elämä on jo päättynyt aiemmin tavanomaisista perhesyistä, esimerkiksi aikuisen lapsen alettua viettää perhe-elämää aviopuolisonsa kanssa, oleskelulupaa ei voida myöntää aikaisemmin vietetyn kiinteän perhe-elämän jatkamisen perusteella.
Oleskelulupa tällä perusteella on tarkoitettu myönnettäväksi lähinnä tilanteissa, joissa iäkäs vanhempi muuttaa aikuisen lapsensa kanssa samaan aikaan Suomeen. Jos oleskelulupaa haetaan vasta sen jälkeen, kun aikuinen lapsi on jo muuttanut Suomeen, perhe-elämän katkeamisen on aikoinaan tullut tapahtua pakottavasta syystä, esimerkiksi pakolaisuuden vuoksi. Näissäkin tapauksissa edellytetään, että aikaisemmin vietettyä kiinteää perhe-elämää pyritään jatkamaan heti sen jälkeen, kun aikuinen lapsi on saapunut Suomeen ja saanut yhteyden omaiseensa.
Lupa voidaan myöntää myös, jos lähiomainen on täysin riippuvainen Suomessa asuvasta henkilöstä. Riippuvuus Suomessa asuvasta perheenkokoajasta tarkoittaa sekä fyysistä että psyykkistä riippuvuutta. Pelkkä taloudellinen riippuvuus ei merkitse täyttä riippuvuutta.
Yleensä tähän ryhmään kuuluvat henkilöt ovat täysi-ikäisen Suomessa asuvan henkilön iäkkäät vanhemmat sekä täysi-ikäiset lapset ja naimattomat sisarukset. Heikon terveydentilan ja hoidon tarpeen vuoksi ei yleensä myönnetä oleskelulupaa, jos hakijalla on kotimaassaan mahdollisuus saada hoitoa sairauksiinsa.
Jos lupaa haettaessa vedotaan hakijan huonoon terveydentilaan, on hakemukseen liitettävä lääkärintodistukset.
Oleskelulupa lapselle
Täytyykö lapsella, myös vauvalla, olla oma passi ennen kuin hänelle voi hakea oleskelulupaa?
Yleensä pitää. Emme kuitenkaan hylkää lapsen oleskelulupahakemusta passin puuttumisen takia, jos lapsi on syntynyt Suomessa ja lapselle ei voida hankkia kansalaisuusvaltion passia Suomessa. Lapselle myönnetään muukalaispassi kansalaisuusvaltion passin hankkimista varten. Jos lapsen kansalaisuusvaltiolla on edustusto Suomessa, lapselle pitää hankkia kansalaisuusvaltion myöntämä passi. Lapsella pitää olla oma kansalaisuusvaltion myöntämä passi viimeistään siinä vaiheessa, kun hänelle haetaan jatkolupaa.
Kuinka pian lapsen Suomessa syntymän jälkeen oleskelulupahakemus täytyy tehdä?
Hakemus pitää panna vireille kolmen kuukauden kuluessa lapsen syntymästä.
Täytyykö lapsen olla mukana hakemusta jätettäessä, myös vauvan?
Lapsen pitää yleensä olla paikalla, kun hakemus jätetään edustustossa tai Maahanmuuttoviraston palvelupisteessä. Lapsen ei kuitenkaan tarvitse olla henkilökohtaisesti paikalla, jos lapsella on omaan terveydentilaansa liittyvä painava syy, jonka takia hän ei pääse paikalle.
Voiko joku muu kuin lapsen huoltaja tai muu laillinen edustaja täyttää ja jättää oleskelulupahakemuksen valtakirjalla?
Kyllä, jos huoltaja tai muu laillinen edustaja on valtuuttanut toisen henkilön hakemuksen tekemiseen. Näissä tilanteissa allekirjoitettu valtakirja pitää liittää hakemukseen.
Lapsen pitää olla mukana ulkomailla Suomen edustustossa tai Suomessa Maahanmuuttoviraston palvelupisteessä, kun hakemus jätetään. Tämä koskee kaikkia alaikäisiä lapsia, myös vauvoja.
Oikeudet
Minulla on oleskelulupa Suomeen perhesiteen perusteella. Voinko tehdä töitä ja saanko opiskella Suomessa?
Perhesiteen perusteella myönnetyllä oleskeluluvalla sinulla on oikeus tehdä ansiotyötä ja opiskella ilman rajoituksia.
Kansainvälistä suojelua saaneen perheenjäsen
Milloin perheenkokoaja on saanut oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella?
Suomessa asuva perheenkokoaja on saanut oleskeluluvan Suomesta kansainvälisen suojelun perusteella, kun
- hänelle on myönnetty Suomessa turvapaikka joko turvapaikkahakemuksen perusteella tai kiintiöpakolaisena,
- hänelle on myönnetty oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella tai
- hänelle on myönnetty oleskelulupa suojelun tarpeen perusteella ennen 1.6.2009.