Usein kysyttyä: Lapsen kuuleminen

Miksi lapsia kuullaan turvapaikkapäätöksenteossa?

Lapsen oikeus on tulla kuulluksi häntä koskevissa päätöksissä. On lapsen etu, että hänen oma näkemyksensä selvitetään, kun tehdään häntä koskeva päätös.

Perheen mukana hakevan lapsen kuuleminen on tärkeää myös siksi, että lapsella voi olla lisäksi omia perusteita saada turvapaikka.

Ulkomaalaislaki velvoittaa Maahanmuuttovirastoa kuulemaan kaikkia yli 12-vuotiaita lapsia ennen päätöksentekoa. Nuorempia on mahdollisuus kuulla ikä ja kehitystaso huomioiden. Viraston periaate on myös kuulla kaikkia yksintulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita iästä riippumatta.

Millainen tilanne lapsen kuuleminen käytännössä on?

Lapsen kuuleminen on avointa kerrontaa eli hän saa itse kertoa. Turvapaikanhaussa kuuleminen on tärkein tapa kuulla ihmiseltä hänen tilanteestaan.

Vanhemmat ovat kuulemisessa mukana ja hekin voivat puhua. Paikalla on lisäksi tulkki ja viraston työntekijä. Virastossa on koulutettuja puhuttelijoita nimenomaan lasten kohtaamiseen.

Kuulemisen kesto on yleensä noin 1 - 2 tuntia. Osa ajasta käytetään tutustumiseen, jotta lapsella on tilanteessa turvallinen olo olla.

Mitä lapsen etu tarkoittaa turvapaikkapäätöksenteossa?

Lapsen etu on oikeusperiaate, joka otetaan lain mukaan aina huomioon kaikessa Maahanmuuttoviraston päätöksenteossa, jos päätös koskee lasta.

Lapsen etu arvioidaan yksilöllisesti ja tapauskohtaisesti. Kun päätöstä tehdään, lapsen kokonaistilanne huomioidaan: henkilökohtainen tausta, tilanne ja tarpeet muiden seikkojen ohella.

Lapsen etua arvioidaan useista näkökulmista. Ensisijainen kriteeri on turvallisuus. Lapsella voi olla vahvempia perusteita saada kansainvälistä suojelua kuin aikuisilla. Hänellä voi olla myös vanhemmistaan erillisiä perusteita suojelulle. On myös vainon muotoja, jotka koskevat vain lapsia. Tämä ja lapsen kotialueen turvallisuustilanne huomioidaan turvapaikkapäätöksenteossa.

Lapsen edun arvioinnissa huomioidaan niin ikään lapsen perhe- ja muut läheiset ihmissuhteet sekä hänen uskonnollinen, kielellinen ja kulttuurinen taustansa. Myös lapsen mahdolliset yksilölliset tarpeet vaikuttavat. Ne voivat liittyä esimerkiksi hänen kehitykseensä tai terveyteensä.

Mitä laki sanoo lapsen kuulemisesta?

Alaikäisten kuulemisesta säädetään ulkomaalaislaissa (ulkomaalaislaki 6 §).

Tähänkin asti turvapaikkamenettelyssä on kuultu kaikkia mukana hakevia, alaikäisiä lapsia erikseen, jos he ovat täyttäneet 12 vuotta. Se on lain mukaan velvollisuus. Tapauskohtaisen harkinnan mukaan on tarvittaessa kuultu alle 12-vuotiaita mukana hakevia lapsia.

Alaikäisen kuuleminen on aiemminkin siis ollut keskeinen tapa selvittää lapsen etua.

Kun lasta kuullaan, otetaan aina huomioon, mikä on hänen ikänsä ja kehitystasonsa. Tätä edellyttää myös ulkomaalaislaki.

Miksi kuulette kristityksi kääntyneiden perheiden lapsia?

Lapsen mukanaolo uskonyhteisössä voi vaikuttaa siihen, onko hän vainon vaarassa kotimaassaan. Uskonto voi olla peruste turvapaikalle.

Uskonnollinen kääntyminen näkyy usein myös pienten lasten arkisessa elämässä Suomessa. Lapsi on voinut osallistua esimerkiksi seurakunnan toimintaan.

Muutkin turvapaikkaperusteet voivat yhtä lailla vaikuttaa lapsen vainon vaaraan, mutta ne ovat voineet tapahtua esimerkiksi vanhemmille kotimaassa tai kauan sitten. Silloin lapsen kuuleminen ei ole tarkoituksenmukaista.

Mitä lapsi osaa kertoa tilanteestaan?

Lasta on tarkoituksenmukaista kuulla asiassa, jolla on vaikutusta lapseen ja josta hänellä voi odottaa olevan oikeasti tietoa.

Kuulemisessa voidaan esimerkiksi kysyä, mitä kristillisessä seurakunnassa mukana oleminen on lapselle merkinnyt ja mikä on lapsen oma mielipide.

Tällaisia kysymyksiä esitetään, koska lapsen kertoma voi antaa lisätietoa siitä, miten hän on vainon vaarassa. Lapsen kertomaa ei ole tarkoitus käyttää perheen tilannetta vastaan, eikä se yksin ratkaise perheen turvapaikka-asiaa.

Kuuleminen suhteutetaan lapsen ikään ja kehitystasoon.

Mitä tehdään, jos lapsi kertoo jotain ristiriitaista vanhempiensa kertoman kanssa?

Lapsen kertomaa ei voida käyttää yksin turvapaikkapäätöksessä ratkaisevana tekijänä. Jos jotain erityistä tulee ilmi, asiaa saatetaan kysyä myöhemmin erikseen vanhemmalta.

Lapsen kertomaa ei ole tarkoitus käyttää perheen tilannetta vastaan. Kuulemisessa halutaan nimenomaan kuulla, onko lapsella jotain lisättävää jo kerrottuun.

Lapsella voi olla myös erillinen peruste kansainväliselle suojelulle, joka ei ole tullut aiemmin esiin.