Mistä kansainvälisessä suojelussa on kysymys?

Miksi joku saa luvan jäädä Suomeen ja toinen ei? Olemme koonneet tähän yleisimpiä kansainväliseen suojeluun liittyviä kysymyksiä.

Kuka voi hakea turvapaikkaa, eli kansainvälistä suojelua Suomesta?

Turvapaikkaa voi lain mukaan hakea kuka vain, mutta vain Suomen valtion alueella. Oikeus turvapaikan hakemiseen perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, jotka velvoittavat Suomea ja muita EU-maita antamaan kansainvälistä suojelua sitä tarvitseville.

Taustalla on ajatus, että ihminen voi hakea turvaa toisesta maasta jos hän joutuu tilanteeseen, jossa ei voi saada suojelua omasta kotimaastaan.

Jos turvapaikanhakija saa myönteisen päätöksen eli joko turvapaikan tai toissijaista suojelua, hän on silloin saanut oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella.

Millä perusteella päätetään kuka saa kansainvälistä suojelua?

Päätöksentekoa ohjaa ulkomaalaislaki, johon kaikki päätökset pohjautuvat. Esimerkiksi hakemuksen käsittelijän omilla mielipiteillä ei ole päätöksen tekemisessä merkitystä.

Miksi turvapaikkaprosessi on niin pitkä?

Lähtökohta on aina, että hakijan on palattava kotimaahansa, jos hän voi saada sieltä suojaa oikeudenloukkauksia vastaan. Kansainvälisissä sopimuksissa ajatellaan, että jokainen valtio huolehtii omista kansalaisistaan. Jos valtio ei siihen pysty, voi ihminen hakea suojelua toisesta maasta.

Kriteerit kansainvälisen suojelun saamiselle ovat tarkat. Suojelua voidaan antaa ihmisille, jotka ovat vainon kohteena. Vaino on tarkkaan määritelty käsite. Se, että kotimaassa on yleisesti ottaen vaikeaa, ei riitä kansainväliseen suojeluun, jos turvapaikanhakija ei kohtaa henkilökohtaista vainoa. Näin on kansainvälisesti sovittu.

Prosessi on pitkä, koska jokainen käsittelyyn otettu hakija puhutellaan. Vuonna 2015 turvapaikanhakijoita on tullut paljon, ja siksi hakemusten käsittely kestää.

Miksi ihmisiä palautetaan maihin, joihin Suomen kansalaisia ei kehoteta matkustamaan?

Ulkoministeriö tekee Suomen kansalaisille matkustustiedotteita, joissa tarkastellaan kunkin maan turvallisuustilannetta Suomen kansalaisen näkökulmasta.

Ulkoministeriön matkustustiedotteen ja Maahanmuuttoviraston maalinjauksen lähtökohdat ovat hyvin erilaiset. Ulkoministeriö katsoo asiaa tavallisen suomalaisen lomamatkailijan näkökulmasta, kun Maahanmuuttovirasto katsoo asiaa paikallisen asukkaan näkökulmasta. On eri asia olla maassa vierailevana kuin palata kotimaahan, jonka kulttuurin, kielen ja tavat ihminen tuntee. Jos hakija ei voi palata juuri omalle kotipaikkakunnalleen, voi olla, että hän voi palata toisaalle kotivaltiossaan.

Kun turvapaikkaperusteita selvitetään, otetaan huomioon ihmisen yksilöllinen tilanne. On mahdollista, että turvapaikanhakija tulee maasta, joka on turvallinen matkakohde turistille, mutta hän saa kansainvälistä suojelua esimerkiksi poliittisen vainon takia. Toisaalta hakija voi tulla paikkakunnalta, jossa on aseellinen konflikti, mutta hän ei saa kansainvälistä suojelua, koska katsotaan, että hän voi paeta toiseen osaan kotimaataan. Turistille paikkakunta ei ole kuitenkaan turvallinen kohde.

Miksi hyvin suomea puhuva ja moitteettomasti käyttäytyvä ihminen käännytetään?

Suomessa ei voi oleskella ilman asiaankuuluvaa lupaa. Jos lupaa ei myönnetä, on hakijan poistuttava maasta.

Kun tutkitaan, voiko hakija saada kansainvälistä suojelua, selvitetään minkälaista vainoa hän mahdollisesti kohtaa kotimaassaan. Turvapaikkaprosessia ohjaa tarkasti laki, jonka perusteella kaikki päätökset tehdään.

Tutkinnassa selvitetään nimenomaan tilannetta siinä maassa, josta ihminen on paennut, ei tilannetta Suomessa. Ihmisen henkilökohtaiset ominaisuudet tai suuri halu muuttaa Suomeen eivät vaikuta turvapaikkapäätökseen.

Voiko turvapaikanhakija jäädä Suomeen, jos hän saa työpaikan?

Turvapaikanhakija saa tehdä ansiotyötä ilman erillistä lupaa hakemuksensa käsittelyn ajan joko kolmen tai kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun on hakenut turvapaikkaa.

Kansainvälisen suojelun hakeminen ei ole tarkoitettu väyläksi päästä työskentelemään Suomeen. Jos hakijalle ei myönnetä kansainvälistä suojelua, hän voi jäädä Suomeen tekemään työtä, jos hänelle myönnetään sitä varten oleskelulupa, jota on haettava erikseen.

Turvapaikanhakija voi missä tahansa vaiheessa prosessia hakea toista oleskelulupaa esimerkiksi työn tai opiskelun perusteella. Luvat ovat maksullisia, ja niiden saamista varten hakijan pitää täyttää niille laissa määritellyt edellytykset.

Lisätietoa medialle

Maahanmuuttoviraston viestintä: puh. 0295 433 037, sähköposti: media@migri.fi