Tietopankki

Jos ulkomaalaisella on tai on ollut oleskelulupa ja hänet päätetään poistaa maasta, puhutaan maasta karkottamisesta. Suurin osa karkottamispäätöksistä liittyy siihen, että henkilö oleskelee luvattomasti maassa. Henkilö voidaan karkottaa myös, jos hän on syyllistynyt Suomessa rikoksiin.

Jos ulkomaalaisella ei ole ollut oleskelulupaa ja hänet päätetään poistaa maasta, hänet käännytetään. Esimerkiksi maasta poistettavan turvapaikanhakijan kohdalla kyse on käännyttämisestä.

Ulkomaalainen voidaan ulkomaalaislain mukaan karkottaa maasta, jos hän

• oleskelee Suomessa ilman vaadittavaa oleskelulupaa
• on syyllistynyt rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta
• on syyllistynyt toistuvasti rikoksiin
• on käyttäytymisellään osoittanut olevansa vaaraksi muiden turvallisuudelle tai
• jos hänen voidaan epäillä ryhtyvän Suomessa kansallista turvallisuutta vaarantavaan toimintaan.

Rikosperusteinen karkottamispäätös voidaan tehdä, jos henkilö syyllistynyt vakaviin rikoksiin tai rikoksiin on syyllistytty toistuvasti.

Käytännössä vakavat rikokset ovat sellaisia, joista voi saada yhden vuoden vankeutta.

Tilastotietoa karkottamiseen johtaneista rikosnimikkeistä ei ole.

Poliisi tekee Maahanmuuttovirastolle esityksen karkottamisesta. Maahanmuuttovirasto tekee asiasta päätöksen esityksen ja muun tiedon perusteella. Päätökset perustuvat oikeudelliseen kokonaisharkintaan, jossa punnitaan karkottamisperusteita ja myös sitä vastaan puhuvia seikkoja, kuten henkilön siteitä Suomeen.

Maahanmuuttovirasto voi tehdä karkottamispäätöksen myös omasta aloitteestaan. Tämä on tavallista silloin, kun jatkolupahakemukseen tehdään kielteinen päätös tai oleskelulupa peruutetaan.

Karkottamispäätös pannaan täytäntöön, jos henkilö ei ole poistunut vapaaehtoisesti. Maasta poistamisesta vastaa käytännössä poliisi.

Jos karkottamisperusteena on luvaton oleskelu Suomessa, karkotettavalle voidaan määrätä 7-30 päivän aika, jonka kuluessa hänen pitää poistua maasta. Muulla perusteella karkotuspäätöksen saaneille aikaa ei anneta.

Maahantulokielto voi olla joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa. Yleensä maahantulokielto on määräaikainen, 1–5 vuotta. Jos henkilö on tuomittu törkeästä tai ammattimaisesta rikoksesta ja hän on vakava uhka yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle, kielto voi olla toistaiseksi voimassa oleva. Maahantulokielto on lähtökohtaisesti voimassa koko Schengen-alueella.

Karkottamispäätös perustuu kokonaisharkintaan. Harkinnassa otetaan huomioon muun muassa se, onko henkilöllä Suomessa perheenjäseniä. Erityisesti on huomioitava lapsen etu.

Lisäksi huomioon on otettava ainakin

• maassa oleskelun pituus ja tarkoitus
• myönnetyn oleskeluluvan luonne
• siteet Suomeen
• perheeseen liittyvät, kulttuuriset ja sosiaaliset siteet kotimaahan
• terveydentilaa koskevat selvitykset
• teon vakavuus sekä yleiselle tai yksityiselle turvallisuudelle aiheutunut haitta, vahinko tai vaara, jos karkottaminen tai maahantulokielto perustuu rikolliseen toimintaan

Pakolaisaseman saanutta henkilöä ei saa karkottaa kotimaahansa, jos hän on edelleen kansainvälisen suojelun tarpeessa.

Palautuskiellon mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Suomea sitovat tältä osin myös kansainväliset sopimukset.