Maastapoistamispäätösten täytäntöönpanoa ja kotimaahan matkustamisen vaikutusta suojeluasemaan selkeytetään

Ulkomaalaislain muutokset tulivat voimaan 1.6.2025. Lakimuutoksella pyritään sujuvoittamaan turvapaikkatutkintaa ja ehkäisemään turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttöä.

Yksi muutoksista liittyy kansainvälistä suojelua koskevien päätösten yhteydessä tehtävien karkottamispäätösten täytäntöönpanoon. Tarkoituksena on yhdenmukaistaa karkottamis- ja käännyttämispäätösten täytäntöönpanoa koskevaa sääntelyä. 

Karkottamisesta on kyse, jos asiakkaalla on ollut oleskelulupa ja hänet päätetään poistaa maasta. Käännyttäminen puolestaan tarkoittaa sitä, jos asiakkaalla ei vielä ole ollut oleskelulupaa ja hänet päätetään poistaa maasta. Lakimuutos koskee esimerkiksi tilanteita, joissa oleskeluluvalla Suomessa olleelle henkilölle on tehty karkottamispäätös ja hän hakee kansainvälistä suojelua, jotta saisi viivästytettyä maasta poistamista.

– Jatkossa karkottamispäätösten täytäntöönpano sujuvoituu, jos hakija on esimerkiksi tehnyt ilmeisen perusteettoman hakemuksen tai hakemus on päätetty jättää tutkimatta. Tällaisissa tapauksissa karkotuspäätöksestä valittaminen ei enää automaattisesti viivästytä hakijan maastapoistamista. Jatkossa myöskään uusintahakemukseen ei enää tarvitse tehdä uudestaan karkotuspäätöstä, jolloin kielteinen päätös on pantavissa täytäntöön heti tiedoksiannosta, kertoo turvapaikkatutkinnan prosessinomistaja Roosa Simola.

Lakiin on nyt myös lisätty, että pakolaisasema voidaan jättää myöntämättä tilanteessa, jossa hakija tekee uusintahakemuksen, jonka perusteet hän on itse tahallisesti aiheuttanut kotimaasta lähtemisen jälkeen. Pakolaisaseman sijaan hakija voi kuitenkin saada toissijaista suojelua. 

Lisäksi lakimuutosten myötä turvapaikkapuhuttelun pöytäkirjaa ei enää lähtökohtaisesti tarkisteta turvapaikkapuhuttelussa kokonaan kaikkien asiakkaiden kanssa. Tällöin asiakkailla on kaksi viikkoa aikaa käydä läpi pöytäkirja ja toimittaa siihen lisäyksiä ja korjauksia. Tämä säästää aikaa ja sujuvoittaa turvapaikkahakemuksen käsittelyä myös asiakkaan näkökulmasta.

Kotimaahan matkustamisen vaikutus suojeluasemaan määritellään laissa 

Lakiin on nyt kirjattu myös kotimaahan tai aiempaan pysyvään asuinmaahan matkustamisen merkitys suojeluaseman lakkauttamisharkinnassa. Suojeluasema on aiemminkin voitu lakkauttaa, jos kansainvälistä suojelua saanut henkilö matkustaa kotimaahansa, mutta nyt asia on määritelty myös laissa. 

– Vastaavaa harkintaa on Maahanmuuttovirastossa tehty ennenkin, mutta nyt lähtömaahan matkustamisen vaikutus päätöksenteossa konkretisoituu, koska matkustamisen vaikutus lakkauttamisharkinnassa on kirjattu lakiin. Tämä tekee asian selkeämmäksi myös asiakkaillemme, sanoo lakkauttamis- ja peruuttamisharkinnan prosessiasiantuntija Milla Väisänen.

Maahanmuuttoviraston poikkeuksellisesti myöntämä rajoittamaton matkustusasiakirja ei kuitenkaan estä sitä, että asiakkaan kansainvälinen suojeluasema voidaan ottaa harkittavaksi, jos hän matkustaa kotimaahansa. Kotimaahan matkustamisella tulee tällöinkin olla painava syy.

Pakolaisen matkustusasiakirjan ja muukalaispassin käyttöä rajoitetaan

Kansainvälistä suojelua saanut asiakas ei enää voi käyttää Suomen myöntämiä muukalaispassia tai pakolaisen matkustusasiakirjaa matkustaakseen kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa. Rajoitus vaikuttaa esimerkiksi turvapaikan ja toissijaisen suojeluaseman saaneisiin, kiintiöpakolaisiin sekä perhesiteen perusteella oleskeluluvan saaneisiin, joille on myönnetty suojeluasema oleskelulupapäätöksen yhteydessä.

Kansainvälistä suojelua saaneen asiakkaan matkustaminen kotimaahan tai aiempaan pysyvään asuinmaahan Suomen myöntämillä matkustusasiakirjoilla voidaan sallia ainoastaan poikkeuksellisen painavista syistä. Tällöin matkustusasiakirja myönnetään korkeintaan yhdeksi vuodeksi. 

– Matkustamisen salliminen kansainvälistä suojelua saaneen kotimaahan tai aiempaan pysyvään asuinmaahan Suomen myöntämillä matkustusasiakirjoilla vaatii jatkossa enemmän selvittämistä ja harkintaa, kertoo matkustusasiakirjojen prosessinomistaja Antti Jäppinen.

Lisätietoja

• Turvapaikkatutkinta ja uusintahakemukset: prosessinomistaja Roosa Simola, etunimi.sukunimi@migri.fi, puh. 0295 433 037 (Maahanmuuttoviraston puhelinnumero median edustajille)
• Pakolaisaseman lakkauttaminen: prosessiasiantuntija Milla Väisänen, etunimi.sukunimi@migri.fi, puh. 0295 433 037 (Maahanmuuttoviraston puhelinnumero median edustajille)
• Suomen myöntämät pakolaisen matkustusasiakirjat ja muukalaispassit: prosessinomistaja Antti Jäppinen, etunimi.sukunimi@migri.fi, puh. 0295 433 037 (Maahanmuuttoviraston puhelinnumero median edustajille)

Korjattu 2.6.2025 klo 16.53: Tarkennettu, että turvapaikkapuhuttelun pöytäkirjaa ei enää tarkisteta kokonaan.