Euroopan muuttoliikeverkoston vuosiraportti 2025: maahanmuutto Suomeen laski, kansalaisuuden saaneita ennätysmäärä

Suomen heikko taloustilanne ja ulkomaalaislainsäädännön kiristyminen näkyivät Suomeen suuntautuvan maahanmuuton laskuna vuonna 2025. Työntekijöiden, opiskelijoiden ja kansainvälisen suojelun hakemusmäärät vähenivät, kun taas perheenjäsenten hakemukset pysyivät vuoden 2024 tasolla. Alkuvuonna 2026 työperäinen maahanmuutto on kuitenkin kääntynyt taas nousuun.

Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) tuore maahanmuutto- ja turvapaikkakatsaus 2025 tarjoaa tietoa näistä ja muista maahanmuuton ilmiöistä. Maahanmuuttoviraston Maahanmuutto Suomeen -katsaus puolestaan tarkastelee maahanmuuton ilmiöitä alkuvuoden 2026 osalta.

EMN (European Migration Network) on tutkimus- ja tiedonvaihtoverkosto, jonka toimintaa koordinoi ja rahoittaa Euroopan komissio. EMN:n Suomen yhteyspiste toimii Maahanmuuttovirastossa.

Taloustilanne heijastuu työperäiseen maahanmuuttoon

Työperusteisten lupien määrä on viime vuosina ollut laskusuuntainen. Vuonna 2025 ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupia myönnettiin 8 384 kappaletta, mikä oli noin 24 % edellisvuotta vähemmän. Merkittävintä lasku oli sosiaali- ja terveysalalla sekä rakennusalalla: sote-alalle myönnettyjen lupien osuus laski 81 % ja rakennusalan 24 %.

Tänä vuonna työperäinen maahanmuutto on kuitenkin kääntynyt kasvuun. Tammi–huhtikuussa ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupa- ja EU-kansalaisten rekisteröintihakemuksia jätettiin 11 % enemmän kuin vuoden 2025 vastaavana ajankohtana.

– Hakemusmäärän kasvua alkuvuoden aikana selittää Suomessa meneillään olevat teollisuushankkeet, joihin on rekrytoitu kansainvälistä työvoimaa. Teollisuushankkeiden vaikutus näkyy erityisesti työntekijän oleskelulupahakemuksissa, kertoo tietopalveluiden johtaja Johannes Hirvelä.

Eniten oleskelulupia myönnettiin perhesiteen perusteella

Vuonna 2025 perheside oli yleisin peruste myönteiselle oleskeluluvalle. Siinä missä myönnettyjen työperusteisten ja opiskelijoiden ensimmäisten lupien määrä laski viime vuonna, oli perheside ainoa peruste, jossa nähtiin nousua. Ensimmäisiä oleskelulupia perhesiteen perusteella myönnettiin noin 10 % enemmän kuin vuonna 2024.

– Selvä enemmistö perheenjäsenistä hakee oleskelulupaa Suomessa työperusteisella oleskeluluvalla tai opiskelijan oleskeluluvalla oleskelevan puolison tai huoltajan vuoksi. Aasian maat korostuvat perhesideperusteisissa oleskeluluvissa, ja viime vuonna suurimmat hakijakansalaisuudet olivat Filippiinit, Sri Lanka ja Intia, Hirvelä kertoo.

Vuoden 2026 ensimmäisellä kolmanneksella perheenjäsenten hakemusmäärä laski huomattavasti viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna (-23 %). Yhteensä ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia jätettiin tammi-huhtikuussa 5 772.

Turvapaikanhakijoiden määrä pysyi matalana

Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrä jatkoi vuonna 2025 laskuaan. Turvapaikkahakemuksia jätettiin viime vuonna yhteensä 2 549 kappaletta (2024: 2 948). Uusintahakemuksia näistä oli noin 19 %.

Vuonna 2025 eniten turvapaikkahakemuksia jättivät Afganistanin, Irakin ja Somalian kansalaiset.

– EU-alueella jätettyjen turvapaikkahakemusten määrä on vähentynyt vuodesta 2024 lähtien. Hakemusmäärän laskuun ovat vaikuttaneet muun muassa muutokset maiden työntötekijöissä ja EU-alueelle pääsyn vaikeutuminen, Hirvelä kertoo.

Tänä vuonna turvapaikkahakemusten määrä on pysynyt vuoden 2025 tasolla. Vuoden 2026 tammi–huhtikuussa ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia jätettiin yhteensä 589.

Kansalaisuuden saaneita ennätysmäärä

Vuonna 2025 Suomen kansalaisuuden sai ennätykselliset 14 703 henkilöä (2024: 13 973). Kansalaisuuksia myönnettiin eniten Venäjän, Irakin, Afganistanin, Syyrian ja Somalian kansalaisille. Kansalaisuuspäätösten määrän kasvu selittyy sillä, että Maahanmuuttovirasto on purkanut aiempina vuosina jätettyjen kansalaisuushakemusten ruuhkaa.

Vuosina 2024–2025 hallitus uudisti kansalaisuuslakia ja tiukensi kansalaisuuden saamisen edellytyksiä. Ennen kansalaisuuslain ensimmäisten muutosten voimaantuloa kansalaisuushakemusten määrä nousi ennätyksellisen korkeaksi vuosina 2023–2024. Vuonna 2025 hakemusmäärä kuitenkin laski näitä vuosia edeltävälle tasolle: hakemuksia jätettiin yhteensä 11 237, mikä oli 34 % lasku vuodesta 2024.

Kansalaisuushakemusten määrä on ollut alkuvuoden 2026 ajan laskusuuntainen. Kuukausittainen hakemusmäärä kääntyi laskuun sen jälkeen, kun kansalaisuuslain toisen vaiheen muutokset tulivat voimaan 17.12.2025. Laskusuunnasta huolimatta hakemusmäärä oli kuitenkin 35 % suurempi kuin vuoden 2025 alkupuolella.

Webinaari maahanmuuton trendeistä ja ilmiöistä

Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN) ja Maahanmuuttovirasto järjestävät webinaarin Maahanmuuton ilmiöt ja trendit 2025–2026 perjantaina 29.5.2026 klo 10–11.00.

Tilaisuudessa Maahanmuuttoviraston ja Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) asiantuntijat luovat katsauksen edellisen ja kuluvan vuoden maahanmuuton kokonaiskuvaan niin työperusteisen kuin humanitaarisenkin maahanmuuton näkökulmasta. Tarkastelussa ovat sekä tilastolliset trendit että maahanmuuttopoliittiset kehityskulut.

Tilaisuudessa esitellään myös EMN:n kansallinen maahanmuutto- ja turvapaikkakatsaus 2025 sekä tilastokatsaus Maahanmuuton tunnusluvut 2025. Lisäksi tutustutaan Maahanmuuttoviraston uusimpaan Maahanmuutto Suomeen -katsaukseen, joka keskittyy vuoden 2026 alkuun.

Tilaisuuden avaavat Maahanmuuttoviraston tietopalveluiden johtaja Johannes Hirvelä ja EMN:n Suomen yhteyspisteen johtaja Rafael Bärlund. Tämän jälkeen erityisasiantuntijat Tuukka Lampi EMN:stä sekä Iris Lawson Hellu Maahanmuuttovirastosta keskustelevat raporttien pohjalta maahanmuuton eri ilmiöistä, kuten työperusteisesta maahanmuutosta, perheenyhdistämisestä ja kansainvälisestä suojelusta.

Webinaari tallennetaan, ja tallenne julkaistaan Migri.fi-sivuston Uutishuoneessa.

• Seuraa webinaaria 29.5. klo 10–11: Maahanmuuton ilmiöt ja trendit 2025–2026
• Euroopan muuttoliikeverkoston maahanmuutto- ja turvapaikkakatsaus 2025
• Maahanmuuton tunnusluvut 2025
• Maahanmuutto Suomeen 2/2026

Lisätietoa medialle

• tietopalveluiden johtaja Johannes Hirvelä, s-posti: etunimi.sukunimi@migri.fi, p. 0295 433 037 (Maahanmuuttoviraston puhelinnumero median edustajille)
• EMN:n Suomen yhteyspisteen johtaja Rafael Bärlund, s-posti: etunimi.sukunimi@migri.fi, p. 0295 433 037 (Maahanmuuttoviraston puhelinnumero median edustajille)