Irakilaisperheen tapauksesta esitettiin julkisuudessa vain yksi näkökulma

Julkisuudessa esillä olleessa irakilaisperheen tapauksessa ei ole esitetty kaikkia asiaan vaikuttaneita faktoja. Media on siteerannut päätöstekstiä valikoiden, minkä vuoksi tapauksesta on muodostunut yksipuolinen kuva.

Siksi Maahanmuuttovirasto haluaa oikaista julkisuudessa syntyneitä väärinkäsityksiä siltä osin, kuin sen voi tehdä ottamatta kantaa salassa pidettäviin yksityiskohtiin. Tämäntyyppiset tapaukset eivät ole ainutkertaisia.

Perhesidehakemukset: Uusilla perheillä on ollut toimeentuloedellytys vuodesta 2010

Maahanmuuttovirasto tekee päätöksensä voimassaolevan lain mukaan.

Jos perhe on ollut olemassa jo silloin, kun yksi perheenjäsenistä tulee Suomeen, on kyseessä ulkomaalaislain tarkoittama vanha perhe. Tällaisia perheitä ei toistaiseksi koske toimeentuloedellytys. Nyt eduskunnan käsittelyssä olevan lakiesityksen mukaan pakolaisaseman saaneella vanhalla perheellä olisi kolme kuukautta aikaa hakea perheenyhdistämistä ilman toimeentuloedellytystä.

Jos turvapaikan Suomesta saanut henkilö on matkustanut kotimaahansa, avioitunut ja perustanut perheen siellä, on kyseessä ulkomaalaislain tarkoittama uusi perhe. Uusia perheitä on vuodesta 2010 lähtien koskenut toimeentuloedellytys oleskelulupaa haettaessa. Esimerkiksi kahden aikuisen ja kahden lapsen perheessä perheen tulojen on oltava yhteensä 2 600 euroa kuukaudessa. Tavallisesti toimeentulo tulee ansiotuloista, yritystoiminnasta tai muusta varallisuudesta, ja osa sosiaalietuuksista lasketaan tuloiksi. Toimeentuloedellytys ei täyty, jos henkilöiden voidaan saadun selvityksen perusteella olettaa joutuvan toimeentulotuen tai vastaavan muun etuuden varaan Suomessa.

Oleskelulupaa perhesiteen perusteella tulisi hakea aina ulkomailla ennen Suomeen tuloa. Euroopan ihmisoikeussopimuksen kahdeksas artikla, joka koskee perhe-elämän suojaa, ei suojaa kaikkia ihmisten henkilökohtaisia ratkaisuja kuten asuinpaikan valintaa, jos perhe on perustettu tietäen, että oleskeluluvan saaminen on epävarmaa.

Turvapaikkahakemukset: Irakissa on hyvin erilaisia turvallisuustilanteita

Turvapaikan tai muuta kansainvälistä suojelua voi saada vain yksilöllisin perustein. Kansainvälistä suojelua ei voi saada vain siksi, että tulee tietystä maasta tai tietyltä alueelta. Turvallisuustilanne vaihtelee hyvin paljon Irakin sisällä. Esimerkiksi Irakin pohjoisosissa autonomisella kurdialueella ei ole yleisiä turvallisuusuhkia vaan tilanne on vakaa. Myöskään taloudelliset syyt eivät ole peruste kansainvälisen suojelun saamiseksi.

Turvapaikkaa saa aina hakea. Tällöin Maahanmuuttovirasto tutkii hakijan henkilökohtaiset perusteet kansainväliselle suojelulle.

Jos kansainvälisen suojelun edellytykset eivät täyty, voidaan harkita oleskelulupaa yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella (ulkomaalaislain 52 §). Kun tapauksia katsoo yksilön inhimillisestä näkökulmasta, varmasti monet turvapaikanhakijat kokevat, että heidän pitäisi saada jäädä Suomeen. Ulkomaalaislain tarkoittama yksilöllinen inhimillinen syy on kuitenkin eri asia kuin arkikielessä. Sen myöntämisen kynnys on erittäin korkealla. Esimerkiksi taloudelliset tai terveyden- tai sairaanhoitoon liittyvät syyt tai pelkkä halu jäädä tänne eivät yksin riitä.

Korkein hallinto-oikeus on ratkaissut vastaavia tapauksia ja todennut, että jos hakijalle on tehty kielteinen perheenyhdistämispäätös, ei turvapaikkahakemuksella voi ohittaa kielteistä perheenyhdistämispäätöstä.

Pakolaisaseman saamisen jälkeen kotimaahan matkustaminen ja siellä oleskelu on peruste tarkastella pakolaisaseman lakkauttamista, koska tällöin voi olla kyse siitä, ettei henkilöllä enää ole perusteltua pelkoa vainosta.

Lapsen etu: Pienen lapsen paras olla vanhempiensa kanssa

Lapsen etu huomioidaan aina päätöksenteossa. Lapsen etu voi olla jäädä Suomeen, jos hän on luonut jo vahvat siteet suomalaiseen yhteiskuntaan esimerkiksi käymällä koulua täällä. Jos lapsi on hyvin pieni, hänen etunsa on yleensä olla yhdessä vanhempiensa kanssa. Jos äidin osalta on arvioitu, että kansainväliselle suojelulle ei ole perusteita ja hänet voidaan palauttaa turvallisesti kotimaahansa, on lapsen etu mennä äitinsä mukana.

Silloin kun vauva on syntynyt äidille annetun turvapaikkapäätöksen jälkeen, linjana on, että hänet voidaan käännyttää äitinsä mukana. Korkein hallinto-oikeus on vahvistanut Maahanmuuttoviraston päätökset useissa tapauksissa.

Selvitys ministerille annetaan tänään

Maahanmuuttovirasto tekee maanantain aikana selvityksen sisäministerille julkisuudessa esiintyneen irakilaisperheen tapauksesta.

Selvityksen tarkoituksena on kuvata tapausten taustat ja käsittely, jotta ministeri voi arvioida, onko Maahanmuuttovirasto toiminut lainmukaisesti. Maahanmuuttoviraston päätöskäytäntöjen oikeellisuutta ohjaavat ensi sijassa oikeusistuimet. Julkisuudessa ollutta tapausta on käsitelty hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja oikeusistuimet ovat vahvistaneet Maahanmuuttoviraston päätökset niiltä osin kuin asiassa on saatu ratkaisu.

Ministerille annettava selvitys sisältää hakijoiden henkilökohtaisia tietoja, eikä sitä siksi voida julkaista.

Mediassa esiintyneet tapaukset eivät saa erityiskohtelua vaan käsitellään samoin periaattein kuin kaikki muutkin tapaukset.

Lisätietoja medialle

Oikeus- ja maatietopalveluyksikön johtaja Hanna Helinko, puh. 0295 430 431, etunimi.sukunimi@migri.fi