Hyppää sisältöön

Usein kysyttyä: Turvapaikanhakijat

Turvapaikan hakeminen

Miten Suomeen pääsee pakolaiseksi?

Suomi vastaanottaa vuosittain kiintiöpakolaisia ja Suomesta voi myös hakea turvapaikkaa. Lue lisää kiintiöpakolaisista ja turvapaikan hakemisesta.

Miten voin hakea turvapaikkaa Suomesta?

Voit hakea turvapaikkaa Suomesta vain Suomen valtion alueella. Et voi hakea turvapaikkaa niin, että lähetät kirjeen tai sähköpostia Maahanmuuttovirastoon. Et voi myöskään hakea turvapaikkaa Suomen ulkomailla olevassa edustustossa. Lue lisää turvapaikan hakemisesta.

Mitä jäljittämisellä tarkoitetaan?

Jäljittämisen avulla pyritään luomaan uudelleen yhteys alaikäisen turvapaikanhakijan ja hänen Suomen ulkopuolella oleskelevan huoltajan välille. Jäljittämisellä saadaan päätöksenteon kannalta tärkeää tietoa, joka voi myöhemmin auttaa perheen yhdistämisessä. 

Jäljittämisessä huomioidaan aina lapsen etu. Yleensä on lapsen edun mukaista, että lapsi tietää, missä hänen vanhempansa tai huoltajansa oleskelevat. Ulkomaalaislaki edellyttää, että maahan ilman huoltajaa saapuneiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vanhempia tai tosiasiallisia huoltajia jäljitetään, kun se on mahdollista.

Mitä iän selvittämisellä tarkoitetaan ja miksi turvapaikanhakijan ikää selvitetään?

Iän selvittäminen on tärkeä osa henkilöllisyytesi selvittämistä. Lisäksi turvapaikanhakijan ikä vaikuttaa siihen, mitä lakiin perustuvia oikeuksia ja velvollisuuksia hänellä on. Esimerkiksi ilman huoltajaa oleville alaikäisille turvapaikanhakijoille turvataan erityisjärjestelyjä turvapaikkamenettelyssä ja turvapaikanhakijoiden vastaanotossa.

Lue lisää: Alaikäisen iän selvittäminen eli ikäarviotutkimus

Hakemusprosessin vaihtaminen

Minulla on oleskelulupa työn perusteella. Voinko saada jatkoluvan työn perusteella, kun olen aikaisemmin hakenut turvapaikkaa?

Jos sinulla on jo oleskelulupa Suomessa, voit hakea jatkolupaa työn perusteella normaalisti. Sillä ei ole vaikutusta, että olet joskus hakenut turvapaikkaa.

Minulla on oleskelulupa työn perusteella ja turvapaikkahakemus vireillä. Sain opiskelupaikan, voinko hakea jatkolupaa opiskelun perusteella?

Jos haet jatkolupaa opiskelun perusteella, kun sinulla on turvapaikkahakemus vielä vireillä, Maahanmuuttovirasto tekee hakemukseesi kielteisen päätöksen. Voit hakea jatkolupaa kuitenkin työn perusteella, jos täytät oleskeluluvan edellytykset.

Sain kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseeni. Minulla on perheenjäsen Suomessa. Voinko hakea oleskelulupaa perhesiteen perusteella?

Voit hakea oleskelulupaa perhesiteen perusteella missä vaiheessa vaan turvapaikkahakemuksen käsittelyä, jos perheenjäsenesi asuu Suomessa. Lue lisää kuka on Suomen lain mukaan perheenjäsen ja mitä edellytyksiä oleskeluluvalla on.

Mukana hakevan lapsen puhuttelu

Miksi lapsia kuullaan turvapaikkapäätöksenteossa?

Lapsen oikeus on tulla kuulluksi häntä koskevissa päätöksissä. On lapsen etu, että hänen oma näkemyksensä selvitetään, kun tehdään häntä koskeva päätös.

Perheen mukana hakevan lapsen puhuttelu on tärkeää myös siksi, että lapsella voi olla lisäksi omia perusteita saada turvapaikka.

Lue lapsen turvapaikkapuhuttelusta.

Millainen tilanne lapsen puhuttelu käytännössä on?

Lapsen puhuttelu on avointa kerrontaa eli hän saa itse kertoa. Turvapaikanhaussa kuuleminen on tärkein tapa kuulla ihmiseltä hänen tilanteestaan.

Vanhemmat ovat kuulemisessa mukana ja hekin voivat puhua. Paikalla on lisäksi tulkki ja viraston työntekijä. Virastossa on koulutettuja puhuttelijoita nimenomaan lasten kohtaamiseen.

Kuulemisen kesto on yleensä noin 1 - 2 tuntia. Osa ajasta käytetään tutustumiseen, jotta lapsella on tilanteessa turvallinen olo olla.

Mitä lapsen etu tarkoittaa turvapaikkapäätöksenteossa?

Lapsen etu on oikeusperiaate, joka otetaan lain mukaan aina huomioon kaikessa Maahanmuuttoviraston päätöksenteossa, jos päätös koskee lasta.

Lapsen etu arvioidaan yksilöllisesti ja tapauskohtaisesti. Kun päätöstä tehdään, lapsen kokonaistilanne huomioidaan: henkilökohtainen tausta, tilanne ja

tarpeet muiden seikkojen ohella.

Lapsen etua arvioidaan useista näkökulmista. Ensisijainen kriteeri on turvallisuus. Lapsella voi olla vahvempia perusteita saada kansainvälistä suojelua kuin aikuisilla. Hänellä voi olla myös vanhemmistaan erillisiä perusteita suojelulle. On myös vainon muotoja, jotka koskevat vain lapsia. Tämä ja lapsen kotialueen turvallisuustilanne huomioidaan turvapaikkapäätöksenteossa.

Lapsen edun arvioinnissa huomioidaan niin ikään lapsen perhe- ja muut läheiset ihmissuhteet sekä hänen uskonnollinen, kielellinen ja kulttuurinen taustansa. Myös lapsen mahdolliset yksilölliset tarpeet vaikuttavat. Ne voivat liittyä esimerkiksi hänen kehitykseensä tai terveyteensä.

Miksi kuulette kristityksi kääntyneiden perheiden lapsia?

Lapsen mukanaolo uskonyhteisössä voi vaikuttaa siihen, onko hän vainon vaarassa kotimaassaan. Uskonto voi olla peruste turvapaikalle.

Uskonnollinen kääntyminen näkyy usein myös pienten lasten arkisessa elämässä Suomessa. Lapsi on voinut osallistua esimerkiksi seurakunnan toimintaan.

Muutkin turvapaikkaperusteet voivat yhtä lailla vaikuttaa lapsen vainon vaaraan, mutta ne ovat voineet tapahtua esimerkiksi vanhemmille kotimaassa tai kauan sitten. Silloin lapsen kuuleminen ei ole tarkoituksenmukaista.

Mitä lapsi osaa kertoa tilanteestaan?

Lasta on tarkoituksenmukaista kuulla asiassa, jolla on vaikutusta lapseen ja josta hänellä voi odottaa olevan oikeasti tietoa.

Puhuttelussa voidaan esimerkiksi kysyä, mitä kristillisessä seurakunnassa mukana oleminen on lapselle merkinnyt ja mikä on lapsen oma mielipide.

Tällaisia kysymyksiä esitetään, koska lapsen kertoma voi antaa lisätietoa siitä, miten hän on vainon vaarassa. Lapsen kertomaa ei ole tarkoitus käyttää perheen tilannetta vastaan, eikä se yksin ratkaise perheen turvapaikka-asiaa.

Puhuttelu suhteutetaan lapsen ikään ja kehitystasoon.

Mitä tehdään, jos lapsi kertoo jotain ristiriitaista vanhempiensa kertoman kanssa?

Lapsen kertomaa ei voida käyttää yksin turvapaikkapäätöksessä ratkaisevana tekijänä. Jos jotain erityistä tulee ilmi, asiaa saatetaan kysyä myöhemmin erikseen vanhemmalta.

Lapsen kertomaa ei ole tarkoitus käyttää perheen tilannetta vastaan. Kuulemisessa halutaan nimenomaan kuulla, onko lapsella jotain lisättävää jo kerrottuun.

Lapsella voi olla myös erillinen peruste kansainväliselle suojelulle, joka ei ole tullut aiemmin esiin.

Rajamenettely

Olen hakenut turvapaikkaa enkä ole vielä saanut päätöstä. Voidaanko hakemukseni siirtää käsiteltäväksi rajamenettelyssä?

Hakemustasi ei voi siirtää jälkikäteen rajamenettelyyn. Vain viranomainen  Suomen ulkorajalla voi ohjata hakemuksen rajamenettelyyn.

Turvapaikanhakijan työnteko-oikeus

Saako turvapaikanhakija tehdä ansiotyötä?

Turvapaikanhakija saa tehdä ansiotyötä 3 tai 6 kuukauden kuluttua siitä, kun hän on hakenut turvapaikkaa. Lue lisää turvapaikanhakijan työnteko-oikeudesta.

Miten voin työnantajana varmistua siitä, että ulkomaalaisella on työnteko-oikeus?

Voit kysyä työntekijäsi työnteko-oikeutta Maahanmuuttovirastosta maksuttomalla sähköpostilla. Lue ohjeet työnteko-oikeuden kysymisestä.

Mistä näen, millä perusteella oleskelulupani on myönnetty?

Tarkista oleskelulupasi peruste oleskelulupapäätöksestä.  Päätökseen on merkitty, millä perusteella olet saanut luvan. Päätökseen on myös merkitty, jos sinulle myönnetty pakolaisasema tai toissijainen suojeluasema Suomessa.

Vastaanottoraha

Mikä on vastaanottoraha?

Vastaanottoraha on tarkoitettu sinun tai perheesi välttämättömiä perustarpeita varten. Voit saada vastaanottorahaa, jos tulosi ja varasi eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihisi, kuten ruokaan ja vaatteisiin. Lue lisää sivulta Vastaanottoraha. 

Vaikuttavatko palkkatuloni vastaanottorahan määrään?

Kyllä. Saamasi vastaanottorahan määrään vaikuttavat palkkatulot, jotka ylittävät 150 euroa kuukaudessa. Ilmoita kuitenkin aina palkkatulosi kokonaisuudessaan vastaanottokeskukselle.

Vaikuttavatko perheenjäseneni palkkatulot minun vastaanottorahani määrään?

Kyllä, vastaanottoraha on perhekohtainen etuus, jonka määrä ratkaistaan aina koko perheelle yhteisesti. Vastaanottorahan määrässä huomioidaan kaikkien perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot ja varat.

Paluu kotimaahan

Haluan palata kotimaahani. Mitä teen?

Ole yhteydessä vastaanottokeskukseesi, niin saat sieltä apua. Voit myös saada paluuseesi avustusta. Lue lisää sivuilta turvapaikkahakemuksen peruuttamisesta ja vapaaehtoisesta paluusta.

Tilastot ja laki

Kuinka monta irakilaista on hakenut turvapaikkaa Suomesta? Kuinka paljon Suomessa on intialaisia?

Voit tutustua turvapaikanhakijoista ja Suomessa olevista ulkomaalaisista kertoviin tilastoihin sivulla Tilastot.

Laadin tutkimusta/esseetä Suomen pakolaispolitiikasta. Mistä saisin lisätietoa?

Hyödyllisiä sivuja sinulle ovat muun muassa:

Mistä voin löytää Suomen ulkomaalaislain luettavakseni?

Ulkomaalaislaki löytyy lakitietokanta Finlexistä (finlex.fi).