Milloin hakemusta ei käsitellä Suomessa?
Päätös turvapaikkahakemuksen tutkimatta jättämisestä tarkoittaa sitä, että turvapaikkaperusteitasi ei tutkita.
Maahanmuuttovirasto tekee kuitenkin aina alustavan tutkinnan siitä, onko hakemuksessa perusteita tutkinnan jatkamiselle. Jos perusteita on, Maahanmuuttovirasto selvittää, tarvitsetko turvapaikan tai muun oleskeluluvan. Jos perusteita ei ole, voimme tehdä hakemukseen päätöksen tutkimatta jättämisestä.
Kansainvälistä suojelua koskeva hakemuksesi voidaan jättää tutkimatta Suomessa seuraavissa tapauksissa:
- Olet saapunut turvallisesta maasta, jossa olet saanut turvapaikan tai toissijaista suojelua tai muuten riittävää suojelua ja jonne sinut voidaan palauttaa (turvallinen turvapaikkamaa).
- Olet saapunut turvallisesta maasta, jossa olisit voinut saada turvapaikan tai toissijaista suojelua tai muuten riittävää suojelua ja jonne sinulla on riittävästi siteitä ja jonne sinut voidaan palauttaa (turvallinen kolmas maa).
- Sinut voidaan lähettää toiseen valtioon, joka on vastuussa turvapaikkahakemuksesi käsittelystä vastuunmäärittämisasetuksen perusteella (Dublin-menettely).
- Olet saanut kansainvälistä suojelua toisesta EU:n jäsenvaltiosta.
-
Olet tehnyt uusintahakemuksen, joka ei sisällä sellaisia uusia perusteita, että Maahanmuuttovirasto tutkisi hakemuksen.
Dublin-menettely
Euroopan maat ovat sopineet, että turvapaikkahakemus käsitellään vain yhdessä valtiossa, joka voi olla
- toinen EU:n jäsenvaltio
- Norja
- Islanti
- Sveitsi
- Liechtenstein.
Tätä kutsutaan vastuunmäärittämiseksi tai niin sanotuksi Dublin-menettelyksi. Menettelyn taustalla on Dublin-asetus, joka velvoittaa EU-jäsenvaltioita suoraan. On olemassa eri syitä, joiden perusteella jokin tietty maa on vastuussa hakemuksesi käsittelystä. Nämä syyt on lueteltu laissa säädetyssä tärkeysjärjestyksessä. Jos jokin syy ei liity sinuun, siirrytään järjestyksessä seuraavaan syyhyn. Dublin-asetuksen mukaan vastuu turvapaikkahakemuksesi käsittelystä kuuluu sille jäsenvaltiolle,
- jossa sinulla on perheenjäseniä,
- joka on myöntänyt sinulle oleskeluluvan tai viisumin,
- johon olet saapunut ensimmäisenä maasta, joka ei ole EU-maa, Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein, tai
- jossa olet aikaisemmin hakenut turvapaikkaa.
Tämä valtio on velvollinen ottamaan sinut takaisin ja käsittelemään hakemuksen, jonka jätit Suomessa.
Maahanmuuttovirasto kutsuu sinut Dublin-puhutteluun, jossa selvitetään, missä maassa turvapaikkahakemuksesi pitäisi käsitellä. Puhuttelussa selvitetään myös syyt, miksi hakemuksesi pitäisi käsitellä Suomessa. Päätöstä ei tehdä vielä puhuttelussa. Lue Ohjeet-sivulta lisätietoa puhuttelusta Dublin ja suojelua EU:ssa saaneet -asiakasohjeesta.
Jos toinen jäsenvaltio on vastuussa turvapaikkahakemuksesi käsittelystä, hakemustasi ei tutkita Suomessa vaan sinut käännytetään vastuussa olevaan jäsenvaltioon.
Tämä tarkoittaa, että turvapaikkapuhuttelussa ei selvitetä turvapaikkahakemuksesi perusteita, vaan palaat vastaanottokeskukseen odottamaan siirtoa toiseen maahan, joka käsittelee hakemuksesi.
Jos Maahanmuuttovirasto katsoo, että toinen jäsenvaltio on vastuussa turvapaikkahakemuksesi käsittelystä, Maahanmuuttovirasto pyytää toista jäsenvaltiota ottamaan sinut vastaan tai ottamaan sinut takaisin. Tämä riippuu siitä, oletko hakenut toisesta jäsenvaltiosta aiemmin turvapaikkaa vai et.
Jos toinen jäsenvaltio suostuu ottamaan vastuun hakemuksesi käsittelystä, sinulle annetaan tiedoksi päätös siitä, että
- turvapaikkahakemustasi ei käsitellä Suomessa, ja
- sinut siirretään tähän maahan, joka on vastuussa hakemuksesi käsittelystä.
Sinut siirretään siihen jäsenvaltioon, joka vastaa turvapaikkahakemuksesi käsittelystä,
- 6 kuukauden kuluessa siitä, kun toinen jäsenvaltio on hyväksynyt vastuunsa, tai
- jos päätät valittaa päätöksestä ja hallinto-oikeus tai korkein hallinto-oikeus kieltää täytäntöönpanon, 6 kuukauden kuluessa siitä, kun valitustuomioistuin on päättänyt, että sinut voidaan siirtää tuohon toiseen maahan.
Jos perheenjäsenesi on Euroopassa
Perheenjäsenet ovat tärkeysjärjestyksessä ensimmäinen syy, kun Maahanmuuttovirasto määrittää, mikä valtio on vastuussa turvapaikkahakemuksesi käsittelystä. Kun haet Suomesta turvapaikkaa poliisin tai rajaviranomaisen luona, kerro heti, jos sinulla on perheenjäseniä Euroopassa. Jos et tiedä, missä perheenjäsenesi ovat, ilmoita heti Maahanmuuttovirastolle, jos myöhemmin saat tietää perheenjäsentesi olinpaikan. Maahanmuuttovirasto voi pyytää sinua esittämään todisteita perhesuhteistasi. Todisteita voivat olla esimerkiksi avioliittotodistus tai väestörekisteriote kotimaastasi tai muu luotettava asiakirja.
On tärkeää, että kerrot, jos sinulla on perheenjäseniä toisessa jäsenvaltiossa, ennen kuin hakemukseesi tehdään ensimmäinen päätös. Jos haluat päästä perheenjäsenten kanssa samaan maahan, sinun ja perheenjäsentesi pitää antaa Dublin-menettelyyn kirjallinen suostumus. Tätä suostumusta sinulta pyydetään yleensä Maahanmuuttoviraston järjestämässä Dublin-puhuttelussa.
Maahanmuuttovirasto määrittää vastuuvaltion vain silloin, kun jätät ensimmäisen turvapaikkahakemuksesi. Vastuuvaltio ei muutu sen jälkeen, vaikka kertoisit myöhemmin perheenjäsenistäsi muissa jäsenvaltioissa. Kun ensimmäinen turvapaikkahakemuksesi on käsitelty, et voi enää Dublin-asetuksen perusteella siirtyä tai muuttaa toiseen jäsenvaltioon. Jos teet uuden turvapaikkahakemuksen, se käsitellään samassa valtiossa, joka käsitteli ensimmäisen hakemuksesi.
Ketkä katsotaan perheenjäseniksi?
Jos olet täyttänyt 18 vuotta, perheenjäseniksi katsotaan
- aviopuolisosi, avopuolisosi tai alle 18-vuotias lapsesi, jolle on myönnetty kansainvälistä suojelua tai joka on hakenut turvapaikkaa toisessa Dublin-maassa.
Jos olet ilman huoltajaa oleva alaikäinen eli alle 18 vuotta, perheenjäseniksi katsotaan
- äitisi
- isäsi
- tai muu aikuinen, joka on ollut vastuussa sinusta siinä jäsenvaltiossa, jossa tämä aikuinen oleskelee.
Lue lisätietoa Dublin-menettelystä
Löydät lisätietoa Dublin-menettelystä esitteistä:
- Olen hakenut turvapaikkaa EU:sta – mikä maa käsittelee hakemukseni?
- Minut on otettu Dublin-menettelyyn – mitä se tarkoittaa?
- Kansainvälistä suojelua hakevat lapset
Löydät esitteet eri kielillä Ohjeet-sivulta otsikon ”Turvapaikka ja Dublin-menettely” alta.
Eurodac-sormenjälkirekisteri
Eurodac-sormenjälkirekisteri on tarkoitettu nopeuttamaan sen selvittämistä, mikä maa on vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä. Rekisteriin on tallennettu 15.1.2003 jälkeen kaikkien turvapaikkahakemuksen tehneiden yli 14-vuotiaiden henkilöiden sormenjäljet. Jos henkilö hakee uudestaan turvapaikkaa jossain jäsenmaassa, se näkyy Eurodac-järjestelmästä.
Jos turvapaikanhakijasta ei ole kansainvälisissä järjestelmissä tietoja, ei Suomella välttämättä ole perusteita esittää toisille jäsenvaltioille pyyntöä ottaa hakemus käsittelyyn ja käännyttää hakijaa Dublin-asetuksen nojalla.
Esimerkiksi tieto siitä, että henkilö on käynyt toisessa valtiossa tai kulkenut toisen valtion kautta, ei yksin riitä. Laiton oleskelu maassa pitää voida todistaa, ja kyseessä pitää olla yli 5 kuukauden oleskelu.