Maahanmuuton tilastot 2024: Kansainvälisen suojelun hakemusmäärät reilussa laskussa – opiskelijahakemusten määrä ennätyskorkea

Kiinnostus Suomea kohtaan jatkuu korkealla tasolla työntekijöiden, opiskelijoiden ja heidän perheenjäsentensä osalta. Vaikka hakemusmäärät ovat olleet korkeita, niin Maahanmuuttovirasto myönsi vuonna 2024 vähemmän lupia kuin vuonna 2023. Suomen talouden taantuma on laskenut työvoiman maahanmuuttoa, mutta hakemusmäärät ovat edelleen historiallisen suuria. Opiskelijat sekä työntekijöiden ja opiskelijoiden perheenjäsenet jättivät ennätyksellisen paljon oleskelulupahakemuksia vuonna 2024. Samaan aikaan kansainvälisen suojelun hakemusmäärät ovat laskeneet huomattavasti.

– Turvapaikkahakemusten määrä on pysynyt konflikteista ja kriiseistä huolimatta maltillisena ja lähes puolittunut edelliseen vuoteen verrattuna. Lähi-idän tilanne ei ole näkynyt turvapaikkahakemusten määrissä Suomessa, kertoo Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Ilkka Haahtela.

Maahanmuuttovirastoon tuli kaiken kaikkiaan 196 003 hakemusta vuonna 2024 ja virasto teki yhteensä 188 454 päätöstä. Myönteisten päätösten määrä oli viime vuonna laskussa. Vuonna 2024 tehdyistä päätöksistä 84 % oli myönteisiä ja 7 % kielteisiä. Virasto teki oleskelulupapäätöksiä 119 298, turvapaikkapäätöksiä 4 176 ja tilapäisen suojelun päätöksiä 13 373 kappaletta. Moni aiemmin oleskeluluvan saaneista halusi myös jäädä Suomeen. Jatkolupia haettiin yli 20 % enemmän kuin edeltävänä vuonna. Jatkolupahakemuksia jätettiin 55 766 (2023: 43 961) ja niitä myönnettiin yhteensä 50 631 (2023: 42 621). Jatkolupia haettiin ja myönnettiin eniten perhesiteen perusteella.

Maahanmuuttoviraston käsittelyajat ovat edelleen Euroopan parhaimmistoa. Esimerkiksi opiskelija ja erityisasiantuntija saa myönteisen päätöksen keskimäärin yhdeksässä päivässä. Myös lupien valvontaa on kehitetty ja laajennettu. Automaattisen jälkivalvonnan avulla Maahanmuuttovirasto voi tehokkaammin puuttua oleskelulupien väärinkäytöksiin ja peruuttaa luvat, joille ei enää ole perustetta. 

– Maahanmuuton tulee olla sujuvaa ja sisäistä turvallisuutta ylläpitävää. Samalla, kun edistämme eettistä ja kestävää työperäistä maahanmuuttoa, huolehdimme, että maasta poistutaan, jos maassaolon lupaehdot eivät enää täyty, Haahtela kertoo.

Työperäisen maahanmuuton kasvu taittui

Työperäinen maahanmuutto oli vuonna 2024 melko tasaista, mutta hakemusten kokonaismäärässä jäätiin noin 12 % vuoden 2023 tasosta. Vuonna 2024 ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupahakemuksia jätettiin yhteensä 15 024, mikä on edelleen selvästi enemmän kuin ennen koronapandemiaa.

– Työperäisen maahanmuuton tasaantuminen johtuu ensisijaisesti Suomen talouden taantumasta ja haastavasta työllisyystilanteesta. Talouskehityksen lisäksi työperäisen maahanmuuton kokonaisvolyymissa näkyy Venäjän kansalaisten romahtanut hakemusmäärä, minkä taustalla on todennäköisesti maiden välinen rajasulku, kertoo kehitysjohtaja Johannes Hirvelä. 

Vuoden 2024 aikana suurimmat kansalaisuudet työperusteisissa hakemuksissa olivat Thaimaa, Filippiinit, Intia, Kiina ja Vietnam. Thaimaalaiset ovat tilastojen kärjessä, sillä luonnonmarjanpoimijat hakivat poikkeuksellisesti työntekijän oleskelulupaa vuonna 2024 ja noin 1 300 thaimaalaista tuli Suomeen lyhytaikaisesti töihin tällä luvalla.

Työntekijän oleskelulupa on yleisin työperusteinen oleskelulupa. Myönteisen päätöksen työntekijän oleskelulupahakemukseen sai vuonna 2024 keskimäärin 29 päivässä. Tämän vuoden alussa käsittelyaika pitenee kuitenkin väliaikaisesti, sillä TE-toimiston työlupapalvelut siirtyivät Maahanmuuttovirastolle 1.1.2025 alkaen ja tästä syystä työntekijän oleskeluluvissa oli tammikuussa reilun viikon mittainen päätöksentekotauko, joka ruuhkautti käsittelyä.

Erityisasiantuntijoiden hakijamäärä jäi viime vuonna poikkeuksellisen alhaiseksi. (2022: 2 995, 2023: 1 604, 2024: 1 224). Intian kansalaiset olivat suurin hakijaryhmä vuonna 2024, kuten edellisenäkin vuonna. Erityisasiantuntijan lupia haettiin yhteensä 1 224.

Myönteisiä päätöksiä ensimmäisiin työperusteisiin oleskelulupiin tehtiin yhteensä 11 103 (2023: 15 081).

Maahanmuuttoviraston arvio vuoden 2025 työperusteisten oleskelulupahakemusten määrästä on 15 000, mutta epävarma taloustilanne hankaloittaa arvioiden muodostamista. Työperäisen maahanmuuton kehittyminen riippuu ensisijaisesti Suomen talouden kehityksestä.

Kansainvälisten opiskelijoiden määrä ennätyskorkea

Opiskelijoiden ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia jätettiin ennätysmäärä vuonna 2024, yhteensä 14 163 (2023: 12 867).

Kansainvälisten opiskelijoiden määrä on ollut selvässä kasvussa vuodesta 2021 lähtien. Hakemusmäärän kasvun taustalla ovat esimerkiksi vuonna 2022 tehdyt muutokset opiskelija- ja tutkijalakiin, jotka ovat lisänneet Suomen houkuttelevuutta opiskelu- ja asuinmaana. 

Suomeen haetaan tällä hetkellä opiskelemaan erityisesti Etelä-Aasiasta, kuten Bangladeshista ja Nepalista.

Opiskelijoille myönnettiin viime vuonna yhteensä 12 192 ensimmäistä oleskelulupaa (2023: 12 795).

Opiskelijoiden hakemusmäärän arvioidaan kasvavan edelleen vuonna 2025, sillä kiinnostus Suomea kohtaan on erittäin korkealla tasolla kansainvälisten opiskelijoiden keskuudessa. Maahanmuuttovirasto arvioi, että vuonna 2025 jätetään yhteensä 15 000 opiskelijan ensimmäistä oleskelulupahakemusta.

– Kansainvälisten opiskelijoiden kokonaismäärän kehitykseen vaikuttaa ensisijaisesti oppilaitosten aloituspaikkojen määrä. Samanaikaisesti taloudelliset työntötekijät, kuten elintaso, talouskehitys ja työllistymismahdollisuudet ylläpitävät muuttoliikettä erityisesti Etelä-Aasiasta, kertoo Hirvelä.

Myös perheenjäsenten oleskelulupahakemuksia ennätysmäärä

Perheenjäsenten oleskelulupahakemuksia jätettiin ennätykselliset 23 701 vuonna 2024. Hakemusmäärä kasvoi 10 % vuodesta 2023, jolloin hakemuksia jätettiin yhteensä 21 583.

Oleskelulupia perhesiteen perusteella hakivat eniten Filippiinien, Sri Lankan, Intian, Bangladeshin ja Nepalin kansalaiset.

Perheenjäsenten oleskelulupahakemusten määrä on ollut kasvussa vuodesta 2021 lähtien. Enemmistö perheenjäsenistä hakee oleskelulupaa Suomessa työskentelevän tai opiskelevan henkilön vuoksi. Erityisesti opiskelijoiden perheenjäsenten määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Perhesidehakemusten määrä seuraa siis työ- ja opiskeluperusteisen maahanmuuton kehitystä.

Kansainvälistä suojelua saaneiden perhesidehakemukset vastaavat sen sijaan noin 8 prosenttia kaikista ensimmäisistä perhesidehakemuksista.

Perheenjäsenille myönnettiin viime vuonna yhteensä 18 018 ensimmäistä oleskelulupaa (2023: 20 278).

Turvapaikkahakemusten määrä lähes puolittunut 

Turvapaikkahakemusten määrä oli 45 % pienempi edelliseen vuoteen verrattuna. Viime vuonna Suomessa jätettiin 2 948 turvapaikkahakemusta (2023: 5 372).  Eniten turvapaikkahakemuksia jättivät Somalian, Irakin, Afganistanin, Syyrian ja Nigerian kansalaiset.

Vuoden 2023 vuoden korkean turvapaikkahakemusten määrän taustalla oli osittain maahanmuuton välineellistämisoperaatio itärajalla, minkä myötä Suomesta haki turvapaikkaa vuosina 2023 ja 2024 noin 1 300 turvapaikanhakijaa. 

Itärajan kautta tulleille turvapaikanhakijoille on tehty 744 päätöstä 26.1.2025 mennessä, joista suurin osa on rauenneita (422). Tämän lisäksi on tehty yhteensä 176 myönteistä päätöstä ja 138 kielteistä päätöstä. Eniten myönteisiä on tehty Syyrian ja Somalian kansalaisille. Vastaanottokeskuksista kadonneita on ollut lähes 500. Kadonneilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat jossain vaiheessa poistuneet vastaanottokeskuksesta, eikä heitä ole enää tavoitettu.

Lähi-idän eri konfliktit esimerkiksi Palestiinassa, Libanonissa ja Syyriassa eivät ole näkyneet merkittävästi Suomeen hakeutuvien turvapaikanhakijoiden määrässä. Syyrialaisten turvapaikkahakemusten käsittely on tällä hetkellä keskeytetty, sillä maatietoa päivitetään.

Myönteisiä päätöksiä turvapaikkahakemuksiin tehtiin 1 581 (2023: 1 571).

Pitkittyneet konfliktit vaikuttavat turvapaikanhakijoiden määrään tulevaisuudessa. Turvapaikkahakemusmäärän nopeat ja yllättävät muutokset ovat mahdollisia. Maahanmuuttoviraston arvion mukaan Suomessa jätetään tänä vuonna noin 3 000–4 000 uutta turvapaikkahakemusta. 

Suomeen saapuvien ukrainalaisten määrä on laskenut

Suomi myöntää tilapäistä suojelua Venäjän hyökkäyksen takia Ukrainasta paenneille. Tilapäinen suojelu eroaa turvapaikan hakemisesta. Tilapäistä suojelua myönnetään rajatulle kohderyhmälle, eikä siihen sovelleta yksilöllistä harkintaa suojelun tarpeesta kuten turvapaikanhakijoihin.

Vuoden 2024 aikana Suomessa jätettiin yhteensä 12 617 tilapäisen suojelun hakemusta. Suomeen saapuvien ukrainalaisten määrä on laskenut, mutta muodostaa kuitenkin edelleen merkittävän osan maahanmuutosta.

Vastaanottotoiminta on pidetty kustannustehokkaana vähentämällä vastaanottopaikkoja vastaamaan nykyistä tarvetta. Toimintaa sopeutetaan muun muassa sillä, että vuosina 2023–2024 kilpailutettujen vastaanottokeskusten lisäpaikkoja koskevia sopimuksia ei jatketa vuonna 2025. Lisäksi peruskapasiteetin määrää lasketaan paikkatarpeen vähetessä.

Maahanmuuttovirasto on ottanut huomioon vähennyspäätöksissään sen, että noin 29 000 asiakasta on jo siirtynyt kuntalaiseksi vuosien 2023–2024 aikana ja valtaosa lisäpaikoilla olevista asiakkaista voisi halutessaan välittömästi hakea kotikuntaoikeutta ja siirtyä kuntaan asumaan.

Tilapäistä suojelua myönnettiin 12 210 Ukrainasta paenneelle (2023: 18 969; 2022: 45 358). Tilapäinen suojelu sotaa pakeneville ukrainalaisille jatkuu 4.3.2026 asti. 

Lakimuutoksen myötä kansalaisuushakemusten määrä laskussa

Kansalaisuushakemusten määrä nousi merkittävästi vuosina 2023–2024. Nousuun vaikutti hallitusohjelmassa esitetyt muutokset Suomen kansalaisuuden myöntämisen edellytyksiin. Vuonna 2024 kansalaisuushakemusten määrä pysyi myös korkealla, kunnes lakimuutos tuli voimaan 1.10.2024. Tämän jälkeen hakemusmäärät laskivat huomattavasti.

Suomi sai 13 973 uutta kansalaista vuonna 2024. Heistä 12 417 sai kansalaisuuden hakemuksesta (2023: 11 594) ja 1 532 ilmoituksesta (2023: 1 483). Suomen kansalaisuutta voivat hakea Suomessa asuvat täysi-ikäiset ulkomaalaiset ja heidän huollossaan olevat alaikäiset lapset. Kansalaisuuden saaminen ilmoituksesta voi perustua hakijan vanhemman Suomen kansalaisuuteen, hakijan omaan entiseen Suomen kansalaisuuteen tai hakijan pitkään asumiseen Suomessa tai muussa Pohjoismaassa.

Yhteensä kansalaisuushakemuksia viime vuonna 17 063 (2023: 18 296) ja ilmoituksia 1 324 (2023: 1 513).  

Eniten kansalaisuushakemuksia jättivät Venäjän, Irakin, Afganistanin, Syyrian ja Somalian kansalaiset. Kansalaisuutta hakeneista noin 25 prosenttia on saanut kansainvälistä suojelua. Eniten kansalaisuusilmoituksia tekivät Ruotsin, Viron ja Venäjän kansalaiset.

Automaattisen jälkivalvonnan myötä yli 500 peruutettua oleskelulupaa 

Jokaisella oleskeluluvalla on omat edellytyksensä, jotka asiakkaan pitää täyttää koko luvan voimassaolon ajan. Jälkivalvontaa tehdään, jotta voidaan puuttua oleskelulupien väärinkäytöksiin ja peruuttaa luvat, joilla ei ole enää perusteita sekä hyödyntää siitä saatavaa tietoa lupaprosessien kehittämisessä. 

Automaattinen jälkivalvonta tarkoittaa sitä, että Maahanmuuttoviraston järjestelmä tekee säännöllisin väliajoin rekisteritarkastuksia, joissa katsotaan, täyttääkö asiakas edelleen luvan edellytykset. Jälkivalvonnan avulla virasto voi myös entistä tehokkaammin valvoa työperäistä hyväksikäyttöä ja ehkäistä ihmiskauppaa.

– Maahanmuuttovirastoon on vuonna 2024 perustettu uusi valvontaosasto, joka vastaa lupien jälkivalvonnasta. Jos oleskeluluvan peruuttamista harkitaan, arvioimme tilanteen aina tapauskohtaisesti ja harkinnan tekee viraston virkailija. Asiakasta myös kuullaan aina tällaisissa tilanteissa, kertoo valvontaosaston johtaja Tirsa Forssell.

Jälkivalvontaa on tehty eri lupiin vuodesta 2017 lähtien. Syksyllä 2023 automaatiota aloitettiin hyödyntämään jälkivalvonnassa ensin opiskelijan ja sen jälkeen vuonna 2024 startup-yrittäjän ja erityisasiantuntijan oleskeluluvissa. Jälkivalvonta laajeni työntekijöiden oleskelulupiin 20.1.2025. Automaattisen jälkivalvonnan myötä vuonna 2024 peruutettiin yhteensä 549 oleskelulupaa. Jälkivalvonnan kehitystä tullaan jatkamaan.

Vapaaehtoisen paluun palaajamäärät kasvoivat reilusti

– Maasta poistumisessa lähtökohtana on aina se, että asiakas poistuu maasta vapaaehtoisesti ja häntä kannustetaan vapaaehtoiseen paluuseen. Jos asiakas ei poistu vapaaehtoisesti tai hänen voidaan katsoa vaarantavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta hänet voidaan poistaa maasta viranomaistoimin. Maastapoistamisten täytäntöönpanotoimista vastaa poliisi, kertoo Forssell.

Maastapoistamismenettelynä on karkottaminen, jos asiakas on oleskellut Suomessa oleskeluluvalla. Ilman oleskelulupaa maassa oleskelevan maastapoistamismenettelynä on käännyttäminen.

Vuonna 2024 vapaaehtoisen paluun palaajamäärät kasvoivat lähes 73 %. Vapaaehtoisesti palanneita oli yhteensä 313 henkilöä 48 eri maahan. Eniten paluita vuonna 2024 oli Venäjälle, Irakiin ja Georgiaan. 

Suurin osa Maahanmuuttoviraston karkottamis- ja käännyttämispäätöksistä tehdään kielteisen oleskelulupa-, turvapaikkapäätöksen tai luvan peruuttamispäätöksen yhteydessä, kun luvan myöntämisen edellytykset eivät enää täyty. 

Poliisi ja rajaviranomainen tekevät Maahanmuuttovirastolle karkottamis- ja käännyttämisesityksiä niissä tilanteissa, kun ulkomaalaisen epäillään syyllistyneen tai hän on syyllistynyt Suomessa rikoksiin. Karkottamispäätöksistä noin 10 % ja käännyttämispäätöksistä noin 20 % tehdään rikosperusteisesti. 

Käännyttämispäätöksiä on tehty 2 884 vuonna 2024, mikä on suunnilleen yhtä paljon kuin vuonna 2023. Karkottamispäätöksiä virasto teki viime vuonna 1 965, mikä on 64 % enemmän kuin vuonna 2023. Eniten maastapoistamispäätöksiä tehtiin vuonna 2024 Venäjän, Irakin ja Turkin kansalaisille.

Lisää vuositilastoja Migri.fi-sivustolla

Vuoden 2024 tilastot löydät tilastopalvelustamme tilastot.migri.fi. Ohjeet tilastopalvelun käyttöön, Maahanmuutto Suomeen -katsaukset ja tilastot vuodesta 2015 taaksepäin löydät pdf-muodossa Migri.fi:n Tilastot-sivulta. Sieltä löydät myös kiintiöpakolaistilastot ja arviot tulevaisuuden hakemusmääristä vuosille 2025 ja 2026.

Lisätietoja medialle

• Soittopyynnöt: Maahanmuuttoviraston viestintä, puh. 0295 433 037, s-posti media@migri.fi
• Maahanmuuttoviraston Tilastot-sivu
• Maahanmuuttoviraston Tilastopalvelu