Ihmiskauppaa torjutaan yhteistyöllä
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän alkuvuoden tilastoissa pakkoavioliitto ja pakkotyö ovat yleisimmät ihmiskaupan uhrien hyväksikäyttömuodot. Ihmiskaupan torjumiseen tarvitaan kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä.
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän alkuvuoden tilastojen mukaan kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana auttamisjärjestelmään kirjattiin 185 uutta hakemusta, mikä on 19 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Määrä on kuitenkin keskimääräisellä tasolla. Auttamisjärjestelmän asiakkaaksi otettiin 88 uutta ihmiskaupan uhria. Pakkoavioliitto (34 %), pakkotyö (31 %) ja seksuaalinen hyväksikäyttö (27 %) olivat yleisimmät hyväksikäytön muodot.
”Pakkoavioliittojen osuuden kasvu kertoo ilmiön tunnistamisesta ja alan toimijoiden tarkkaavaisuudesta, kun ihmiskauppaa tunnistetaan valtakunnallisesti aiempaa enemmän. Lakisääteisenä tehtävänämme on ohjata, neuvoa ja kouluttaa ihmiskauppaa kohtaavia tahoja. Keväällä järjestimme viidellä paikkakunnalla alueellisia työpajoja, joiden avulla opittiin tunnistamaan ilmiötä ja auttamaan uhreja paremmin. Kansallinen yhteistyö tuottaa tuloksia”, kertoo apulaisjohtaja Katri Lyijynen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä.
Uusista asiakkaista 42 henkilöä oli joutunut Suomessa ihmiskaupan uhriksi. Heistä noin puolet oli pakkotyön uhreja. Pakkoavioliiton ja seksuaalisen hyväksikäytön osuudet olivat kumpikin noin viidenneksen. Suomessa uhreiksi joutuneet henkilöt edustivat 24 kansalaisuutta ja seitsemän heistä oli Suomen kansalaisia. Suomessa uhriksi joutuneista naisia oli peräti 71 prosenttia.
”Ihmiskauppa on usein rajat ylittävää rikollisuutta, joten kansainvälinen yhteistyö on hyödyllistä. Osallistumme aktiivisesti kansainvälisiin verkostoihin, joiden tavoitteena on jakaa tietoa ja edistää esimerkiksi lapsiuhrien tunnistamista ja avunsaantia. Ihmiskauppaa torjutaan parhaiten yhteistyöllä”, kertoo ylitarkastaja Terhi Tafari auttamisjärjestelmästä.
Kesäkuun lopussa auttamisjärjestelmässä oli yhteensä 1 588 henkilöä, joista tunnistettuja uhreja oli 1 323 ja heidän alaikäisiä lapsiaan 265. Alaikäisiä uhrien joukossa oli 21. Noin kaksi kolmasosaa ihmiskaupan uhreista oli naisia.
Vuodesta 2006 toiminut ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on ihmiskaupan vastaisen työn kansallinen osaamiskeskus ja asiantuntijaviranomainen. Sen toiminnasta vastaa Joutsenon vastaanottokeskus, joka on osa Maahanmuuttovirastoa. Auttamisjärjestelmän tehtävä on auttaa ihmiskaupan uhriksi joutuneita henkilöitä ja heidän alaikäisiä lapsiaan sekä ihmiskaupparikoksen tutkinnassa avustavia henkilöitä. Se auttaa yhdenvertaisesti sekä suomalaisia että ulkomaalaisia ihmiskaupan uhreja. Auttamisjärjestelmä ylläpitää valtakunnallista ihmiskauppa.fi-sivustoa sekä 24/7 päivystävää infopuhelinta numerossa 0295 463 177.
Lisätiedot:
31.7.:
Veikko Mäkelä
Ylitarkastaja
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä
0295 433 037 (Maahanmuuttoviraston puhelinnumero median edustajille)
veikko.makela@migri.fi
4.8. alkaen:
Terhi Tafari
Ylitarkastaja, tiiminvetäjä
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä
0295 433 037 (Maahanmuuttoviraston puhelinnumero median edustajille)
terhi.tafari@migri.fi
Minna Lehtipuu
Tiedotussuunnittelija
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä
0295 433 037 (Maahanmuuttoviraston puhelinnumero median edustajille)
minna.lehtipuu@migri.fi
