Hyppää sisältöön

Maahanmuuttovirasto muutoksen keskellä: Takana hurja vuosi – edessä kasvu maahanmuuton supervirastoksi

Migri
Julkaisuajankohta 8.12.2016 8.39
Uutinen

Maahanmuuttovirasto muutoksen keskellä:

Maahanmuuttovirasto lähtee ensi vuoteen uuden strategian siivittämänä. Takana on työmäärällisesti ennen näkemätön, hurja vuosi erityisesti turvapaikka- ja vastaanottoasioissa. Samaan aikaan virastossa on rakennettu isoa organisaatiomuutosta: vuoden 2017 alussa Maahanmuuttovirasto saa kattonsa alle paitsi valtion vastaanottokeskukset, myös tähän asti poliisin hoitamat ulkomaalaislupa-asiat.

– Jatkossa olemme maahanmuuton supervirasto lukuun ottamatta viisumiasioita, jotka ovat edelleen ulkoministeriön vastuulla ja kotouttamisasioita, jotka kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle, ylijohtaja Jaana Vuorio sanoo.

Maahanmuuttoviraston visio 2021 kuuluu supervirastoteemaan osuen: Maahanmuutosta kansalaisuuteen – elinvoimaisen ja turvallisen Suomen rakentaja. Arvojamme ovat uudistuvuus, vastuullisuus ja vaikuttavuus.

Myös viraston kokoluokka on kasvanut pysyvästi reiluun 800 työntekijään. Samaan aikaan kun turvapaikkapäätöksentekoon palkatuista määräaikaisista 250:n työsuhde vuodenvaihteessa päättyy, virastoon siirtyy 170 työntekijää valtion vastaanottokeskuksista ja poliisilta.

Syksy 2015 toi strategiaan turvallisuusnäkökulmaa

Turvallisuusnäkökulma näkyy aiempaa vahvemmin paitsi visiossa, myös läpi koko strategian. Tämä on seurausta viime aikojen nopeista, osin ennakoimattomista toimintaympäristön muutoksista.

Sisäministeriön alaisena virastona Maahanmuuttovirasto on aina kuulunut sisäisen turvallisuuden viranomaisten joukkoon. Esimerkiksi oleskelulupa tai Suomen kansalaisuus voidaan jättää myöntämättä rikosten perusteella. Sen jälkeen, kun turvapaikanhakijoiden määrä nousi syksyllä 2015, tilanne on muuttunut ja Maahanmuuttoviraston rooli erityisesti valmiuteen liittyvissä turvallisuusasioissa korostunut.

– Kaksi vuotta sitten näimme isoina tulevaisuuden haasteina nyt ovella odottavat valtion vastaanottokeskusten ja lupa-asioiden siirtyminen osaksi virastoa. Sen sijaan turvapaikanhakijoiden määrän äkillinen, erittäin nopea kasvu tuli yllätyksenä ja koetteli valmiusrakenteitamme. Nyt olemme jo tehneet ja teemme koko ajan töitä sen eteen, että pystymme ennakoimaan aiempaa epävakaamman toimintaympäristön vaikutukset, Vuorio kertoo.

Valtion vastaanottokeskukset osaksi virastoa

Oulussa ja Joutsenossa sijaitsevat valtion vastaanottokeskukset yhdistetään Maahanmuuttovirastoon vuoden 2017 alusta alkaen. Yhdistämisellä tavoitellaan päällekkäisen hallinnon vähentämistä ja taloudellisia säästöjä pitkällä aikavälillä.

Samalla myös Joutsenon vastaanottokeskuksen yhteydessä toimiva ulkomaalaisten säilöönottokeskus siirtyy Maahanmuuttoviraston ylläpitämäksi. Maan toinen säilöönottoyksikkö sijaitsee toistaiseksi Helsingin kaupungin ylläpitämässä Metsälän vastaanottokeskuksessa, mutta myös sitä suunnitellaan siirrettäväksi Maahanmuuttoviraston yhteyteen vuoden 2017 loppuun mennessä.

Vastuu vastaanottokeskusten ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta on tähänkin asti ollut Maahanmuuttovirastolla, joten yhdistymiset eivät vaikuta juurikaan käytännön toimintaan. Suurin ero on se, että yksiköiden työntekijät ovat jatkossa virkasuhteessa suoraan Maahanmuuttovirastoon.

Myös Joutsenon vastaanottokeskuksessa toimivan Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ohjaus-, suunnittelu- ja valvontavastuu on ollut jo ennestään Maahanmuuttovirastossa lain nojalla. Joutsenon vastaanottokeskuksen yhdistyminen osaksi Maahanmuuttovirastoa ei vaikuta käytännön auttamistyöhön. Myös päätökset siitä, ketä hyväksytään auttamisjärjestelmän asiakkaiksi, tapahtuu jatkossakin erillään kansainvälistä suojelua ja oleskelulupia koskevasta päätöksenteosta.

Muutos ei vaikuta muihin kuin valtion omiin vastaanottokeskuksiin. Valtion keskusten lisäksi Suomessa on tällä hetkellä 77 aikuisten ja perheiden ja 58 alaikäisten yksintulleiden turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta, joita ylläpitävät kunnat, yhdistykset ja yritykset.

Turvapaikanhakijalle ei ole merkitystä sillä, asuuko hän Maahanmuuttoviraston vai muun palveluntuottajan vastaanottokeskuksessa. Kaikille tarjotaan jatkossakin samat, vastaanottolakiin perustuvat palvelut samojen kriteerien mukaisesti.

Ulkomaalaislupa-asiat keskitetään Maahanmuuttovirastoon

Kaikki ulkomaalaislupa-asiat keskitetään Maahanmuuttovirastoon vuoden 2017 alusta alkaen. Tämä tarkoittaa vuositasolla noin 55 000 asian siirtämistä poliisilta Maahanmuuttovirastoon. Tehtävien mukana poliisista siirtyy virastoon 75 työntekijää, lisäksi virasto rekrytoi määräaikaista henkilöstöä.

Poliisi on tähän asti

  • tehnyt päätökset oleskelulupien jatkamisesta ja pysyvistä oleskeluluvista sekä Suomen kansalaisten perheenjäsenten Suomessa tekemiin oleskelulupahakemuksiin
  • rekisteröinyt EU-kansalaiset ja ratkaissut heidän perheenjäsentensä oleskelukorttihakemukset
  • vastaanottanut Suomessa tehdyt oleskelulupahakemukset sekä kansalaisuushakemukset ja -ilmoitukset
  • vastaanottanut muukalaispassi- ja pakolaisen matkustusasiakirjahakemukset ja ratkaissut osan hakemuksista.

Vuoden 2016 loppuun asti hakemukset jätetään poliisiasemille ja vuoden 2017 alusta alkaen Maahanmuuttoviraston palvelupisteisiin yhdeksällä paikkakunnalla.

Tehtäväkentän ja henkilöstön nopea kasvu samaan aikaan, kun julkishallintoon kohdistuu kovia tehostamispaineita, luovat isoja haasteita töiden organisoinnille. Maahanmuuttovirasto vastaa tähän kehittämällä edelleen sähköistä asiointia ja päätöksenteon automatisointia. Myös työhyvinvointi on nostettu kehittämisen keskiöön.

Lisätietoja medialle:

strategia: ylijohtaja Jaana Vuorio, puh. 0295 430 431, etunimi.sukunimi@migri.fi

valtion vastaanottokeskukset: vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen, puh. 0295 430 431, etunimi.sukunimi@migri.fi

ulkomaalaislupa-asioiden siirto: maahanmuuttoyksikön johtaja Tiina Suominen, puh. 0295 430 431, etunimi.sukunimi@migri.fi

Lehdistötiedote