Valikko

Maatietopalvelun tutkija etsii vastauksia kaikkein hankalimpiin kysymyksiin

17.9.2019 10.17
Tiedote
Maatietopalvelun tiimipäällikkö Mikko Nyman

Maahanmuuttoviraston maatietopalvelu tuottaa tärkeää lähtömaita koskevaa maatietoa erityisesti niistä maista, joista Suomeen tulee turvapaikanhakijoita, kiintiöpakolaisia ja muita maahanmuuttajia. Lähtömaatieto otetaan huomioon hakemuksen käsittelyssä hakijan itsensä esittämien selvitysten lisäksi.

Maatietopalvelu on turvapaikka-, oleskelulupa- ja kansalaisuuspäätöksenteon tärkeä tuki

Lähtömaatietoa käytetään päätöksenteon tukena erityisesti turvapaikkahakemusten, mutta myös oleskelulupa- ja kansalaisuusasioiden tutkinnassa. Lähtömaatieto on eri lähteistä hankittua, ajantasaista ja täsmällistä tietoa valtion oloista, kuten poliittisista tai yhteiskunnallisista olosuhteista, ihmisoikeus- ja turvallisuustilanteesta, lainsäädännöstä, maantiedosta sekä arkielämään liittyvistä asioista, kuten terveydenhuollon saatavuudesta tai asiakirjojen myöntämiskäytännöistä.

– Päätöksentekijät Migrin eri yksiköissä kääntyvät maatietopalvelun tutkijan puoleen etenkin silloin, kun asiakkaan lähtömaahan liittyvään kysymykseen ei löydy vastausta. Maatietoon päätyvät kysymykset ovat usein haastavimmasta päästä, tiimipäällikkö Mikko Nyman sanoo.

Monimutkaisiin kysymyksiin vastaaminen vie aikaa. Tutkijat käyvät läpi monia erilaisia tietolähteitä.

– Jos esimerkiksi kysytään maan sisällä paenneiden henkilöiden paluista jonnekin alueelle takaisin, niin silloin kannattaa aloittaa katsomalla kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n ja YK:n pakolaisvirasto UNHCR:n raportteja, tutkija Elina Mäntylä kertoo.

Maatietopalvelulla on käytettävissä useita julkisia maatietoportaaleja, uutistietokantoja ja muita erilaisia tietokantoja. Lähteinä käytetään muun muassa YK:n eri organisaatioiden sekä kansainvälisten ja kansallisten kansalaisjärjestöjen raportteja, valtiollisia lähteitä, akateemisia tutkimuksia, asiantuntija-artikkeleita sekä tiedonhankintamatkoilla kerättyä materiaalia. Migrin omien tiedonhankintamatkojen aineistojen lisäksi käytettävissä ovat useiden Euroopan maiden tekemien tiedonhankintamatkojen aineistot.

– Käytämme julkisia tietoja niin paljon kuin mahdollista, jotta niitä voidaan käyttää päätöksenteossa ja ne ovat myös muiden, kuten oikeusavustajan tai hallinto-oikeuden käytettävissä, Mäntylä sanoo.

Usein lisätietoa täytyy hakea lähettämällä kysely eteenpäin

Maatietopalvelussa työskentelee 15 maatietotutkijaa. Lisäksi maatietopalveluun kuuluu neljän hengen Tellus-tiimi. Tellus on sähköinen maatietokanta, johon kootaan lähtömaatietoa Migrin päätöksentekoon sekä muiden viranomaisten tarpeisiin.

– Tavallisten kyselyiden lisäksi meille tulee niin sanottuja MedCOI-kyselyjä, joissa kysytään jonkin lääkeaineen tai hoidon saatavuutta jonkin tietyn maan jossakin osassa. Näiden kyselyjen pohjalta teemme EASO:n (Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto) puitteissa toimivaan MedCOI -tietokantaan edelleen kyselyn, Mäntylä selittää.

Maatietopalvelun tutkijat ovat jakautuneet neljään maatiimiin. Tiimi on tärkeä tuki, sillä tiimin sisällä käydään yhdessä läpi haastavimpia kysymyksiä ja ajoittain tiimin sisällä sovitaan töiden priorisoinnista. Lisäksi maatiimien sisällä tehdään laaduntarkkailua vertaisarvioimalla kollegoiden työtä.

Bagdad, Irak, 2018.

Bagdadin tiedonhankintamatkalta tietoa maan oloista ja turvallisuustilanteesta

Yksittäisten, spesifimpien niin sanottujen kyselyvastausten lisäksi maatietotutkijat tuottavat raportteja eri teemoista. Jokaista raporttia varten ei tehdä erillistä matkaa kohdemaahan, vaan tietoa etsitään myös kirjallisista lähteistä.

Maatietotutkija Elina Mäntylä kuuluu Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka -tiimiin ja hän tutkii tällä hetkellä Irakia. Helmikuussa 2019 hän oli kollegansa kanssa viikon Irakin Bagdadissa tiedonhankintamatkalla.

– Matkan tarkoitus oli hankkia tietoa maan yleisistä olosuhteista ja eri alueiden turvallisuustilanteista sekä lisäksi kolmesta tarkemmasta teemasta. Samalla vahvistettiin tutkijoiden käytössä olevaa paikallista kontakti- ja yhteistyöverkostoa, Mäntylä kertoo.

Paikan päällä tutkijat tapasivat kansainvälisiä ja kansallisia organisaatioita ja kansalaisjärjestöjä, viranomaisia sekä tutkijoita.

– Haastattelimme Bagdadissa 20 eri tahoa ja haastattelumuistiinpanoja kertyikin yhteensä 100 sivua. Matkan teemoista olemme kirjoittaneet kolme eri matkaraporttia, Mäntylä sanoo.

Matkan teemoista tehdyt matkaraportit löytyvät Migrin nettisivuilta www.migri.fi/raportit, josta löytyy myös muitakin maatietopalvelun raportteja.

Uutishuoneen uutinen