Valikko

Vastaanottokeskuskenttä elää hetkessä kiinni - mitä tapahtuu tänä vuonna?

12.3.2019 10.47
Tiedote

Kolmessa vuodessa Suomen vastaanottokeskuskenttä on läpikäynyt suuren muutoksen. Helmikuussa 2016 vastaanottokeskuksia oli enimmillään parisataa. Edellisenä vuonna turvapaikanhakijoita oli saapunut Suomeen moninkertainen määrä aiempaan verrattuna, yli 32 000. Nyt yksiköitä on jäljellä 49. Muutamia keskuksia sulkee ovensa taas kevään aikana.

Vastaanottokeskuspaikkojen tarve on vähentynyt, koska uusia turvapaikanhakijoita on tullut Suomeen vuoden 2015 jälkeen suhteellisen pieniä määriä. Viime vuonna ensimmäisen turvapaikkahakemuksen jätti noin 2 400 ihmistä.

Vastaanottokeskuksissa asuvien hakijoiden määrä on silti laskenut varsin hitaasti kahden viime vuoden aikana. Keskuksissa on kirjoilla noin 10700 ihmistä. Monella tällä hetkellä vastaanottokeskuksissa asuvista on taustallaan kielteinen turvapaikkapäätös.

– Kielteisen päätöksen saaneiden asiakkaiden määrä suhteessa ensimmäistä päätöstä odottaviin asiakkaisiin on suuri, mikä vaikuttaa vastaanottokeskusten toimintaan ja ilmapiiriin. Pitkät prosessit ja pettymys turvapaikkahakemuksen lopputulokseen näkyvät vastaanottokeskuksissa asiakkaiden väsymyksenä ja turhautumisena, kertoo vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen suurin osa hakijoista valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden jälkeen osa ihmisistä on tehnyt uuden turvapaikkahakemuksen.

Yhä useampi asuu odotusaikana vastaanottokeskuksen ulkopuolella

Kevään aikana viisi vastaanottokeskusta lopettaa toimintansa, ja niissä vielä asuvat asukkaat muuttavat muihin keskuksiin. Lakkautettavia keskuksia ovat Helsingin Kaarlenkadun ja Metsäläntien toimipisteet, Satakunnassa Kankaanpään ja Kokemäen vastaanottokeskukset. Myös Raaseporin vastaanottokeskus lopettaa toimintansa. Kemissä ja Rovaniemellä paikkamäärää vähennettiin alkuvuodesta.

Osa turvapaikanhakijoista on asunut vastaanottokeskuksessa pitkään. Kun keskus lakkautetaan, ihmisten siteet paikkakunnalle pyritään huomioimaan. Aina lähellä ei kuitenkaan sijaitse toista vastaanottokeskusta tai se ei muuten ole mahdollista.

Turvapaikanhakijoilla on oikeus järjestää majoitus myös itse. Yhä useampi turvapaikanhakija asuukin nykyisin muualla kuin vastaanottokeskuksessa. Viime vuonna jo yli kolmannes hakijoista asui itsenäisesti tai esimerkiksi ystävien ja sukulaisten luona. Vuoden 2016 alkupuolella osuus oli vain 4 prosenttia.

– Vuoden 2016 jälkeen useita vastaanottokeskuksia on lakkautettu. Asiakkaat ovat hankkiutuneet yksityismajoitukseen, jotta he voivat jäädä asumaan samalle paikkakunnalle. Yhä isommalla osalla asiakkaista on työpaikka tai muita siteitä paikkakunnille, Nuutinen kertoo.

Jokaisella turvapaikanhakijalla on myös oma vastaanottokeskus, jossa hän on kirjoilla. Sieltä hakija saa tarvittaessa neuvoja ja turvapaikanhakijalle kuuluvat muut palvelut kuin majoituksen.

Hakijamäärän nousuun ja laskuun on varauduttu

Vastaanottokapasiteetista vastaava Kimmo Lehto kertoo, että Maahanmuuttoviraston on aina varauduttava sekä vastaanottopaikkojen määrän vähentämiseen että lisäämiseen. Vastaanottokeskuksien määrä vaihtelee sen mukaan, miten paljon turvapaikanhakijoita on. Turvapaikanhakijoiden määrissä muutoksia voi tapahtua nopeastikin - varautuminen kuuluu viranomaisten tehtäviin.

– Maahanmuuttovirasto seuraa tarkasti tilanteen kehittymistä ja erityisesti sen muutoksia.

Vastaanottokeskusten määrä vaihtelee myös siksi, että yksittäisen vastaanottokeskuksen ylläpito olisi kallista, jos asukkaita on vain vähän. Yksi tapa seurata vastaanoton kuluja on vastaanoton kokonaiskustannuksista laskettu majoitusvuorokauden hinta. Se sisältää kaikki kulut, kuten työntekijöiden palkat, kiinteistökulut ja maksetun vastaanottorahan. Vuonna 2018 majoitusvuorokauden keskihinta oli 48 euroa per henkilö. Suunta on ollut laskeva: vuonna 2017 se oli 55 euroa ja vuonna 2016 65 euroa.

Näin vastaanottokeskusten työtä kehitetään vuonna 2019

  • Oikeudellinen neuvonta: Vastaanottokeskusten käyttöön on tulossa tietopaketti yleisen oikeudellisen neuvonnan tueksi. Tavoite on varmistaa, että neuvontaa on helposti saatavilla heti alkuvaiheessa alkaen.
  • Työ- ja opintotoiminta: Turvapaikanhakijoille järjestettävä työ- ja opintotoiminta uudistuu. Nykyisin keskuksissa opiskellaan suomen tai ruotsin kieltä ja osallistutaan esimerkiksi vastaanottokeskuksen kunnossapitoon. Osana työ- ja opintotoimintaa turvapaikanhakijat suorittavat suomalaisen yhteiskunnan peruskurssin. Kurssiin on kehitteillä loppukoe.
  • Mielenterveystyö: Vastaanottokeskusten mielenterveystyötä kehitetään uudessa hankkeessa. Tavoite on aina, että asiakas saa tarvittaessa oikeaan aikaan tukea mielenterveyteensä.
  • Hankkeet saavat rahoitusta Euroopan unionin turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF).

Uutishuoneen uutinen