10 vuotta turvapaikkakriisistä – missä menee kansainvälisen suojelun kehitys nyt

Kesällä 2025 tulee kymmenen vuotta täyteen Suomea ja käytännössä koko Eurooppaa koskeneesta turvapaikkakriisistä. Vuoden 2015 turvapaikanhakijoiden ennätyksellinen määrä koetteli turvapaikkajärjestelmää ja yhteiskuntia ympäri Eurooppaa. Vuosi 2015 toimi selkeänä käännekohtana sille, minkälaiseksi maahanmuuttopolitiikka seuraavina vuosina Euroopassa muuttui. Samalla se toimi suunnannäyttäjänä Euroopan unionin muuttoliike- ja turvapaikkasopimukselle, joka tulee voimaan kesällä 2026.

Suomessa turvapaikkaa haki vuonna 2015 yli 32 000 henkilöä, mikä oli lähes kymmenkertainen määrä aiempien vuosien määrään verrattuna – tai verrattuna siihen minkälaisiksi vuosittaiset määrät sen jälkeen palautuivat. Työmäärän kymmenkertaistuminen asettaa haasteita mille tahansa organisaatiolle, mutta paremmalla ennakoinnilla ja varautumisella tilanteen vaikeuskerrointa olisi voinut hieman laskea. 

Maahanmuuttoviraston henkilöstö osoitti haastavassa tilanteessa vahvaa venymiskykyä, ja selkeästi suurin osa hakijoista sai päätöksen hakemukseensa viimeistään seuraavana vuonna. Hakemusjonon purkaminen, hallinto-oikeuksien uudelleen Maahanmuuttovirastolle käsiteltäväksi palauttamat hakemukset sekä lukuisat uusintahakemukset ruuhkauttivat kuitenkin Maahanmuuttovirastoa ja hallinto-oikeuksia useiden vuosien ajan.

Vuosikymmenen myöhemmin on hyvä hetki tarkastella tilastojen valossa, mikä yli 32 000 turvapaikkaa hakeneen tilanne on vuonna 2025.

Turvapaikkamenettelyn kautta:

• 13 985 on saanut joko turvapaikan tai muun oleskeluluvan Suomessa 
• 11 662 osalta viimeinen päätös turvapaikka-asiassa on kielteinen tai tutkimatta jättäminen 
• 6657 turvapaikanhakijan osalta viimeiseksi päätökseksi jäi raukeamispäätös joko turvapaikkahakemuksen peruuttamisen tai Suomesta poistumisen johdosta.

371 henkilöllä on myöhempi turvapaikkahakemus tällä hetkellä käsittelyssä joko virastossa tai hallinto-oikeudessa.

Vuonna 2015 turvapaikkaa hakeneista ja luvan saaneista yli 3 000 henkilöä on nyt Suomen kansalaisia. 2015 turvapaikkaa hakeneista noin 500 oleskelee Suomessa tällä hetkellä työluvalla. Lisäksi noin 500 oleskelee Suomessa perhesiteen perusteella myönnetyllä oleskeluluvalla. Tilastot eivät ole aivan tarkkoja, sillä tilastointia on hankaloittanut monien hakijoiden useat turvapaikkahakemukset tai muulla perusteella jätetyt oleskelulupahakemukset.

Vuoden 2015 tilanteesta oppien Maahanmuuttovirasto on panostanut ennakointityöhön ja parantanut varautumista. Virastossa toimii mm. ennakointiverkosto sekä valmiuspäällikkö- ja suunnittelija. 

Turvapaikkaprosessia on myös kehitetty paljon vuoden 2015 jälkeen. Ruuhkanpurun ensivaiheessa 2015–2016 viraston toimintaan kohdistuneet odotukset ohjasivat kehittämään prosessia mahdollisimman sujuvaksi, jotta valtava hakemusjono purettaisiin mahdollisimman nopeasti. Ruuhkanpurun päävaiheen jälkeen virastoon kohdistuvat odotukset muuttuivat siten, että fokus siirtyi keinoihin vastata virastoon kohdistuviin odotuksiin, millä varmistetaan mahdollisimman laadukas päätös. Laadun varmistamiseen eri tavoin painottunut kehityssuunta johti osaltaan siihen, että prosessista muodostui liian aikaa vievä ja käsittelyajat venyivät liian pitkiksi. Tavoitteena onkin sittemmin ollut yhdistää sujuvuus ja riittävä laadukkuus, ja tämän suuntainen kehitystyö jatkuu edelleen. Mahdollisimman nopea käsittely on kaikkien etujen mukaista. 

Sujuvoittamista tukee osaltaan vahvasti tuoreet lakimuutokset mm. puhuttelupöytäkirjan tarkastamisesta luopumisesta. Sujuvoittamiseen pyritään löytämään merkittäviä apuja myös digitaalisesta kehityksestä turvapaikkaprosessiin sopivalla tavalla. Esimerkiksi tilapäisessä suojelussa pystyimme hyödyntämään onnistuneesti osa-automatisaatiota ja tehostamaan huomattavasti käsittelyä. 

Tavoitteena sujuva ja riittävän laadukas turvapaikkamenettely on saman suuntainen ensi kesänä voimaan tulevan muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen kanssa. Sopimuksen yksi tavoite on yhdenmukaistaa menettelyt jäsenvaltioiden välillä. Se muuttaa turvapaikkamenettelyjä jokaisessa EU-maassa Suomi mukaan lukien. Sen keskiössä on sujuvampi ja väärinkäytökset estävä turvapaikkamenettely ja vastapainona selkeämmät menettelylliset takeet hakijalle. Turvapaikkamenettelyn muutosten lisäksi tärkeitä osia ovat vahvempi rajakontrolli EU:n ulkorajoilla, suoraviivaisempi Dublin-menettely estämään sekundääristä liikettä EU-maiden välillä ja palautusmenettelyjen tehostaminen. Sopimuksen myötä tulevilla muutoksilla EU osaltaan pyrkii varmistamaan sen, että vuoden 2015 kaltainen turvapaikkakriisi ei toistuisi.