Euroopan muuttoliikeverkosto: Eurooppaan saapui ennätysmäärä alaikäisiä turvapaikanhakijoita vuonna 2022 – Lasten oikeudet entistä enemmän EU-maiden maahanmuuttopolitiikan agendalla

Euroopan unionin alueelle saapui vuonna 2022 ilman huoltajaa olevia alaikäisiä lapsia lähes kolminkertainen määrä vuoteen 2020 verrattuna. Tilanne näkyy myös Suomessa. Viime vuonna noin neljännes kaikista oleskeluoikeutta Suomesta hakeneista oli lapsia. Euroopan muuttoliikeverkoston 10.11.2023 järjestämässä konferenssissa pohditaan, kuinka lapsen edun arviointia maahanmuuttoprosesseissa voitaisiin kehittää. Maahanmuuttomäärien kasvaessa lasten oikeudet ja lapsen edun huomioiminen on noussut Suomen ja EU-maiden maahanmuuttopolitiikassa erityisen huomion kohteeksi.

Kansainväliset kriisit näkyvät nopeasti muuttoliikkeinä, jotka koskettavat myös lapsia. Eurooppaan saapuvien lasten määrä on huomattavasti lisääntynyt kahden viime vuoden aikana. Vuonna 2022 EU-maihin saapui ennätysmäärä ilman huoltajaa olevia alaikäisiä lapsia. 

Eurostatin mukaan EU:n jäsenvaltiot ja Norja vastaanottivat vuosina 2020–2022 yli 79 000 turvapaikkahakemusta ilman huoltajaa olevilta alaikäisiltä. Kun vuonna 2020 alaikäisiä saapui 13 620, oli vuonna 2022 luku jo 40 175, eli lähes kolminkertainen määrä. Tämän lisäksi vuonna 2022 yli 1,5 miljoonaa lasta sai tilapäistä suojelua EU:ssa ja Norjassa. Näistä lähes 9 000 oli ilman huoltajaa olevia alaikäisiä. 

– Lasten osuus on erityisen suuri kotimaastaan pakenemaan joutuneiden kohdalla, viimeisimpänä Ukrainasta paenneiden kohdalla, kertoo erityisasiantuntija Jutta Saastamoinen Euroopan muuttoliikeverkostosta. Saastamoisen mukaan kansainvälisen muuttoliikkeen kasvun myötä ovat yleistyneet tilanteet, joissa lapset ja vanhemmat joutuvat olemaan erossa toisistaan.

EMN:n loppuvuodesta 2023 julkaistavassa Children in Migration -raportissa muistutetaan, että erityisesti ilman huoltajaa maahan saapuvat alaikäiset ovat haavoittuvia ja alttiita väärinkäytöksille ja hyväksikäytölle.

– Euroopan komissio suosittelee, että jäsenvaltiot nimeäisivät nopeasti kaikille ilman virallista huoltajaa saapuville alaikäisille edustajan. Näin voitaisiin estää esimerkiksi alaikäisten katoamisia tai joutumista ihmiskaupan uhreiksi, Saastamoinen toteaa.

Raportista käy ilmi, että edustajamenettely ja lähestymistavat asiaan vaihtelevat huomattavasti eri puolilla EU:ta. Monet jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön uusia käytäntöjä, jotka liittyvät ministeriöiden väliseen yhteistyöhön, nimettyjen edustajien työn tukemiseen sekä alaikäisten oikeuksien laajentamiseen saada nimetty edustaja tai muuta tukea.

Suomessa Maahanmuuttoviraston ohjeistusta lapsen edun huomioimisesta ollaan parhaillaan uudistamassa. Ohjeiden tarkoituksena on edistää päätöksenteon yhdenmukaisuutta ja varmistaa, että lapsen edun arviointiin on riittävästi osaamista.

Suomen ulkomaalaislain 6 § todetaan, että päätöksenteossa on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen etuun sekä hänen kehitykseensä ja terveyteensä liittyviin seikkoihin.

– Käytännössä tämän periaatteen noudattaminen ei kuitenkaan ole aina yksinkertaista. Lainsoveltajalle jää paljon harkinnanvaraa käytännön soveltamisessa ja lapsen etua on toisinaan vaikea määritellä. Punnitsemista joudutaan tekemään lapsen edun ja muiden asiaan vaikuttavien tekijöiden välillä, Saastamoinen sanoo.

Euroopan muuttoliikeverkoston 10.11.2023 järjestämässä konferenssissa keskustellaankin siitä, miten lapsen etu voitaisiin entistä paremmin huomioida Suomen maahanmuuttoprosesseissa. Tilaisuuden tarkoituksena on myös lisätä tietoisuutta siitä, kuinka lapsen etua arvioidaan ja kuinka lapsen etu tällä hetkellä toteutuu Suomessa.  

Tapahtumassa kuullaan Suomen viranomaisten, suomalaisten ja kansainvälisten tutkijoiden, sekä kokemusasiantuntijoiden näkökulmia aiheeseen. Iltapäivän paneelikeskusteluissa Maahanmuuttoviraston ja sisäministeriön asiantuntijat käyvät dialogia tämänhetkisestä tilanteesta. Tapahtumassa esitellään myös loppuvuodesta 2023 ilmestyvä EMN:n Children in Migration -raportti.

EMN:n raportin mukaan Euroopan unionissa on tunnistettu, että alaikäisten turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelyssä on joskus pitkiä viiveitä. Tämä johtuu osittain siitä, että lapsen edun arvioiminen maahanmuuttoprosesseissa ei ole yksinkertaista. Arvioinnissa on huomioitava kansainväliset normit sekä jäsenmaiden oma lainsäädäntö. 

Euroopan neuvoston suuntaviivojen mukaisesti lasten aseman määrittäminen olisi aina asetettava etusijalle. Myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lasta koskevassa päätösharkinnassa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. YK:n lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus, jota 196 maata, mukaan lukien Suomi, on sitoutunut noudattamaan.

 – Vaikka lapsen edun periaate on jo vuosikymmeniä ollut olennainen osa lakia ja oikeusprosesseja, voidaanko todella sanoa, että olemme yhtään lähempänä lasten oikeuksien ja edun edistämistä, kysyy konferenssin keynote-puhuja, Liverpoolin yliopiston professori Helen Stalford.

 – Lapsia on yhä enemmän muuttoliikkeessä ja pakkomuuton seuraukset ovat yhä katastrofaalisempia. Nyt jos koskaan on ensiarvoisen tärkeää, että tutkijat, poliittiset päättäjät, oikeusalan ammattilaiset ja siirtolaislapset osallistuvat yhteiseen keskusteluun ja pohdintaan siitä, miten voimme parantaa lapsen etua koskevaa päätöksentekoa, Stalford painottaa. 

Ilmoittaudu EMN Suomen kansalliseen konferenssiin: Lapset muuttoliikkeessä – Lapsen edun arvioiminen maahanmuuttoprosesseissa 10.11.2023 (vain etäosallistuminen)