Ihmiskaupan uhrien määrä Suomessa tasaantunut – pakkotyö ja pakkoavioliitto yleisimpiä ihmiskaupan muotoja
Vuonna 2024 ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään kirjattiin 371 uutta hakemusta, mikä on noin 27 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Auttamisjärjestelmän piiriin hyväksyttiin 207 uutta ihmiskaupan uhria. Heistä 61 prosenttia oli naisia ja tyttöjä.
Pakkotyö oli vuonna 2024 yleisin ihmiskaupan muoto (45 %). Pakkoavioliitto nousi toiseksi yleisimmäksi ihmiskaupan muodoksi (32 %) seksuaalisen hyväksikäytön edelle. Pakkoavioliittojen suhteellinen osuus on kasvanut, mutta pakkoavioliittojen uhrien määrät ovat pysyneet vuosia samalla tasolla. Seksuaalisen hyväksikäytön uhreja oli 20 % kaikista uusista asiakkaista. Kansainvälisessä vertailussa seksuaalinen hyväksikäyttö on tyypillisin ihmiskaupan muoto ja edustaa yli 50 % kaikista ihmiskauppatapauksista. Suomessa osuus on siten poikkeuksellisen pieni.
Vuoden 2024 uusista asiakkaista 44 % oli joutunut hyväksikäytetyksi Suomessa. Heistä suurin osa (60 %) oli pakkotyön uhreja. Aloina olivat mm. ravintola-ala, rakennusala, metsätalous ja siivousala. Suomessa hyväksikäytetyistä 23 % oli pakkoavioliiton uhreja. Loput olivat seksuaalisen hyväksikäytön uhreja (13 %) tai pakotettuja rikolliseen toimintaan. Hyväksikäyttömuodot jakaantuvat sukupuolittain selkeästi: Suomessa uhriksi joutuneista miehistä 94 % oli pakkotyön uhreja ja naisista 49 % oli joutunut pakkoavioliiton uhriksi.
– Tilastojemme perusteella uhrien määrä on palautunut tavanomaiselle tasolle, heitä on kuitenkin edelleen paljon. Suomessa miehillä on suurempi riski joutua pakkotyön uhriksi kuin naisilla. Pakkoavioliiton uhrit puolestaan ovat tyypillisesti naisia. Vuonna 2024 tuli voimaan rikoslain ihmiskauppaa koskevien säännösten täsmennys. Sen myötä pakkoavioliiton kriminalisointi on aiempaa selkeämpää, kertoo ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän apulaisjohtaja Katri Lyijynen.
Vuoden 2024 lopussa auttamisjärjestelmässä oli yhteensä 1 610 henkilöä, joista tunnistettuja uhreja oli 1 331 ja heidän alaikäisiä lapsiaan 279. Alaikäisiä uhrien joukossa oli 10.
Vuoden 2024 tilastot on esitetty ihmiskauppa.fi-sivulla.
Vuodesta 2006 toiminut Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on ihmiskaupan vastaisen työn kansallinen osaamiskeskus ja asiantuntijaviranomainen. Sen toiminnasta vastaa Joutsenon vastaanottokeskus, joka on osa Maahanmuuttovirastoa. Auttamisjärjestelmän tehtävä on auttaa ihmiskaupan uhriksi joutuneita henkilöitä ja heidän alaikäisiä lapsiaan sekä ihmiskaupparikoksen tutkinnassa avustavia henkilöitä. Se auttaa yhdenvertaisesti sekä suomalaisia että ulkomaalaisia ihmiskaupan uhreja. Auttamisjärjestelmä ylläpitää valtakunnallista ihmiskauppa.fi-sivustoa sekä 24/7 päivystävää infopuhelinta numerossa 02954 63 177.
Lisätiedot
Katri Lyijynen
Apulaisjohtaja
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä
0295 433 037 (Maahanmuuttoviraston puhelinnumero median edustajille)
katri.lyijynen@migri.fi
Terhi Tafari
Ylitarkastaja, tiiminvetäjä
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä
0295 433 037 (Maahanmuuttoviraston puhelinnumero median edustajille)
terhi.tafari@migri.fi
Korjattu 4.3.2025 klo 13.47: Yhteyshenkilöiden puhelinnumerot
