Maahanmuuttovirastoa kohtaan on esitetty kritiikkiä siitä, että turvapaikanhakijoita ei kotouteta kunnolla. Kotouttaminen ei kuulu Maahanmuuttovirastolle eikä sen ohjauksessa toimiville vastaanottokeskuksille.
Vastaanottokeskuksissa asuvat turvapaikanhakijat ovat ikään kuin välitilassa, sillä he vasta odottavat tietoa siitä, saavatko luvan jäädä Suomeen. Varsinainen kotouttaminen alkaa vasta, jos turvapaikanhakija saa hakemukseensa myönteisen päätöksen. Vastaanottotoimintaa säätelee eri laki kuin kotouttamista.
Vastaanottokeskuksesta välineet itsenäisen elämän aloittamiseen
Vastaanottokeskuksissa tuetaan sellaista toimintaa, joka auttaa turvapaikanhakijaa aloittamaan itsenäisen elämän, jos hän saa luvan jäädä Suomeen. Vastaanottokeskuksissa järjestetään esimerkiksi työ- ja opintotoimintaa asiakkaiden omatoimisuuden edistämiseksi. Suomen tai ruotsin kielen opinnot antavat perustietoja ja pohjaa mahdollisille jatko-opinnoille. Vastaanottokeskuksissa annetaan myös perustietoa suomalaisen yhteiskunnan pelisäännöistä, koska turvapaikanhakijat ovat Suomessa ainakin hakemuksensa käsittelyn ajan.
Turvapaikanhakijat tutustuvat suomalaiseen yhteiskuntaan osana vastaanottokeskusten arkea. Vastaanottokeskuksissa on perinteisesti ollut paljon harrastustoimintaa erilaisten järjestöjen järjestämänä. Myös vapaaehtoisten apu uuteen elinympäristöön tutustumisessa on tärkeää.
Varsinainen kotouttaminen tapahtuu kunnissa
Varsinaisesta kotouttamisesta vastaavat kunnat ELY-keskusten ja työ- ja elinkeinoministeriön ohjauksessa.
Kotouttamislain mukaiset palvelut kuuluvat niille, jotka saavat myönteisen päätöksen ja muuttavat vastaanottokeskuksesta kuntaan. Tällöin mietittäväksi tulee esimerkiksi se, miten oleskeluluvan saaneen turvapaikanhakijan työ- tai koulutustausta saadaan yhdistettyä suomalaisen koulutusjärjestelmän ja työmarkkinoiden kanssa. Lisäksi työllistymistä voidaan tukea kieliopintojen avulla.
Lisätietoja medialle
Vastaanottoyksikön ylitarkastaja Tiina Järvinen, puh. 0295 430 431, s-posti: etunimi.sukunimi@migri.fi
