Maahanmuuttovirasto laajensi Irak-verkostoaan
Maahanmuuttovirasto on luonut paikallisen kontaktiverkoston Pohjois-Irakiin, mistä valtaosa Suomesta turvapaikkaa hakevista irakilaisista on kotoisin. Viraston edustajat solmivat toukokuussa 2011 järjestetyllä tiedonhankintamatkallaan suhteita yli 50 tahoon: paikallisviranomaisiin, eri maiden edustustoihin, toimittajiin, poliitikkoihin sekä kansalaisjärjestöihin ja kansainvälisiin organisaatioihin. Verkoston kautta on jo kerätty runsaasti Irakin tilannetta koskevaa maatietoa.
Tiedonhankintamatka ja kontaktiverkoston luominen ovat osa 1.1.2011 alkanutta Irak-hanketta, jonka rahoittamiseen Euroopan paluurahasto osallistuu. Verkostoitumisen lisäksi hankkeen tavoitteena on kehittää järjestelmä, jonka avulla hankitaan Irakia koskevaa ajantasaista lähtömaatietoa muun muassa Maahanmuuttoviraston päätöksenteon tueksi. Lähtömaatietoa hyödynnetään myös irakilaisten turvallisen paluumuuton edellytysten arvioimiseen. Hanke päättyy maaliskuun 2012 lopussa.
Lokakuussa Maahanmuuttovirasto järjesti sidosryhmilleen – virkamiehille, tutkijoille, kansalaisjärjestöjen edustajille ja Suomessa asuville irakilaisille – suunnatun seminaarin, jossa esiteltiin tiedonhankintamatkan tuloksia ja luotiin uusia kontakteja myös Suomessa toimiviin irakilaisjärjestöihin. Muut eurooppalaiset maahanmuuttoviranomaiset saivat katsauksen matkan annista lokakuussa Eurasil Workshop on Iraq -kokouksessa.
Pohjois-Irakin tilanne melko vakaa
Toukokuisella tiedonhankintamatkalla ja sen jälkeen nähty ja kuultu tukee pitkälti Maahanmuuttoviraston aiempia tietoja Pohjois-Irakin turvallisuustilanteesta. Pohjois-Irakin autonomisen kurdialueen (KRG) turvallisuustilanne on melko vakaa.
Kuten muualla Irakissa, myös kurdialueella oli arabikevään tapahtumista kummunneita demokratiamielenosoituksia helmi–huhtikuussa 2011. Mielenosoituksissa vaadittiin muun muassa perus- ja ihmisoikeuksien parempaa toteutumista, toimivia peruspalveluita sekä korruption ja nepotismin kitkemistä. KRG:n turvallisuusjoukot lopettivat huhtikuussa voimatoimin mielenosoitukset, joihin liittyvissä väkivaltaisuuksissa kuoli noin kymmenen ja haavoittui satoja ihmisiä.
Turvallisuustilanne on kevään jälkeen vakaantunut, ja poliittiset puolueet ovat jatkaneet dialogia poliittisesti jännittyneessä tilanteessa. Tiedonhankintamatkalla toukokuussa havaittiin, että turvallisuusjoukkojen läsnäolo KRG:n alueen tarkastuspisteillä ja hallintorakennusten ympärillä oli selvästi vähentynyt syksystä 2007, jolloin Maahanmuuttovirasto toteutti edellisen tiedonhankintamatkansa alueelle.
Turkkilais- ja iranilaistaustaisten kurdisissien konflikti jatkuu KRG:n alueen pohjoisessa vuoristossa, missä Turkki ja Iran ovat pommittaneet paikallisia kyliä kohteenaan sissien PKK- ja PJAK-järjestöt. Konfliktin vuoksi joitakin tuhansia ihmisiä on joutunut sisäiseen pakolaisuuteen muualle kurdialueelle. Konflikti ei kuitenkaan ole ulottunut KRG:n alueen pääasiallisiin asutuskeskuksiin.
Neljä lääniä ja kolme kaupunkia katsotaan turvattomiksi
Maahanmuuttovirasto on päivittänyt Irak-hankkeessa saatujen tietojen pohjalta soveltamisohjeensa, joka ohjaa Irakin kansalaisten turvapaikkahakemuksia koskevaa päätöskäytäntöä.
Päätöskäytäntöä uusi ohje ei muuta, koska siihen on päivitetty lähinnä maatieto-osuutta sekä kirjattu jo vuoden 2011 alusta alkaen sovellettu, hallintotuomioistuimien päätöksiin perustuva käytäntö. KHO:n vuosikirjaratkaisun (2010:84) ja muun hallintotuomioistuimien oikeuskäytännön huomioon ottaen Maahanmuuttovirasto katsoo, että Keski-Irakin neljä lääniä Nineve, Salah al-Din, Kirkuk ja Dijala sekä Fallujan, Ramadin ja Bagdadin kaupungit ovat turvattomia alueita. Tämä tarkoittaa, että kyseisille alueille palautettuna turvapaikanhakija olisi mielivaltaisen väkivallan vaarassa, mikä estää turvallisen kotiinpaluun. Sen vuoksi kyseisiltä alueilta tuleville hakijoille myönnetään oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella. Turvapaikka näille hakijoille myönnetään vain, jos heillä on siihen yksilölliset perusteet.
Jotta turvapaikanhakijalle voidaan myöntää oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella asuinalueen turvallisuustilanteen vuoksi, hänen on pystyttävä selvittämään uskottavasti asuinpaikkansa turvattomiksi luokitellulla alueella. Selvitys voi perustua esimerkiksi hakijan kertomukseen tai kielianalyysiin.
Maahanmuuttovirasto seuraa Irakin tilannetta tarkoin myös Irak-hankkeen päätyttyä ja arvioi päätöskäytäntöään tarpeen mukaan uudestaan. Lähiaikoina erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten yhdysvaltalaisjoukkojen poistuminen Irakista vaikuttaa maan turvallisuustilanteeseen.
Irakilaiset suurin turvapaikanhakijakansalaisuus
Irakin kansalaiset ovat olleet suurin turvapaikkaa Suomesta hakenut ryhmä vuodesta 2007 lähtien. Alustavien tilastojen mukaan 588 irakilaista haki turvapaikkaa Suomesta vuonna 2011, vuotta aiemmin heitä oli 575.
Irakia koskeva lähtömaatieto on keskeisin tekijä Maahanmuuttoviraston arvioidessa maasta tulevan turvapaikanhakijan tarvetta kansainväliselle suojelulle ja edellytyksiä hänen turvalliselle paluulleen kotimaahansa.
Englanninkielinen raportti saatavissa verkosta
Tiedonhankintamatkasta on laadittu englanninkielinen raportti, joka löytyy Maahanmuuttoviraston verkkosivuilta (www.migri.fi > Maatietopalvelu > raportit).
Tämä tiedote kurdiksi
Lisätietoja medialle
tutkija Martin Airisto, oikeus- ja maatietoyksikkö, puh. 071 873 0431, s-posti: etunimi.sukunimi@migri.fi
