Oleskelulupien jälkivalvonta – miksi se on tärkeää?

Suomeen saapuu vuosittain kymmeniätuhansia ihmisiä eri syistä: työn, opiskelun, perhesiteen tai kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella. Oleskeluluvan hakeminen on tärkeä asia niin hakijalle itselleen kuin esimerkiksi työnantajillekin. Oleskeluluvan myöntäminen perustuu aina yksilölliseen käsittelyyn, tapauskohtaiseen harkintaan sekä lakiin perustuviin kriteereihin. Oleskelulupien myöntämisellä on esimerkiksi suuri merkitys monien eri yritysten toiminnalle. Tämän vuoksi myös yhteiskunnan toimivuuden kannalta on tärkeää, että oleskeluluvan hakeminen on sujuvaa. Sujuvuuden lisäksi maahanmuuton tulee olla myös hallittua. Hallinnassa olennaista on luvan edellytysten täyttyminen, jota tarkastellaan esimerkiksi silloin kun lupaa ollaan myöntämässä. Mutta mitä tapahtuu sen jälkeen, kun oleskelulupa on myönnetty?

Mikä on jälkivalvonta?

Jälkivalvonta tarkoittaa käytännössä sitä, että viranomaiset seuraavat oleskeluluvan saaneiden henkilöiden tilanteen kehittymistä myös luvan myöntämisen jälkeen. Tavoitteena on varmistaa, että oleskeluluvan ehdot edelleen täyttyvät ja että oleskelun peruste ei ole poistunut, muuttunut olennaisesti tai osoittautunut virheelliseksi.  Lain mukaan luvan edellytykset pitää täyttää koko luvan keston ajan.

Tarkastelua tehdään automaattisten rekisteritarkastusten avulla. Jos tarkastuksesta syntyy heräte, käsittelijä ryhtyy selvittämään tilannetta manuaalisesti ja käynnistää tarvittaessa peruutusharkinnan, jossa kuullaan aina asiakasta. Jälkivalvontaan ei kuitenkaan kuulu jo umpeutuneen luvan edellytysten valvonta. 

Lupien jälkivalvonta voi perustua viranomaisilmoituksiin (esim. työantajalta, oppilaitokselta, edustustolta tulleet ilmoitukset), rekistereihin ja tietojärjestelmiin tehtyihin tarkastuksiin, yksittäisiin vihjeisiin tai satunnaistarkastuksiin. Lisäksi teemme vuosittain teemavalvontaa kulloinkin ajankohtaiseen aiheeseen. Viime vuonna kohdistimme teemavalvontaa marjanpoimijoihin.

Automaattinen jälkivalvonta on tällä hetkellä käytössä opiskelijoiden, startup-yrittäjien ja erityisasiantuntijoiden oleskeluluvissa. Vuoden alusta automaattista jälkivalvontaa laajennettiin myös työperusteisiin lupiin. Jälkivalvontaa on tarkoitus laajentaa ensi vuonna yrittäjiin ja muun työnteon oleskelulupiin.

Miksi jälkivalvontaa tehdään?

Jälkivalvonta tuo järjestelmään uskottavuutta ja oikeudenmukaisuutta, kun luvan ehtojen täyttymistä tarkastellaan myös myöhemmin. Valvottaessa luvan ehtojen täyttymistä johdonmukaisesti, varmistamme, että järjestelmä on kaikille yhdenmukainen. Tämä on reilua myös niille maahanmuuttajille, jotka toimivat oikein ja rehellisesti. Valvonta ehkäisee väärinkäytöksiä ja mahdollistaa resurssien suuntaamisen niitä tarvitseville. 

Valvonta auttaa myös tunnistamaan tilanteet, joissa oleskeluoikeus ei enää ole perusteltu. Tämä voi liittyä rikolliseen toimintaan, valheellisiin tietoihin tai esimerkiksi turvapaikkaprosessin väärinkäyttöön. Toimiva jälkivalvonta on siten osa laajempaa sisäistä turvallisuutta.

Mielestäni on tärkeää, että jälkivalvonta on aina oikeasuhtaista ja laillista. Se ei saa johtaa perusteettomaan epäluuloon tai ihmisoikeuksien loukkaamiseen. Jokaisella on oikeus tulla kohdelluksi reilusti ja asianmukaisesti – myös jälkivalvonnan yhteydessä.

Jälkivalvonnassa selvinnyt monia asioita eri lupatyypeistä ja asiakasryhmistä

Opiskelijoiden jälkivalvonnan tuloksia analysoitaessa havaitsimme, että suurimpia syitä oleskeluluvan peruuttamiselle ovat olleet erilaiset opintoihin liittyvät syyt, kuten että henkilö ei opiskele enää, hän ei ole opiskellut lainkaan tai hän on siirtynyt muihin lupaperusteiden mukaisiin lupiin. Peruuttamisharkintoja avattiin eniten Aasiasta tulleille opiskelijoille.  Tämä korreloi sen kanssa, että Aasiasta myös tulee Suomeen eniten opiskelijoita muihin maanosiin verrattuna. 

Oppilaitoksista peruuttamisharkinnoissa ovat korostuneet ammattikorkeakoulut, joilla on yliopistoihin verrattuna erilainen opiskelijavalintajärjestelmä. Toisen asteen opinnot eivät ole vielä automaattisen jälkivalvonnan piirissä, mutta jälkivalvonnan laajentamisesta myös niihin on keskusteltu. Tietojemme mukaan niihin on liittynyt epäselvyyksiä luvan edellytysten täyttymisen osalta, minkä vuoksi on tärkeää, että toisen asteen opiskelijat saadaan myös kokonaisuudessaan jälkivalvonnan piiriin tulevaisuudessa.

Opiskelijoiden jälkivalvonnassa havaittiin myös viitteitä erilaisista lupapaketteja myyvistä yrityksistä sekä tehtiin havaintoja väärennettyjen asiakirjojen esittämisestä. Väärennetyt asiakirjat liittyivät osittain lupapaketti-ilmiöön. Nämä ns. agenttifirmat ovat hyvin yleisiä tietyissä maissa. Niiden yritysideana on auttaa henkilöitä saamaan oleskelulupia ulkomailta. Ei ole väärin käyttää apua oleskelulupa-asioissa, mutta yritysten kanssa on haastavaa se, että hakijat voivat joskus maksaa hyvin isoja summia näille yrityksille, vaikka se ei luvan saamisen kannalta ole tarpeen. Olemme kehittäneet Maahanmuuttoviraston sisäistä prosessia ja yhteistyöprosessia muiden viranomaisten kanssa, jotta voimme tunnistaa erilaisia väärinkäytösilmiötä ja estää niitä.

Jälkivalvonnassa on toteutettu myös uudentyyppistä valvontatoimintaa jalkautumalla Helsinki-Vantaan lentokentälle haastattelemaan kotimaahansa palaavia luonnonmarjanpoimijoita. Operaatio suoritettiin yhteistyössä Rajavartiolaitoksen kanssa ja sen tarkoituksena oli saada analyysitietoa nimenomaisesti työnantajien toiminnasta, ei niinkään asiakkaiden lupaedellytyksistä. Operaation myötä tavoitetuista poimijoista lopulta vain noin 2 % ilmoitti olleensa jollain tavoin tyytymätön Suomessa työskentelyynsä. Operaatiossa ei havaittu merkkejä systemaattisesta työnantajien moitittavasta toiminnasta tai muusta työntekijöiden hyväksikäytöstä.

Jälkivalvontaa tullaan kehittämään entisestään 

Jälkivalvonnassa on tunnistettu tarve jälkivalvonnan myötä saatavan datan tarkemmalle analyysille ja datan tilastolliselle raportoinnille. Tätä tavoitetta on lähdetty edistämään laajamittaisesti. Tämä mahdollistaisi nykyistä paremman jälkivalvontadatan raportoinnin ja kvantitatiivisen analyysin. Tarkoituksena on, että analyysitoimintoa kehittämällä tulemme jatkossa saamaan lupaprosesseille, sidosryhmille ja lainsäätäjälle nykyistä tarkempaa tietoa esimerkiksi erilaisista lupajärjestelmän väärinkäytöksistä ja heikkouksista. Tätä tietoa voidaan hyödyntää lupaprosessien kehittämisessä, mutta myös esimerkiksi lainsäädännön kehittämiskohteiden tunnistamisessa.

Oleskelulupien jälkivalvonta siis on olennainen osa toimivaa ja oikeudenmukaista maahanmuuttopolitiikkaa. Se tukee laillista maahanmuuttoa, ehkäisee väärinkäytöksiä ja vahvistaa kansalaisten luottamusta järjestelmään. Kun valvonta on läpinäkyvää, johdonmukaista ja oikeudenmukaista, se hyödyttää koko yhteiskuntaa – niin meitä viranomaisia kuin maahanmuuttajiakin.