Hyppää sisältöön

Suomen ja Ruotsin näkemykset Irakin tilanteesta samanlaiset – lainsäädännöissä kuitenkin eroja

Migri
Julkaisuajankohta 23.11.2016 13.56
Uutinen

Suomen ja Ruotsin turvapaikkapäätöskäytäntöjä on vertailtu sen jälkeen, kun Ruotsin Migrationsverket julkaisi viime viikolla uuden Irakin tilannetta koskevan oikeudellisen arvionsa. Edellinen arvio oli syksyltä 2014.

Maahanmuuttovirasto on nyt tutustunut Ruotsin linjaukseen ja todennut, että Suomen ja Ruotsin näkemykset Irakin eri alueiden tilanteista ovat samanlaiset. Ruotsalaisten oikeudellisessa arviossa näkyy kuitenkin se, että Ruotsin ulkomaalaislaissa on kansallinen lupakategoria, jota Suomessa ei ole, ja eri alueita arvioidaan tämän oleskelulupatyypin edellytysten kautta (utlänningslagen 4 kap. 2a §).

Myös Maahanmuuttovirasto on ilmoittanut pitävänsä Irakin tilannetta epävakaana (ks. tiedote 5.9.2016). Erityisesti Mosulin ja sen lähialueiden turvallisuustilanne on Mosulin operaation seurauksena kehittynyt kevääseen verrattuna huonompaan suuntaan.

– Ja aivan kuten Ruotsi, myöskään Suomi ei palauta ketään taistelujen keskelle, oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Hanna Helinko painottaa.

Uudet maaraportit tammikuussa, oikeuskäytäntö muotoutumassa

Hallituksen turvapaikkapoliittinen toimintaohjelma edellyttää, että Maahanmuuttovirasto arvioi puolivuosittain Irakin ja muiden keskeisten lähtömaiden tilanteita kansainvälisen suojelun antamisen ja eri alueille palauttamisen kannalta. Alueiden tilanteissa tapahtuvia muutoksia tarkastellaan kuitenkin jatkuvasti, ja jokainen turvapaikkahakemus ratkaistaan juuri päätöksentekohetken tilanteen mukaisesti. Myös tuomioistuimet ottavat huomioon maan tai sen alueen ajankohtaisen tilanteen turvapaikkavalituksia käsitellessään.

Maahanmuuttovirasto on parhaillaan päivittämässä toukokuussa 2016 julkaistuja maaraportteja. Afganistania, Irakia ja Somaliaa koskevat päivitetyt raportit julkaistaan tammikuussa.

– Samassa yhteydessä tarkastelemme, onko maiden olosuhteissa tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka vaikuttavat oikeudelliseen arvioon kansainvälisen suojelun myöntämisestä. Kyse on siitä, voidaanko eri alueille palauttaa sellaisia turvapaikanhakijoita, joilla ei ole yksilöllisiä perusteita saada kansainvälistä suojelua Suomesta, Helinko kertoo.

Lisätietoja medialle:

Oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Hanna Helinko, puh. 0295 430 431, etunimi.sukunimi@migri.fi

Lehdistötiedote